Kuopion järkyttävä tapaus voi olla vain jäävuoren huippu – poliisi on huolissaan kunniaväkivallan lisääntymisestä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kuopion järkyttävä tapaus voi olla vain jäävuoren huippu – poliisi on huolissaan kunnia­väki­vallan lisääntymisestä

Kotikeikoille meneviä poliisipartioita koulutetaan tunnistamaan, onko kyseessä kunniaan liittyvä väkivalta.

Yksi kunniaan liittyvän väkivallan muoto on pakkoavioliitto, sanovat Måns Enqvist ja Johanna Latvala.

27.5. 6:02 | Päivitetty 27.5. 7:24

Kuopiossa käräjäoikeus tuomitsi tällä viikolla afgaanimiehen kahdeksaksi vuodeksi vankilaan ex-puolisonsa murhan yrityksestä.

Mies hyökkäsi puukko kädessä entisen puolisonsa kimppuun Kuopiossa vuosi sitten toukokuussa. Nainen selvisi puukotuksesta täpärästi.

Kyseessä oli yritys tehdä kunniamurha.

Poliisitutkinnassa mies myönsi yrittäneensä surmata ex-puolisonsa oman kunniansa tähden. Avioeroon liittyvät tapahtumat olivat loukkaus häntä ja hänen kulttuuriaan kohtaan.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Måns Enqvistin mukaan kunniamurhat ja niiden yritykset ovat Suomessa hyvin harvinaisia.

– Kunniamurha on kunniaan liittyvän väkivallan extreme-muoto, Enqvist luonnehtii.

Sen sijaan entistä yleisempää Suomessa on kunniaan liittyvä väkivalta.

Kunniaan liittyvä väkivalta alkoi Enqvistin mukaan lisääntyä vuoden 2015 turvapaikanhakijavyöryn jälkeen.

Turvapaikanhakijat tulevat kulttuureista ja maista, joissa väkivaltaan voidaan turvautua perheen, suvun tai yhteisön kunnianormeihin vedoten.

– Kunniaväkivalta ei ole meillä pelkästään tuotu asia. On meillä Suomessa ihan oma kansallinen vähemmistö, jonka kulttuuriin kunniaväkivalta osaksi kuuluu.

Lisääntyvän maahanmuuton johdosta kunniaan liittyvän väkivallan riski on entistä suurempi, Enqvist sanoo.

 

Poliisi seuraa tilannetta huolestuneena ja kouluttaa poliiseja tunnistamaan väkivalta, johon liittyvät kunniakäsitykset.

Vuosi sitten poliisi julkaisi ensipartiolle käsikirjan, joka antaa vinkkejä tunnistaa kunniaan liittyvä väkivalta.

Poliisipartio, joka menee kotikeikalle selvittämään väkivallantekoa, osaa ottaa kunniakäsitykset huomioon.

– Jos tekijä ja uhri ovat paikan päällä, on ilmeistä, kuka on lätkinyt ketäkin. Jos väkivalta liittyy kunniakäsitykseen, myös muut henkilöt siinä tilassa voivat olla osasyyllisiä joko avunantajina tai yllyttäjinä rikokseen.

Tärkeintä poliisille on uhrin turvallisuus ja avunsaanti hänelle.

Enqvistin mukaan uhri tulisi saada pois perhepiiristä. Häntä ei saa jättää muiden huostaan. Muuten fyysinen tai henkinen väkivalta voi jatkua.

– Poliisin pitää ottaa huomioon myös tulkkeja käytettäessä, ettei saa käyttää perheenjäseniä.

Enqvist lisää, että uhrille pitää hakea matalalla kynnyksellä turvakotia.

Poliisi tekee kunniaan liittyvässä väkivallasta yhteistyötä kolmannen sektorin, kuten Sopu-työn kanssa. Sopu-työ auttaa uhreja pääsemään pois väkivaltatilanteista.

Tapausten seuranta on tehostunut.

Poliisin järjestelmään on tullut luokitteluosio, johon kirjataan tiedot kunniaan liittyvästä väkivallasta.

Uhrit ovat Enqvistin mukaan usein naisia.

Naiset joutuvat väkivallan uhriksi, jos heillä on ennenaikaisia suhteita.

Väkivalta kohdistuu Enqvistin mukaan myös seksuaalivähemmistöön kuuluviin.

– Määrätyissä kulttuureissa ei hyväksytä homoseksuaaleja eikä lesboja. Usein mukaan tulevat pakkoavioliitot. Palautetaan kunnia sillä tavalla, että naitetaan joku vastoin tahtoaan.

Väkivallan uhreja ovat Enqvistin mukaan myös heteronaiset. Perheen kunniaa loukkaa, jos naisella on esimerkiksi avioliittoa edeltäviä suhteita. Silloin nainen voidaan pakottaa avioliittoon sopivan miehen kanssa.

Väkivaltaa on Enqvistin mukaan monenlaista.

– Tavallisinta on henkinen väkivalta. Se voi liittyä eristämiseen, pidetään kiinni, ei päästetä liikkumaan.

Voi olla myös vainoamista. Uhria seurataan koko ajan. Katsotaan, ettei nainen tapaile sopimattomia miehiä.

– On astetta kovempaa väkivaltaa. Laittomia uhkauksia, lievää ja törkeää pahoinpitelyä.

Kunniaan liittyvä väkivalta on mitä suurimmassa määrin piilorikollisuutta, sanoo Ihmisoikeusliiton asiantuntija Johanna Latvala.

– Tapaukset, jotka tulevat poliisin tai viranomaisten tietoon, ovat edelleen jäävuoren huippu.

Poliisi tilastoi rikosilmoituksia ja eri järjestöillä on omia tilastoja, mutta kattavia yhtenäisiä tilastoja kunniaväkivallan lisääntymisestä ei Latvalan mukaan ole.

Yhteydenottojen perusteella näyttää siltä, että tapausten määrä on lisääntynyt.

– Meille tulee kasvavasti yhteydenottoja eri ammattilaisilta, että meillä on tällainen tapaus, mitä pitäisi tehdä.

Virallisesti Suomessa ei ole tapahtunut tunnistettuja kunniamurhia. Niissä ei ole annettu tuomioita.

– Onko niitä tapahtunut niin, ettei niitä ole tunnistettu kunniamurhiksi, tai niitä ei ole ylipäätään tunnistettu murhiksi. Onko ne tunnistettu esimerkiksi itsemurhiksi. Siitä ei voi sanoa mitään varmaa.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Måns Enqvist.

Latvalan mukaan suurin osa kunniaan liittyvästä väkivallasta on henkistä väkivaltaa, kuten kontrollointia, valvomista, painostamista, uhkailua.

On myös fyysistä väkivaltaa sellaista kohtaan, jonka katsotaan loukanneen perheen kunnia.

– Ja sitten on avioliittoon pakottaminen. Suomessa on tapauksia, joissa teini-ikäinen tyttö lähtee perheen mukana alkuperäiseen kotimaahan ja siellä odottaa valittu puoliso, jonka kanssa tyttö pakotetaan naimisiin.

Ihmisoikeusliitolla on menossa pakkoavioliittovetoomus.

Suomen lain mukaan avioliittoon pakottaminen ei ole kriminalisoitua. Lisäksi pakkoavioliitto tulee purkaa samalla tavoin kuin muutkin avioliitot.

Ihmisoikeusliitto yrittää saada muutosta rikos- ja avioliittolakiin niin, että avioliittoon pakottaminen tulee rangaistavaksi ja pakkoavioliiton purkaminen helpottuu.

Ihmisoikeusliiton projektipäällikkö Johanna Latvala.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?