Vain yksi hengitys­tie­virus ei vähentynyt korona-aikana, ja se kertoo käsi­desin voimasta

Vuosi 2020 oli hyvin poikkeuksellinen, sillä lähes kaikki hengitystieinfektiot vähenivät merkittävästi.

Hygieniaohjeet ja muut pandemian aikaiset suositukset vähensivät myös muiden hengitystieinfektioiden esiintyvyyttä.

9.6.2021 9:49

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lähes kaikki hengitystievirusten ja -bakteerien aiheuttamat infektiot vähenivät vuonna 2020 merkittävästi maaliskuun puolivälistä alkaen.

Influenssakaudella 2019–2020 influenssa A -löydöksiä ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin yli 10 000, mikä on noin 8 000 tapausta vähemmän kuin edellisellä kaudella. Myös esimerkiksi pneumokokin aiheuttamien vakavien yleisinfektioiden määrä väheni alle puoleen edellisvuodesta.

– Maaliskuussa 2020 otettiin käyttöön koronapandemiaan liittyvät matkustusrajoitukset, etätyöskentely ja -opiskelu, hygieniaohjeet, turvavälit ja myöhemmin myös kasvomaskit. Niillä on ollut vaikutusta myös muiden hengitystieinfektioiden esiintyvyyteen,THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg sanoo tiedotteessa.

Poikkeuksena ovat rinovirusinfektiot, joita todettiin lähes yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Ilmiötä voi osin selittää se, että alkoholipitoinen käsihuuhde ei tuhoa rinoviruksen tartuttavuutta.

Suolistoinfektioista listeria on lisääntynyt selvästi vuodesta 2009 lähtien. Listeriatartuntoja todettiin viime vuonna 93, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2019, ja tähän mennessä suurin tartuntatautirekisteriin ilmoitettu määrä vuodessa.

Kasvomaskien käyttö on vaikuttanut myös muiden hengitystieinfektioiden esiintyvyyteen.

Listeria tarttuu yleensä eläin- tai kasviperäisistä elintarvikkeista ja valmisruuista, joita säilytetään pitkään kylmässä. Suomessa riskielintarvikkeita ovat erityisesti graavisuolatut ja kylmäsavustetut kalatuotteet.

Kampylobakteeri on yleisin suolistotulehduksia aiheuttava bakteeri Suomessa. Vuonna 2020 kampylobakteeritartuntoja ilmoitettiin reilu puolet vähemmän kuin vuonna 2019, mutta kotimaasta peräisin olevien tartuntojen osuus oli aiempia vuosia suurempi.

Ulkoilun ja luonnossa liikkumisen suosio lisääntyi pandemia-aikana niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa, mikä on saattanut vaikuttaa punkkien levittämien tautien esiintyvyyteen. Tautien tapausmäärät pysyivät vuonna 2020 kuitenkin melko vakaina.

Luonnossa liikkumisen suosion lisääntyminen on saattanut vaikuttaa punkkien levittämien tautien esiintyvyyteen

Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat merkittävä maailmanlaajuinen ongelma, mutta Suomessa tilanne on toistaiseksi melko hyvä.

MRSA:n eli metisilliinille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamia vakavia yleisinfektioita todettiin vuonna 2020 kuitenkin ennätyksellisen paljon, yhteensä 63.

Karbapeneemeille vastustuskykyisten enterobakteerien eli CPE-bakteerien sekä vankomysiinille vastustuskykyisten enterokokkien eli VRE-bakteerien määrä toisaalta väheni toista vuotta peräkkäin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?