Koronatartunnoista ei ehkä päästä koskaan eroon – millaisen koronatilanteen kanssa Suomi voi elää? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Koronatartunnoista ei ehkä päästä koskaan eroon – millaisen korona­tilanteen kanssa Suomi voi elää?

Mikä määrä uusia päivittäisiä koronatartuntoja tai koronapotilaita sairaalassa on sellainen, että se on hyväksyttävää ja sen kanssa pärjätään? Asiantuntijat ovat arvioissaan hyvin varovaisia.

4.6. 6:03

Alkaa näyttää yhä selvemmältä, että koronavirus jää muodossa tai toisessa pyörimään ihmiskunnan joukkoon. Virusta ei saada kokonaan kitkettyä, eikä sen leviämistä kyetä täysin estämään. Uusia paikallisia tautiryöpsähdyksiä tullee ajoittain siellä ja täällä.

Lue lisää: THL: Koronatilanne parantunut Suomessa selvästi

Mikä on sellainen tautitilanne, joka vielä voidaan sietää? Mikä on raja, joka Suomessa voidaan hyväksyä ja jonka kanssa voidaan elää pitämättä yhteiskuntaa suljettuna ja jokapäiväistä elämää häiritseviä rajoitustoimia päällä?

Tämä tilanne voi tulla eteen taas syksyllä, jos rauhallisen kesän jälkeen tautitapausmäärät alkavat nousta.

Lue lisää: Suomessa 143 uutta koronatartuntaa – katso kotikuntasi tilanne

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoi keskiviikkoiltana Ylen A-studiossa, että esimerkiksi influenssan osalta hyväksytään, että tautiin menehtyy 500–2 000 suomalaista vuosittain, eikä silti yhteiskuntaa suljeta eikä aseteta kovia rajoituksia.

– Se on influenssan sietoraja. Se ei tosin ole täysin vertailukelpoinen, sillä moni influenssakuolema olisi vältettävissä paremmalla rokotuskattavuudella, Nohynek sanoi Ilta-Sanomille.

Suomessa influenssarokotteen ottaa lähes 90 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista, jotka työssään kohtaavat vakavalle influenssalle alttiita, vajaa puolet 65 vuotta täyttäneistä ja noin kolmannes alle 7-vuotiaista lapsista.

Nohynek sanoo, että influenssan ohella Suomessa kiertää monia muitakin hengitysteitse leviäviä bakteereja ja viruksia, joiden kanssa on opittu elämään. Sellaistenkin, jotka ajoittain aiheuttavat kuolemantapauksia.

– Miksi korona olisi niin erilainen? Tartuntojen täydellinen eliminointi on aika optimistinen ajatus. Ei ole realismia, että päästäisiin kaikista tartunnoista eroon, koska aina väestössä on jonkin verran rokottamattomia tai rokotuksista huolimatta sairauden tai lääkityksen vuoksi alttiita. Koronaviruksen kyky muuntautua tartuttavammaksi on myös haaste, Nohynek lisää.

Kaikesta näkee, että koronapandemia on hyvin uusi ilmiö, josta ei tiedetä vielä riittävästi. Asiantuntijalausunnot hyväksyttävästä tai siedettävästä tautitasosta ovat siksi äärimmäisen varovaisia.

– Monessa mielessä koronapandemiassa ollaan uuden äärellä. Esimerkiksi influenssa on ollut satoja vuosia ihmiskunnan vitsauksena. Varmaan vuoden tai kahden sisällä muotoutuu, mihin epidemiatilanne asettuu. Samoin saamme kokemuksia, jotta yhteiskunnan tasolla voidaan linjata, mihin hyväksyttävyyden raja vedetään ja kuinka paljon tartuntariskiä siedetään, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi pohtii.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sanoo, että siedettävää tautitilannetasoa voidaan arvioida aikaisintaan vasta loppukesästä tai syksyllä.

– Koronavirus on kuitenkin yleisvaarallinen tartuntatauti. Kun saadaan rokotuskattavuus mahdollisimman korkeaksi, niin silloin nähdään, mikä on taso, mihin jäädään. Toinen tähän vaikuttava seikka on se, milloin koko maailman väestöstä on tarpeeksi rokotettu. Siihen voi mennä vielä 2–3 vuotta, Voipio-Pulkki sanoi THL:n ja STM:n koronaviruskatsauksen yhteydessä.

Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Pasi Pohjola (vas.) ja strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki kertoivat torstaina ajankohtaisesta koronavirustilanteesta.

Suomen koronarokotusstrategia lähtee siitä, että rokotuksilla pyritään ensisijaisesti ehkäisemään kuolemia, elinvuosien menetystä, vakavia tautimuotoja ja terveydenhuollon kantokyvyn liiallista kuormittumista.

Laumasuojaan on aiemmin katsottu päästävän, kun 70 prosenttia väestöstä saadaan suojattua kahdella rokoteannoksella. Nohynek kuitenkin sanoo, että ärhäkämmin tarttuvien virusmuunnosten takia rokotuskattavuuden täytyy ehkä nousta jopa 80–85 prosenttiin laumasuojan saavuttamiseksi.

Pandemian uutuudesta kertoo muun muassa se, että kaikki uudet tartunnat raportoidaan päivittäin, vaikka yli 90 prosenttia tautitapauksista on tavalliseen flunssaan rinnastettavia lieviä hengitystieinfektioita.

Muiden tautien osalta ei tavallisesti raportoida julkisuuteen päivittäisiä sairastumisia. Ne ovat tartuntatautirekisteristä kyllä nähtävissä, mutta niistä ei pidetä melua.

Sairaaloiden kantokyky koronapotilaiden hoidossa vaihtelee paljolti henkilöstöresurssin ja muun potilasmäärän mukaan. Sen tähden kiinteää koronapotilaille korvamerkittyä vuodepaikkamäärää ei voida luoda.

Pitäisikö jatkossa tilastoida vain sairaala- ja tehohoidossa olevat eikä raportoida jokaista lieväoireista tai oireetonta tautitapausta?

Tilanne on kinkkinen, sillä luvut kulkevat käsi kädessä. Mitä enemmän infektoituneita, sitä suuremmalla todennäköisyydellä joukossa on enemmän myös vakavasti sairastuvia ja sairaalahoitoa tarvitsevia.

– Kyllä siitä on paljon keskusteltu, mutta yhtä numeroarvoa tai mittaria ei ole, millaista potilasmäärää voitaisiin sietää tai pitää hyväksyttävänä. On otettava huomioon, että sairaan- ja tehohoidossa kantokyky vaihtelee koko ajan. Esimerkiksi kesällä henkilöstöresurssia on käytössä vain noin puolet, Mäkijärvi muistutti.

– Jos ajatellaan normaalia tilannetta, niin jos Husissa tehohoidossa on 1–10 koronapotilasta, muiden tehohoitopotilaiden hoito ei vielä vaarannu. Jos määrä menee yli 10:n, se alkaa aiheuttaa jo hankaluuksia. Vuodeosastoilla tätä olisi vielä vaikeampi määrittää, terveyskeskustasosta puhumattakaan, Mäkijärvi sanoo.

Yhteiskunnallista keskustelua hyväksyttävän tautitilanteen ja yhteiskunnan avoinna pitämisen yhdistelmästä kaipaa eritoten talous- ja liike-elämä, joka on ollut kovassa ahdingossa nyt jo 15 kuukautta.

– Elinkeinoelämän näkökulmasta on tietenkin toivottavaa, että voitaisiin palata turvallisesti mahdollisimman normaaliin elämään. Ennustettavuus on yksi keskeinen arvo, ettei toimintatapoihin tarvitse tehdä jatkuvasti muutoksia lyhyellä varoitusajalla, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n talouspolitiikan johtaja Penna Urrila sanoo.

Urrila sanoo, että elinkeinoelämän kannalta keskeistä on muun muassa se, seuraako jokaisesta altistumisesta pitkä karanteeni, kun väestö on kattavasti rokotettu.

– Alussa tiukat toimet olivat ymmärrettäviä, kun tauti oli niin uusi eikä rokotteita ollut. Silloin oli perusteet suhtautua hyvin vakavasti. Nyt tilanne on kuitenkin dramaattisesti muuttumassa, rokotukset ovat osoittautuneet hyvin tehokkaiksi, Urrila miettii.

Esimerkiksi ravintolat ovat joutuneet sopeutumaan monenlaisiin rajoituksiin koronaepidemian aikana lyhyelläkin varoitusajalla. Se heikentää liiketoiminnan ennustettavuutta.

Urrilan mukaan esimerkiksi Israelissa on palattu jo isoin osin normaalielämään, kun maan rokotekattavuus on yli 60 prosenttia. Ja Tanskassa on jo tehty voimakas linjaus yhteiskunnan ja talouden avaamisesta sekä rajoitusten poistamisesta.

– Tanskassa on hyväksytty, että päivässä voi tulla jopa toista tuhatta tartuntaa. Ne ovat kuitenkin pääosin nuorilla ihmisillä, joten on katsottu, että se määrä voidaan sietää, Urrila sanoo.

Vaikka nuori ihminen saa infektion, se harvoin johtaa vakavaan sairastumiseen, ja nuori ei enää ole samalla tavalla uhka riskiryhmiin kuuluville, kun riskiryhmät ovat saaneet molemmat rokoteannokset.

– Rokotekattavuuden nousu vie Suomen ulos koronasta ja yhteiskunnan avaamiseen. Nyt on jo päästy siihen, ettei sairaanhoidon kantokyky ole uhattuna, Urrila miettii.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?