Hevosmaailmasta on viime aikoina kuulunut useita ikäviä uutisia. Viimeisimpänä tunnetun ravivalmentajan Erkki-Pekka Mäkisen tiistainen neljän ja puolen vuoden ehdoton tuomio muun muassa törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Toukokuun lopulla Turun Sanomat uutisoi ensimmäisenä naantalilaisella hevostallilla tapahtuneista kaltoinkohteluista, joissa lehden mukaan kymmeniä tyttöjä ja naisia olisi joutunut erilaisten tekojen kohteeksi.
Edelleen toukokuussa ratsastustallin omistaja tuomittiin muun mussa lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä vankeuteen. Lisäksi muutama vuosi sitten uutisoitiin huippuratsastajasta, joka tuomittiin vankeuteen teinityttöjen hyväksikäytöstä.
Lue lisää: Kommentti: Piileekö suomalaisessa hevosmaailmassa vaiettu hyväksikäyttöongelma?
Ratsastusurheilun keskusjärjestö Suomen Ratsastajainliitto ry julkaisi jo viime syksynä tiedotteen, jonka otsikossa todettiin: "Loppuvihellys häirinnälle".
IS kysyi liiton toiminnanjohtajalta Jukka Koivistolta, mitä liitto on omalta osaltaan tehnyt hevosmaailman seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi.
– Olemme osaltamme pyrkineet nostamaan tietoisuutta ja lisäämään koulutusta sekä jäsentallien neuvonta- ja valvontatoimia. Meidän lajistamme tätä ongelmaa saadaan kitkettyä sillä, että asioista uskalletaan puhua ja tuoda epäkohtia esiin.
– Uskomme koulutuksen voimaan ja kaikissa järjestämissämme koulutuksissa kiinnitämme entistä enemmän huomiota seksuaalisen häirinnän tunnistamiseen ja ehkäisyyn. Lisäksi liiton hyväksymän jäsentallin tai ratsastuskoulun opettajien tulee olla koulutettuja.
Suomen Ratsastajainliitto ry toiminnanjohtaja Jukka Koivisto.
– Ilmiöhän on koko yhteiskuntaa riivaava. Harrastajien ja lajin parissa toimivien hyvinvoinnin turvaaminen on yhteistä jokaiselle urheilulajille ja harrastukselle.
Pitäisikö liiton tehdä vielä nykyistä enemmän toimia?
– Suurin ja vaikuttavin teko on se, että jokainen lajissamme toimiva ymmärtää, mitä seksuaalinen häirintä on ja miten monessa eri muodossa sitä voi ilmentyä. Jos häirintää kokee, on ymmärrettävä, miten silloin pitää toimia. On tunnettava yhteydenottokanavat ja tiedettävä, millaisissa tapauksissa on otettava yhteys viranomaiseen.
– Tämän kulun ymmärtäminen on ehdottomasti keskeinen asia ja siihen pyrimme koulutuksilla vaikuttamaan. Meidän jokaisen on kannettava kortemme kekoon ja kiinnitettävä tähän yhä enemmän huomiota.
Mikä on Suomen Ratsastajainliitto ry:n vastuu?
– Tallitoimintaa on Suomessa niin paljon ja monenlaista, että emme voi olla siitä kaikesta millään realistisella tavalla vastuussa. Emme voi vaikuttaa toimintaan niillä talleilla, jotka eivät ole liiton jäseniä. Esimerkiksi näissä ikävissä esimerkkitapauksissa meillä on ollut hyvin pieni mahdollisuus puuttua tai vaikuttaa, sillä ne eivät ole olleet kytköksissä liittoon.
– Ratsastajainliitolla on noin 400 jäsentallia. Määrä on valitettavasti vain muutama prosentti kaikista Suomen hevostalleista. Omissa jäsentalleissamme pyrimme, kuten jo aiemmin mainitsin, nostamaan tietoisuutta, lisäämään koulutusta sekä tallien neuvonta- ja valvontatoimia. Ilmiöiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen ankaralla kädellä on keskeistä.
Miten valvotte jäsentallejanne?
– Aluksi huomautan, että emme ole viranomainen vaan lajiliitto ja kansallinen yhdistysmuotoinen toimija. Meillä ei ole viranomaisvaltuuksia. Sen sijaan meillä on oma tallitoiminnan yksikkö, jossa työskentelee neljä henkilöä. Kolme heistä on tallineuvojia, jotka pitävät säännöllistä yhteyttä jäsentalleihin. He pyrkivät kehittämään tallien toimintaa, käsittelevät mahdollisia esiin tulleita epäkohtia ja neuvovat ongelmatilanteissa.
– Ratsastusyrityksiä valvotaan Suomessa toki myös muilla tavoilla. Valvontaa suorittavat eläinlääkärit ja joissain tapauksissa aluehallintovirastot, jos kyseessä on ihmisiä työllistävä yritys.
– Jotta talli pääsee meidän jäsentalliksemme, sen on sitouduttava niin lainsäädäntöön kuin liiton sääntöihin ja eettisiin periaatteisiin.
Entä millainen tilanne on niillä talleilla, jotka eivät ole liiton jäsentalleja?
– Niitä ei valvota tietenkään yhtä kokonaisvaltaisesti. Me pyrimme puuttumaan heti pieniinkin asioihin ja tarjoamaan neuvoja, ennen kuin ongelmista kasvaa suuria. Pelkällä viranomaisvalvonnalla sama järjestelmä ei toteudu.
Mitä keinoja liitolla on käytössä jos häirintää ilmenee?
– Tilastojen valossa suurin osa on suullista häirintää, kuten seksististä vitsailua, vihjailua ja asiattomia kommentteja. Meidän on mahdollista keskustella, neuvotella, tukea ja ohjeistaa sekä rikkomuksen tehnyttä, että kohteena olevaa osapuolta. Yritämme sovitella asiaa niin, että virhe ymmärrettäisiin ja se ei toistuisi.
– Jos kyse on vakavammasta, esimerkiksi fyysisestä seksuaalisesta häirinnästä, ohjaamme asian todella matalalla kynnyksellä viranomaiskäsittelyyn poliisin tutkittavaksi.
Onko liittoon otettu yhteyttä viimeaikaisten tapahtumien myötä?
– Vaikka ilmi tulleissa tapauksissa ei ole ollut kyse meidän jäsentalleistamme, on yhteydenottoja tullut. Ihmiset ovat pohtineet vanhoja tapauksia sillä ajatuksella, että onko niissä voinut olla jotain seksuaaliseen häirintään viittaavaa. Näitä pyrimme nyt selvittämään ja kaikkiin yhteydenottoihin kyllä reagoidaan.
Miten pitää toimia, jos kokee lajin piirissä häirintää?
– Mahdollisuuksia toimia on useita. Asiasta voi ilmoittaa esimerkiksi suoraan liittoon tai Suomen urheilun eettiseen keskukseen. Jos epäilee rikosta, oikea väylä on poliisi.