Mirjami järkyttyi, kun tuulilasiin lävähti käärme – ”Illallakin inhotti”

Kotimatkalla Mirjamille kävi ilmi, että konepellin ja tuulilasin välissä on käärmeen mentävä kolo.

Käärme kietoutui lopuksi Mirjamin auton tuulilasinpyyhkijään.

9.6.2021 12:14

Mirjami Partanen, 72, todisti ajaessaan kotiin, että liikenteessä täytyy olla valmiina mihin vain, kun Huittisten kohdalla tuulilasiin lävähti käärme.

– Se oli kelta-kirjava ja ensin mietin, että mikähän kobra se mahtaa olla, Mirjami kertoo.

Laji oli kuitenkin Mirjamille tuttu ja kyseessä rantakäärme.

Mirjami oli palaamassa ystävänsä kanssa automatkalta saaristosta kotiin Jyväskylään torstaina. Ystävykset olivat pysähtyneet Eurassa joen rannalle tauolle. Muutama kymmen kilometriä myöhemmin Mirjami huomasi ensimmäistä kertaa jotakin kummallista.

– Ensin pää pikkasen pilkki konepellin ja tuulilasin välisestä raosta, hän sanoo.

– Kysyin kaverilta, että näitkö sinäkin vai kuvittelenko vain.

Näky oli tosi.

Mirjami uskoo salamatkustajan kiemurrelleen kyytiin joen rannalta.

Ystävykset pysähtyivät ja yrittivät saada käärmettä pois, mutta se oli löytänyt mukavan matkapaikan autosta. Niinpä matka jatkui.

Huittisten kohdalla paksu käärme yhtäkkiä lävähti keskelle tuulilasia.

– Heikkohermoisempi olisi voinut ajaa sivuun, Mirjami sanoo kuvaillen tilannetta hurjaksi.

Käärme kietoi itsensä tiukasti tuulilasinpyyhkijöiden ympäri. Se oli itse paksuudeltaan kuin tuulilasinpyyhkijä mutta selvästi pidempi.

Mirjami etsi sopivaa pysähtymispaikkaa, joka onneksi löytyi kohta. Matkassa oli sopivasti pari kävelysauvoja, joilla Mirjamin ystävä auttoi käärmeen jatkamaan matkaansa omin voimin.

– Illallakin inhotti, Mirjami toteaa.

Rantakäärme on myrkytön ja rauhoitettu kiemurtelija.

Yleensä rantakäärmeet kasvavat noin 80-senttisiksi. Suomessa on tavattu jopa 134-senttinen rantakäärme.

Rantakäärme on myrkytön, monille suomalaisille tuttu käärme, jota joskus kutsutaan myös tarhakäärmeeksi. Se syö mielellään piennisäkkäitä kuten hiiriä ja rottia, minkä vuoksi rantakäärmeitä aiemmin jopa houkuteltiin navetoihin. Rantakäärmeille oli monia nimiä ja niitä saatettiin pitää kuin lemmikkeinä.

Zacharius Topelius kuvasi käärmekulttuuria Suomea ja suomalaisuutta käsittelevässä teoksessaan Finland framställdt i teckningar (1845–1852) näin:

Haltiakäärmettä ruokittiin vielä joitakin aikoja sitten jokaisessa karjalaisessa tuvassa; nykyäänkään ei ole mahdotonta nähdä, kuinka se syö lattialla tuttavallisesti samasta maitokupista lapsen kanssa; se ei välitä, vaikka lapsi lusikallaan koputtaa sitä päähän ja sanoo: "Älä syö niin paljon!”.

Rantakäärme on rauhoitettu laji. Suomessa tavataan rantakäärmeen lisäksi kyitä ja Ahvenanmaalla myös kangaskäärmeitä. Vaskitsat sekoitetaan joskus käärmeisiin, mutta kyseessä on raajaton liskolaji.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?