Koronarokotteen toinen annos aiheuttaa sivuoireita ensimmäistä piikkiä useammin – erot rokotekohtaisia - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Korona­rokotteen toinen annos aiheuttaa sivuoireita ensimmäistä piikkiä useammin – erot rokote­kohtaisia

Haittavaikutukset eivät ole toisen annoksen jälkeen rajumpia, mutta niitä esiintyy useammin.

30.5. 10:43

Tällä hetkellä suomalaisesta aikuisväestöstä yli 53 prosenttia on saanut koronavirusrokotteen ensimmäisen annoksen ja yli 10 prosenttia toisen annoksen. Rokotustahti alkaa kiihtyä, kun kolmen kuukauden aikaväli annosten välillä alkaa monella rokotetulla tulla lähiviikkoina täyteen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavan asiantuntijan Mia Kontion mukaan sivuoireet toisessa rokotusannoksessa ovat samoja kuin ensimmäisessä, eli pistoskohdan kipua, punoitusta ja turvotusta, väsymystä, päänsärkyä, vilunväristyksiä, kuumetta ja huonovointisuutta.

Kontion mukaan lähetti-rna-rokotteiden kohdalla (Pfizer ja Moderna) haittavaikutuksia esiintyy useammin toisen annoksen jälkeen kuin ensimmäisen annoksen jälkeen. Hänen mukaansa haittavaikutuksia esiintyy toisen rokotusannoksen saaneista noin kymmenellä prosentilla.

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio painottaa, etteivät oireet ole kummassakaan tapauksessa toistaan vahvempia tai poikkeavia, vaan ne esiintyvät vain useammin.

Jos henkilö on saanut ensimmäisen annoksensa AstraZenecaa ja ottaa toisen annoksensa Pfizeria tai Modernaa, esiintyy haittavaikutuksia useammin. Yleisestikin adenovirus­vektorirokotteiden, joihin myös AstraZeneca kuuluu, haittavaikutukset ilmenevät useammin ensimmäisen piikin kohdalla ja harvemmin toisen piikin kohdalla.

Kontio painottaa, etteivät oireet ole kummassakaan tapauksessa toistaan vahvempia tai poikkeavia, vaan ne esiintyvät vain useammin.

– Rna-rokotteissa ykköspiikistä tulee pääasiassa käsivarsi kipeäksi, mutta toisen annoksen jälkeen on useammin kuumetta, Kontio sanoo.

Oireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Ne menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa.

Kontio arvioi aiemmin IS:lle, että ensimmäinen rokotekierros voisi tulla päätökseensä heinäkuun puolessavälissä ja toinen kierros syyskuun lopussa.

– Pohdinnassa on, aikaistetaanko kakkosannoksia loppupäässä parilla viikolla. Paljon riippuu siitä, minkä verran rokotetta tulee, Kontio sanoi.

Tällä hetkellä Suomeen tulee hivenen vajaat 300 000 annosta viikossa. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla tulee yksi suurempi toimituserä, 356 000 annosta.

– Tällä hetkellä annetaan 110 000–130 000 kakkosannosta viikossa, eli vähän reilu kolmasosa tulevista rokotteista menee kakkosannoksiin, Kontio sanoi.

Kesäkuun loppuun mennessä Pfizeria ja Modernaa on annettu Suomessa lähes viisi miljoonaa rokoteannosta, joilla rokotetaan neljä miljoonaa suomalaista: miljoona kahdesti ja kolme miljoonaa kertaalleen.

THL:n ilmoittamiin rokote-eriin on laskettu ainoastaan Pfizer/BioNTechin ja Modernan rokotteet, jotka menevät saman tien käyttöön. AstraZenecaa Suomessa kuluu enää hyvin vähän, ja Johnson & Johnsonin rokotetta ei Suomessa ole otettu lainkaan käyttöön.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoi IS:lle aiemmin tällä viikolla, että esimerkiksi Intian virusvariantin kohdalla suojateho ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen on noin 34 prosenttia. Toisen rokoteannoksen jälkeen suojateho on noin 88 prosenttia.

– On erittäin tärkeää, että myös toinen annos otetaan, jotta saadaan paras mahdollinen rokotesuoja. Toisella annoksella pidennetään suojan kestoa ja vahvistetaan suojatehoa myös Suomessa liikkeellä olevia virusmuunnoksia vastaan, Kontio sanoo.

Täsmennys 31.5. kello 10.09. Hanna Nohynekin kommentti rokotteen suojatehosta koskee erityisesti niin kutsuttua Intian virusmuunnosta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?