Tutkija povaa poikkeuksellisen runsasta hyttys­kesää – täällä asuvat veren­himoisimmat inisijät

Suomessa esiintyvistä 43:sta hyttyslajista ainakin puolet ovat erityisen hanakoita pistämään ihmisiä. Näistä neljä lajia ovat erityisen ikäviä.

Hyttystutkijat Lorna Culverwell ja Jukka Salmela sanovat, että kaikki Suomesta löytyneet hyttyslajit voivat pistää ihmisiä.

9.6.2021 6:00

Hyttyset ovat täällä taas. Alkuvuodesta julkaistussa kartoituksessa Suomesta löytyi 41 erilaista hyttyslajia. Yhteensä lajeja on tiettävästi 43, mutta kahta ei tässä kartoituksessa löydetty. Se ei silti tarkoita, etteikö niitä olisi edelleen olemassa. Kartoituksesta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Kartoitusta johtaneen brittitutkijan Lorna Culverwellin mukaan kaikki lajit voivat pistää ihmisiä, mutta ainakin puolet niistä ovat erityisen hanakoita kiusaamaan meitä kaksijalkaisia. Osa hyttysistä sen sijaan pitää enemmän esimerkiksi linnuista.

Britannialaistaustainen tutkija Lorna Culverwell on tutkinut suomalaisia hyttysiä jo vuosien ajan.

Culverwellin mukaan tänä vuonna hyttysiä on poikkeuksellisen paljon aiempiin vuosiin verrattuna. Hän kuitenkin painottaa, että havainto perustuu hänen omiin tuntemuksiinsa, ei tutkittuun tietoon.

Suomen yleisin hyttynen, koko maan alueelle levittäytynyt metsähyttynen (Ochlerotatus communis) piinaa ihmisiä joka paikassa, mutta jotkut lajeista esiintyvät rajatummalla alueella.

Esimerkiksi vuonna 2019 Suomesta löytynyt uusi hyttyslaji, Aedes rossicus, elää nykytiedon valossa ainoastaan Tornionjokilaakson alueella Suomen ja Ruotsin rajalla Lounais-Lapissa.

Lajin löysi Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssi, sääskitutkija Jukka Salmela.

Laji löytyi jo vuonna 2014 Ruotsin puolelta, mutta Suomessa sitä ei oltu havaittu aiemmin. Ensimmäiset Aedes rossicus -havainnot on tiettävästi tehty 1930-luvulla Neuvostoliitossa.

– Tuli vähän sellainen maaotteluhenki siinä, että kyllä sen lajin nyt meiltäkin on löydyttävä kun naapurillakin on, Salmela kertoi IS:lle vuonna 2019.

Lue lisää: Suomesta löytyi uusi hyttyslaji – ”Hanakka pistämään ihmistä”

Lajia ei ole vieläkään löytynyt muualta Suomesta, mutta sitä esiintyy runsaasti pienellä alueella. Salmelan mukaan kyseessä on poikkeus yleiseen sääntöön, jonka mukaan paikallisesti runsaat lajit ovat yleensä laajalle levinneitä.

– Tornionjoen alajuoksulla tuntuu, että se on jopa yleisin laji, Salmela sanoo.

Culverwell kohtasi rossicus-lajin ensimmäistä kertaa vuosi sitten, kun hän pysähtyi Ylitorniolla tutkimusmatkansa lomassa. Hänen mukaansa kohtaaminen oli ikimuistoinen.

– Ne pistivät todella, todella hanakasti. Minua kohti tuli pilvittäin hyttysiä, ja niiden pistokset todella sattuivat. Koko toinen käteni oli aivan punaisena pistoksista.

Hän kuitenkin arvelee, että voimakas reaktio johtui osittain siitä, ettei hän ollut tuona kesänä vielä ehtinyt juurikaan altistumaan hyttysten pistoille. Ei ole kuitenkaan olemassa aukotonta tieteellistä faktaa siitä, että hyttysenpistoille kehittyisi eräänlainen immuniteetti kesän edetessä.

Jukka Salmela löysi vuonna 2019 Suomesta kokonaan uuden hyttyslajin, jota esiintyy vain hyvin rajatulla alueella Suomen ja Ruotsin rajalla Tornion seudulla.

Sillä, minkä hyttyslajin kohteeksi joutuu, ei ole tavalliselle ihmiselle käytännön merkitystä. Jotkut lajit ovat kuitenkin toisia ärhäkämpiä, ja ne kiusaavat ihmisiä eri paikoissa.

– Jos esimerkiksi olet Ylitorniolla heinäkuussa, rossicus on hirmuinen. Sen sijaan Kanta-Hämeessä valtaa pitää juhannuksesta elokuun puolenvälin tienoille Coquillettidia richiardii, joka on todella innokas pistämään, Culverwell sanoo.

Suomessa on tunnistettu 43 hyttyslajia. Ainakin puolet niistä pitävät erityisen paljon ihmisten verestä.

Joidenkin hyttyslajien löytäminen luonnosta on Culverwellin mukaan hyvin hankalaa niiden harvinaisuuden ja rajallisen elinympäristön vuoksi. Tästä syystä kartoituksesta jäi uupumaan kaksi lajia, joita on aiemmin varmuudella esiintynyt Suomessa. Culverwellin mukaan hyttystutkimus voi olla usein turhauttavaa.

– Jotkut lajit ovat sellaisia, että tiedän niitä olevan paikalla, mutta en vain onnistu löytämään niitä. Saatan joutua keräämään 10 000 näytettä, joista yksi on etsimäni laji. Se vaatii valtavasti työtä, ja teen pääasiallisesti kaiken yksin.

Esimerkiksi yksi laji, joka jäi uupumaan kartoituksesta on hyvin läheistä sukua toiselle lajille, jonka Culverwell onnistui tunnistamaan. Hänen mukaansa on mahdollista, että hänen näytteidensä joukossa olisi sittenkin kyseisen lajin edustaja.

– Ruotsalainen kollegani löysi sen hiljattain Uppsalasta, joten en voi varmuudella sanoa, etteikö sitä olisi Suomessakin.

Suomen yleisimmät hyttyslajit

Suomen yleisimmän hyttysen, koko maan alueelle levittäytyneen metsähyttysen (Ochlerotatus communis) lisäksi muita laajalti levinneitä lajeja ovat Aedes cinereus ja Aedes gemineus. Ne muistuttavat niin paljon toisiaan, että ne niputetaan saman havaintokategorian alle.

Tutkijat eivät ole löytäneet keinoa erottaa cinereus- ja gemineus -naaraita toisistaan, ja koiraatkin eroavat toisistaan ainoastaan pienen sukuelimistä löytyvän yksityiskohdan avulla.

Jukka Salmelan mukaan gemineus ja cinereus ovat kooltaan pienikokoisia ja ”salakavalia”

– Sitä ei välttämättä huomaakaan, ennen kuin se on iholla pistämässä. Ehkä se tekee siitä vähän sellaisen ikävän, Salmela sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?