Mikä karkottaa hyttyset? 10 kysymystä ja vastausta kesän inhokki-inisijästä

Hyttyset ovat taas kesän myötä täällä – ilonamme ja riesanamme.

Hyttysiä on tutkittu niiden yleisyyteen nähden vielä vähän.

9.6.2021 6:00

Kesä on tullut – samoin kärpäset. Ja myös hyttyset.

Mikä onkaan mieltä ylentävämpää kuin herätä aamuyöllä kello neljä tuttuun ininään korvan juuressa? Tai palata metsäreissulta kämmenselät ja niska täyteen tikattuna punaisilla paukamilla.

Lue lisää: Ihmettelitkö tyhjästä ilmestyneitä, äkäisiä hyttys­parvia? Asian­tuntija paljastaa syyn: ”Tulevat piikki ojossa lihaan”

Mihin hyttysiä tarvitaan, miten ne valikoivat ”uhrinsa” ja miten kutiavia pistoksia kannattaa hoitaa?

Lue lisää: Edessä voi olla massiivinen hyttyskesä! ”Eletään ratkaisevia viikkoja”

Ilta-Sanomat etsi vastauksen kymmeneen hyttyskysymykseen. Vastaajana on Kainuun ely-keskuksen hyttystutkija Reima Leinonen. Vastauksissa on hyödynnetty myös Helsingin Sanomien artikkelia.

1. Kuinka monta hyttyslajia on?

Vuonna 2015–18 tehdyssä suurtutkimuksessa kerättiin yli 52 000 hyttystä yli tuhannesta eri paikasta. Tutkimuksen perusteella Suomesta havaittiin 41 hyttyslajia. Suomen hyttyslajit jakautuvat kahdeksaan sukuun.

Kaikkiaan tunnettuja hyttyslajeja on maailmassa 3 584, näistä noin 200 imee verta ihmisistä.

2. Imevätkö kaikki hyttyset verta?

Eivät, vain naaraat. Ne tarvitsevat veriaterioita munien kehittämistä varten. Uroksia eivät veriateriat kiinnosta. Hyttysten pääasiallinen ravinto on kukkien mesi, verestä saatavaa proteiinia naaras tarvitsee vain munien kehittämiseen.

Kaikki Suomen hyttyslajit eivät edes häiritse ihmistä, osa pistää tiettävästi esimerkiksi pelkkiä lintuja tai karjaa.

3. Mikä on oikeasti tehokas hyttysten karkotuskeino?

On olemassa erilaisia karkotteita, joiden tarkoitus on erilaisilla savuilla ja kemikaaleilla pitää hyttyset loitolla. On myös houkuttimia, jotka hiilidioksiditussahduksilla houkuttelevat hyttyset ansaan ja sitten tappavat ne.

Lue lisää: Tästä hyttyskarkottimesta tuli tänä kesänä iso hitti – kysyntä ollut kovaa Motonetissa, Puuilossa ja Gigantissa

Leinonen ei niiden toimivuuteen ota kantaa, mutta sanoo, että jos apuvälineitä ei ole tarjolla, yksi nyrkkisääntö pitää kutinsa: mitä rauhallisemmin ja maltillisemmin liikkuu, sitä paremmin hyttyset pysyvät yleisellä tasolla loitolla.

Markkinoilla on tarjolla useita erilaisia hyttysenkarkottimia.

– Hengitysilman hiilidioksidi houkuttelee hyttysiä. Kun liikkuu rauhallisesti, hiilidioksidin eritys on vähäisempää, samoin muiden eritteiden, esimerkiksi hien. Myöskään pintaverenkierto ei kiihdy. Lisäksi kannattaa välttää kosteikoita, joissa on seisovia vesilammikoita, ja suosia sen sijaan avoimia, tuulisia ja kuumia paikkoja, Leinonen sanoo.

4. Miksi kesän ensimmäiset hyttysenpistot kutisevat herkästi? Kehittyykö iholle immuniteetti kesän mittaan?

Iho saattaa ehtiä talven aikana ”unohtaa” hyttysen syljessä olevat proteiinit. Leinonen korostaa, että ihmisten kesken on kuitenkin erittäin suuret yksilölliset erot ja myös eri hyttyslajien pistosten ärhäkkyydessä on lajikohtaisia eroja.

Hyttysenpiston jälkeiset paukamat voivat olla välillä tuskallisen kutiavia.

– Näyttää kuitenkin siltä, että moni reagoi alkukesästä hyttysenpistoihin vahvemmin ja iholle nousee selvästi paukamia. Aika moni vannoo siedätyshoidon perään, eli jos antaa hyttysten suosiolla pistää alkukesästä, loppukesä sujuu helpommin. Tätä pitäisi tutkia paljon lisää selvien vastausten saamiseksi.

5. Mikä auttaa parhaiten arkoihin tai kutiseviin hyttysenpistoksiin. Auttaako antihistamiini tai jokin muu lääkeaine?

– Tässä on varmaan niin monta konstia kuin on käyttäjääkin. Osa vannoo antihistamiinin perään, osa, etenkin vanhempi väestö, saunan ja vihtomisen perään. Kun oikein ronskisti vihtoo, niin iho ei taatusti kutia. Antihistamiinia käytetään, jos henkilö on erittäin allergeeninen, on myös olemassa erilaisia kortisonivoiteita, Leinonen sanoo.

Lue lisää: Pistivätkö hyttyset paukamille? 5 kikkaa kaamean kutinan lievittämiseen

6. Jos hyttynen ehtii pistää, onko parempi antaa sen imeä verta vapaasti vai onko parempi, jos hyttysen tappaa iholle, kun se on imemässä verta?

– Kumpikin on ihan yhtä hyvä konsti. Hyttynen erittää sylkeä ja myös veren hyytymisenestoainetta, ja kummatkin jäävät iholle joka tapauksessa. Jos hyttysen tappaa kesken imemisen, myös hyttysen imukärsä jää ihoon kiinni. On väitteitä siitä, että jos hyttynen saa imeä rauhassa loppuun, se imisi lopussa myös oman sylkensä pois, jolloin pistos ei kutiaisi niin paljon. Jos kahdesta on pakko valita, sanoisin, että kannattaa antaa hyttysen imeä loppuun.

Hyttystutkijan mielestä kannattaa mieluummin antaa pistämään ehtineen hyttysen imeä veri rauhassa loppuun.

7. Karttavatko hyttyset joitakin ihmisiä? Onko kyse esimerkiksi veriryhmäeroista?

Sellaisia väitteitä on, että veriryhmällä olisi merkitystä, mutta asiaa ei ole aukottomasti pystytty todistamaan.

Sen sijaan eri tuoksuilla on valtava merkitys.

– Hyttyset elävät hajujen maailmassa, ja hiilidioksidin ohella ne haistavat muutkin ihmiseritteiden tuoksut. Ihmiset haisevat hyttysten mieliin eri tavalla. Jonkun hiki voi haista hyttysen mielestä todella kamalalta, jonkun toisen hiki taas suloiselta aromilta.

Yksi tärkeä asia on pintaverenkierto. Jos ihmisellä on vilkas pintaverenkierto, se on hyttyselle ikään kuin helppo nakki ja ateria helposti tarjolla. Joillakin puolestaan on laiska pintaverenkierto tai suonet syvällä, jolloin hän ei ole hyttysen näkökulmasta niin houkutteleva. Eli asiaan vaikuttavat hiilidioksidin ja eritteiden määrät ja tuoksut sekä pintaverenkierto.

– Yksi pohdinnassa ollut asia on, vaikuttaako huono kunto. Jos ihminen liikkuessaan joutuu puuskuttamaan koko ajan, myös hiilidioksidia erittyy runsaammin. Löytävätkö hyttyset tällaisen henkilön paremmin? Leinonen pohtii.

8. Tänä keväänä on tehty runsaita hyttyshavaintoja myös ihan kaupunkien keskustoista. Onko syynä liikenteen väheneminen vai mikä?

– En uskalla liikenteen roolia arvailla. Tämä kevät on ollut erittäin otollinen hyttysten kehittymiselle. Kosteutta on piisannut, myös kaupunkien keskustoissa. Ja täytyy muistaa myös se, että hyttysillä on siivet. Se pääsee ihmisveren perään, vaikka veriateria ei täydellinen este munien kehittymiselle olekaan.

Hyttysiä esiintyy siellä, missä on sopivasti kosteutta. Myös kaupunkien keskustoissa. Kuva on Helsingistä Herttoniemen puistosta kesältä 2019.

9. Voiko hyttynen levittää tauteja?

Kyllä voi, taudinaiheuttajavirus voi levitä hyttysen syljen mukana eri eläinlajeista ihmiseen. Suomessakin hyttysten tiedetään levittäneen ainakin pogostantautia eli nivelrokkoa. Hyttysistä on löydetty myös aivotulehdusta aiheuttavaa Inkoo-virusta ja kovaa kuumetautia aiheuttavaa chantanga-virusta.

Tarvitaan kuitenkin vielä paljon tutkimusta lisää, miten tehokkaasti hyttyset pystyvät levittämään viruksia Suomen oloissa.

Trooppisissa maissa hyttysten levittämä malaria sairastuttaa monia. Kuvassa äiti ja vajaat kaksivuotias tytär sairaalassa Ghanan pääkaupungissa Accrassa vuonna 2012.

Maailmanlaajuisesti tunnetuimmat hyttysen ihmiseen levittämät taudit ovat malaria sekä dengue- ja keltakuume. Yli 700 000 ihmistä kuolee vuosittain hyttysten levittämiin tauteihin maailmassa.

10. Miksi hyttysiä on pakko edes olla olemassa? Tai ainakaan noin paljon ”pelkkänä linnunruokana”?

Leinonen muistuttaa, että hyttynen on tärkeä osa luonnon ravintoketjua.

– Hyönteisten lisääntymisajatus lähtee siitä, että jälkeläisiä täytyy olla mahdollisimman runsaasti, jotta edes jokin osa ehtii aikuiseksi saakka (jokainen naaras munii 300–1 000 munaa). Hyttysen eri elämän vaiheissa petoja on niin paljon – alkaen ihan sieltä vedestä, kun pedot syövät hyttysen toukkia – että jälkeläistuotannon täytyy sen takia olla niin massiivinen. Niin se systeemi toimii. Asiaa voi ajatella muutoinkin kuin vain ihmisen ekologiasta, Leinonen sanoo nauraen.

– Vaikka ihminen miten lätkisi hyttysiä käsivarreltaan, se ei saa kantaa notkahtamaan edes paikallisesti. Sukupuuttoon tappamiseen tarvittaisiin ihan eri juttuja. Hyttynen on huomattavasti sitkeämpi kuin ihminen, ei noin pieni hyönteinen olisi muutoin selviytynyt kymmeniä ellei satoja miljoonia vuosia. Se on kuitenkin aika monen eliön sapuskaa. Jos halutaan pitää kiinni luonnon monimuotoisuudesta, hyttystäkin tarvitaan, Leinonen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?