Kanta-Hämeen sairaalaepidemiassa koronan saaneista yli puolet saaneet ensimmäisen rokotteen – näin THL:n Nohynek kommentoi - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kanta-Hämeen sairaala­epidemiassa koronan saaneista yli puolet saaneet ensimmäisen rokotteen – näin THL:n Nohynek kommentoi

THL ilmoitti viime viikolla, että se kohdentaa noin 14 000 rokoteannosta epidemiasta tällä hetkellä eniten kärsiville alueille.

26.5. 7:31

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin (khshp) ilmoitti tiistaina tiedotteessaan, että keskussairaalan kautta maakunnan jatkohoitosairaaloihin kulkeutunut virus on Intian variantti.

Samalla se ilmoitti, että sairaalaepidemioissa yli puolet Intian variantin tartunnan saaneista oli saanut jo ensimmäisen koronarokoteannoksen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo Ilta-Sanomille, että Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ilmoittama tilanne Intian variantin suhteen on toki huolestuttava muttei mitenkään odottamaton.

– Britannia-raportin mukaan suojateho ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen on noin 34 prosenttia sekä BioNTech-Pfizerin että AstraZenecan rokotteella, joten läpäisyinfektioita voi hyvin odottaa kertaalleen rokotetuillakin, Nohynek toteaa.

– Se on ihan odotettavaa, että tartunnan voi saada vielä ensimmäisen rokoteannoksen jälkeenkin. Tämä virusmuunnos on lisäksi hyvin helposti tarttuva. Toisen rokoteannoksen myötä suojateho on 88 prosenttia, hän muistuttaa.

THL:n Hanna Nohynek.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen sanoi sairaanhoitopiirin tiedotteessa, että aikaisempien virusmuotojen torjumiseen onnistuneesti käytetyt suojaustoimet ja -välineet ovat osoittautuneet riittämättömiksi Intian varianttiin.

– Täytyy muistaa, että mikään suojaus ei ole täydellinen, jos henkilö on tartuttava. Näitä on ikävä kyllä sattunut aikaisemminkin, ja käsittääkseni Kanta-Hämeessä virus on levinnyt oireettomalta taudinkantajalta sairaalassa potilaisiin, THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen sanoo.

THL:ssä ei suunnitella Intian virusmuunnoksen johdosta mitään muutoksia voimassa oleviin koronaohjeistuksiin.

– THL:n puolelta samat suositukset pysyvät voimassa, ja kunnat ja aluehallintovirastot päättävät sitten paikallisista ja alueellisista rajoituksista, Salminen painottaa.

Esimerkiksi Britanniassa on Intian variantista noussut iso huoli. On esitetty arvioita, että jopa maan korona-exitsuunnitelma ja -aikataulu voivat viivästyä virusmuunnoksen takia.

Salminen on paljon luottavaisempi.

– Jokaisella virusmuunnoksella on omat ominaisuutensa. On jo saatu lukea, että kaksi rokoteannosta antaa hyvän suojan. On hirveän tärkeä käydä ottamassa myös tehosteannos. Ensimmäinen annos ei tuota täydellistä suojaa, vaikka antaakin jo vahvan immuunivasteen vakavalle tautimuodolle.

– Variantit itsessään eivät suositustilannetta mihinkään muuta. Kaikista tärkeintä on yhä se, että oli liikkeellä sitten variantteja tai kantavirusta, niin suojaustoimet pysyvät samoina, Salminen sanoo.

Salminen ja Nohynek siis muistuttavat yhä henkilökohtaisten taudinvälttämistoimien eli käsi- ja yskimishygienian, käsienpesun, turvavälien ja kasvomaskien käytön tärkeydestä sekä siitä, että pienimmistäkin hengitystieoireisiin viittaavista jäädään kotiin sairastamaan ja hakeudutaan koronavirustestiin. Lisäksi rokote on syytä ottaa, kun oma vuoro tulee.

THL:n johtaja Mika Salminen.

Leskinen esitti tiedotteessa huolensa myös siitä, että jos rajoituksia puretaan liian nopeasti, yleinen epidemiatilanne voi heikentyä nopeasti.

– Rajoitusten purkamista täytyy aina katsoa sen hetkisen tautitilanteen ja voimassa olevan rajoitustilanteen mukaan. Jos tulee epidemiapyrskähdyksiä, niihin täytyy puuttua nopeasti paikallisesti. Tietynlainen tilanne pysyy päällä niin kauan kuin kaikkia ei ole rokotettu kahdesti, Salminen muistuttaa.

THL ilmoitti jo viime viikolla, että se kohdentaa noin 14 000 rokoteannosta epidemiasta tällä hetkellä eniten kärsiville Kanta-Hämeen – sekä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiireille toukokuun loppuun asti valtioneuvoston asetuksella.

Suomessa on kahden viime päivän aikana ilmoitettu yhteensä 218 koronavirustartuntaa (maanantaina 93 ja tiistaina 125) mutta kuitenkin 10 koronakuolemaa (maanantaina 7 ja tiistaina 3).

Vaikka menehtyneet on tilastoitu usean päivän ajalta, niin luku on kuitenkin iso, kun ajattelee, että riskiryhmät on jo pääosin suojattu.

Mistä parin päivän iso kuolinluku johtuu?

– Sitä on seurattu ja vähän ihmeteltykin. Luku liittynee ainakin osin laitosepidemioihin, kun potilas on joutunut sairaalaan jonkun muun syyn kuin koronan takia ja korona on tullut sairaalassa vielä siihen päälle. Tällöin kuolinsyynä ei ole ollut pelkkä korona, mutta se on rekisteröity koronakuolemaksi, Salminen valottaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?