Matti löysi metsästä varpujen alta ryöstöaarteen – mitä sitten tapahtui?

Vuonna 1959 Suomessa uutisoitiin ensimmäisestä Amerikan tyyliin tehdystä ryöstöstä. Tätä ja monia muita tarinoita kerrotaan nykyään Nordean Pankkimuseossa, joka on Helsingin kätketty helmi.


25.6.2021 11:25

Heinäkuussa 1959 Kuopiossa Yhdyspankin konttoriin syöksyi kaksi naamioitunutta miestä aseiden kanssa. He vaativat rahaa. Pankkivirkailijat joutuivat myöntymään, ja miehet kahmivat mukaansa noin 200 000:ta nykyeuroa vastaavan rahasaaliin.

Ryöstäjät pakenivat autolla ja kätkivät saaliin. Tapahtumat etenivät kuten tuon ajan amerikkalaisissa jännityselokuvissa.

Ryöstön tiimellyksessä toisen miehen naamio oli kuitenkin luisunut hieman tämän kasvoilta. Miehen piirteet jäivät pankkivirkailijoille mieleen. Myös kaupunkilaiset olivat olleet valppaina, ja auton rekisterinumero oli erään jalankulkijan muistissa.

Miehet tekivät toisenkin virheen. He palasivat rikospaikalle.

Kasvonsa vahingossa paljastanut mies jäi heti kiinni. Ryöstäjien ennakkosuunnitelman mukaisesti toinen ryöstäjä asioi vielä saman päivän aikana tavalliseen tapaan ravintolassa ja poliisilaitoksella ja hänet otettiin kiinni seuraavana päivänä.

Poliisi ei kuitenkaan löytänyt ryöstösaalista.

Samoihin aikoihin pieni poika, Matti Hämäläinen, oli metsässä mustikassa äitinsä kanssa. Mustikoita poimiessaan Matti huomasi varpujen alla jotain kummallista. Asiaa hetken tutkittuaan hän kutsui äitiään ja kertoi, että mättään alla oli rahaa. Rahat osoittautuivat miesten ryöstösaaliiksi.

Matti sai pankilta löytöpalkkion ja uuden polkupyörän. Poika jäi historiaan Suomen ensimmäisen Amerikan tyyliin tehdyn ryöstön saaliin löytäjänä, mutta hänen myöhemmistä vaiheistaan ei tiedetä. Mitä Matille mahtaa kuulua nykyään?

Kesäkuisena päivänä vuonna 2021 kuva Matista uuden pyöränsä kanssa kuitenkin komeilee Nordean Pankkimuseon seinällä. Museonjohtaja Kukka-Maaria Nummi tuntee vuonna 1959 tehdyn ryöstön tarinan ja harmittelee, ettei Mattia ole yrityksistä huolimatta tavoitettu.

Nummi viittilöi vanhassa pankkiholvissa avautuvaa näkymää, joka tuntuu suorastaan henkeä salpaavalta.

Aleksanterinkatu 36:n Nordean talon ja Pankkimuseon yhteinen sisäänkäynti henkii historiaa.

Tämä interiööri palveli vielä 1900-luvun alussa pankinjohtajaa.

Aleksanterinkatu 36:ssa sijaitsevan Nordean talon alakerran vanhaan holviin on tuotu 1900-luvun alun Pohjoismaiden Osakepankin interiööri, jonka ovat suunnitelleet arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Toinen toistaan vaikuttavammat massiivipuiset penkit, historian lehtien havinaa henkivä pankkitiski ja lukuisat taiteelliset yksityiskohdat kuljettavat 100 vuoden taakse.

Arkkitehdit olivat taiteilijoita. He suunnittelivat itse uskomattoman tarkkoja yksityiskohtia jopa ovien pieliin ja tuolien käsinojiin.

Tältä näytti pankkitoiminta Kuopion Yhdyspankissa vuonna 1897.

– Yhdyspankki on Suomen ensimmäinen liikepankki, joka perustettiin vuonna 1862. Tuolloin pankilla ei vielä ollut omaa liiketaloa. Helsingin Ritarihuoneelta oli vuokrattu pankille neljä huonetta. Aikakirjat kertovat, että niitä kutsuttiin pimeiksi huoneiksi, Nummi kertoo.

– Tämä talo, eli Yhdyspankin ensimmäinen oma liiketalo, valmistui vuonna 1898. Pankki tehtiin tietoisesti upeaksi ja vaikuttavaksi, sillä se oli tuohon aikaan ainut keino osoittaa, että pankki oli vakavarainen ja sinne kannatti tuoda rahansa.

Pohjoismaiden Osakepankin oma talo Helsingissä osoitteessa Unioninkatu 32 oli aikoinaan mahtava taideteos. Se on sittemmin purettu.

Pankin seinät pitävät sisällään monia tarinoita historian varrelta. Aarteitakin siellä on säilytetty.

– 1900-luvun alun Suomessa pankinjohtaja piti huolen pankin turvallisuudesta. Jokaisella pankinjohtajalla oli käytössään ase. Jos ryöstäjä murtautui pankkiin havittelemaan saalista, pankinjohtaja kaivoi aseen esiin ja hätisteli rosvot pois.

Nummi tietää, että tämänkin pankin holvissa on säilytetty lukuisia aarteita kullasta timantteihin aina erilaisiin perhekalleuksiin ja arvopapereihin. Pankkiin tuotiin myös seteleitä ja niitä säilytettiin holvissa.

Ei siis ole ihme, että pankit kiehtoivat ryöstäjiä.

– Varsinkin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa pankkisäilytys oli uusi palvelu. Jos kotona oli jotakin arvokasta, saatoit kesäasunnolle lähtiessä tuoda vaikka pöytähopeat pankin talletusholviin. Paperivaltaisessa yhteiskunnassa, jossa tulipaloja oli paljon, tämä oli hyvin tärkeä palvelu.

– Vuonna 1902 otettiin käyttöön myös kallis ostettava palvelu, säästölipas, jonka asiakas kävi ostamassa pankista. Pankin vahtimestari kävi tyhjentämässä sen kerran kuussa ja kuljetti rahat pankkiin. Lipas oli tuolloin aika tyyris. Se maksoi joko kertamaksuna 14 silloista markkaa tai kuukausivuokrana 15 penniä.

Tämä alkuperäinen kodin säästölipas kiinnitettiin takaosasta esimerkiksi kodin seinään.

Vielä 1900-luvun alussa pankkia käyttivät lähinnä kauppiaat, liikemiehet ja heidän sidosryhmänsä. Nykyään pankkeja käyttävät kaikki. Vaikka pankkitoiminta on kehittynyt, Nummen mukaan perusasiat ovat säilyneet samana: pankkiin tuodaan talletuksia, pankista saa lainaa ja pankki välittää maksuja.

Suurin muutos on tapahtunut maksamisessa.

– Kun liikepankkitoiminta alkoi, maksaminen oli sitä, että pankista käytiin ostamassa postilähetysvekseli. Velallinen osti vekselin pankista. Hän kirjoitti vekselin ja lähetti sen postissa maksunsaajalle. Kun maksunsaaja sai vekselin, hän meni käymään omassa pankissa ja lunasti rahan sieltä. Sata vuotta sitten saattoi siis hyvinkin mennä pari viikkoa, että maksun saaja sai rahan maksajalta.

Vuonna 1958 rahaa sai pankista vain sen aukioloaikoina.

Vielä 1970-luvulla pankit olivat auki arkisin kahdeksasta neljään ja ellei rahaa tuona aikana ehtinyt hakea pankista, sitä ei yksinkertaisesti ollut.

Ensimmäinen reaaliaikainen automaatti otettiin käyttöön Tampereella 4. toukokuuta 1978. Sitä käytettiin automaattikortilla. Reaaliaikainen automaatti oli mullistava, sillä se vapautti ihmisen pankin aukioloajoista.

Tämä kuva on otettu vuonna 1975, vain kolme vuotta ennen ensimmäisen reaaliaikaisen pankkiautomaatin käyttöönottoa.

Vuonna 1980 otettiin käyttöön kuvallinen pankkikortti. Vuosikymmenen lopussa automaatit alkoivat toimia vuorokauden ympäri.

Olipa aikansa myös automaatilla, josta sai ostaa oikeita kultaharkkoja.

Kultaharkkoja ostettiin sijoitusmielessä, sillä kulta on kiinnostava vaihtoehto etenkin talouden epävakaina aikoina.

Esimerkiksi Kansallis-Osake-Pankki perusti Helsingin Kluuviin itsepalvelukonttorin, jossa oli rahannostoautomaatti ja maksuautomaatti, sekä valuutta-automaatti. Siellä oli myös automaatti, josta pystyi ostamaan pieniä kultaharkkoja. Kultaharkkoja ostettiin sijoitusmielessä, sillä kulta on kiinnostava vaihtoehto etenkin talouden epävakaina aikoina.

– Aika on muuttunut. Nyt minulla on kädessäni älysormus. Jos haluan mennä kauppaan ja ostaa jotain, voi maksaa tätä vilauttamalla. Se on vähän erilaista kuin shekkien, vekselien ja käteisen kanssa, Nummi nauraa.

Pankit tarjosivat ensimmäisiä työpaikkoja naisille. Kuva noin 1890-luvulta Yhdyspankin pääkonttorista Helsingin Unioninkadulta.

Pankit ovat aina olleet iso osa elämäämme.

Sota-aikana niitä käytettiin pommisuojina. Pankeissa on tavattu ystäviä ja niissä on rakastuttu. Pankit tarjosivat myös naisille jo 1870-luvulla mahdollisuuden aloittaa työn – kuitenkin niin, että naimisiin menon jälkeen naisen täytyi palata huolehtimaan kodista.

Pankin seinät ovat nähneet myös Tasavallan presidentti ja pankinjohtaja Juho Kusti Paasikiven ja pääkassan Alli Valveen, eli Alli Paasikiven rakastumisen.

– Juho Kusti Paasikivi oli kansallispankin pääjohtajana 20 vuotta. Hän oli ollut naimissa, mutta jäänyt leskeksi. Juho Kusti oli kiinnittänyt huomionsa pankkisalissa hyvin viehättävään pääkassaan. Pääkassan kopperossa työskenteli neiti Alli Valve. Kun pääjohtaja ryhtyy seurustelemaan alaisensa kanssa, sitä täytyy peitellä, eikä se ole sopivaa tänä päivänäkään, 1930-luvusta puhumattakaan, Nummi sanoo.

– Heistä kerrotaan sellaista tarinaa, että pääjohtaja halusi tavata Allia, mutta pankissa ei ollut sisäpuhelimia. Juho Kusti tuli aina välillä alakertaan pankkisaliin. He supattelivat aikansa Allin kopissa. Lopuksi Juho Kustilla oli tapana katsahtaa Allin kopin yläpuolella olevaa kelloa, ottaa oma taskukellonsa käteen, katsoa sitä hyvin näkyvästi ja sanoa ”tulin vain tarkistamaan ajan”.

Loppu onkin historiaa.

Nordean pankkimuseo on toistaiseksi auki ajanvarauksella osoitteessa Aleksanterinkatu 36 B.

Tunsitko sinä Matti-pojan?

Tiedätkö sinä, missä on Matti Hämäläinen, joka löysi ryöstösaaliin Kuopiossa heinäkuussa 1959? Jos tunsit Matin tai tiedät hänestä jotain, lähetä sähköpostia osoitteeseen iida.hallikainen@is.fi

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?