Viking Sallyllä kesällä 1987 tapahtuneesta murhasta ja murhan yrityksestä syytetty tanskalaismies hermostui ja kiisti syyttäjän merkittävän todisteen Turun oikeustalolla järjestettävässä istunnossa.
Syyttäjä nosti esiin vastaajan Seura-lehdelle vuonna 1987 kertoman artikkelin, jossa vastaaja kertoo suorassa sitaatissa näin:
Kasvoja ei oltu lyöty tai potkittu eikä pahoinpitelijä minun mielestäni ollut myöskään käyttänyt veistä. Heidän kasvonsa olivat kuin sohjoa, ikään kuin niitä olisi hakattu jollain vasaran tapaisella.
Vastaaja kiisti oikeudessa sanoneensa toimittajalle näin. Esitutkinnan mukaan tekoväline on kuonavasara. Kuvailun yksityiskohtaisuus herätti poliisin kiinnostuksen.
Artikkelissa kerrotaan monia yksityiskohtia, muun muassa että Bettina Taxisin yksi sormi on ”veistetty irti”. Uhreja helikopterissa auttanut pintapelastaja Heikki Maskulin ei Ylelle antamansa haastattelun mukaan havainnut vammaa sormessa. Sormi jouduttiin amputoimaan sairaalassa.
Saksalainen Bettina Taxis, 22, selviytyi elossa mutta sai elinikäisiä fyysisiä ja henkisiä vammoja. Hänen miesystävänsä, saksalainen Klaus Schelkle, 20, kuoli vammoihin. Kuolema todettiin sairaalassa Turussa. Vastaajaa pidettiin vuosikymmeniä avaintodistajana, joka oli yksi ensimmäisistä uhrit löytäneistä.
Yksityiskohtainen kuvaus kummastutti poliisia
Esitutkinnassa todetaan, että poliisi on kiinnittänyt huomiota siihen, että nuori, vain 18-vuotias ihminen on kuvaillut on kyennyt artikkelissa kuvailemaan vammoja niin yksityiskohtaisesti, ”ettei siihen pysty edes koulutettu henkilöstö”. Poliisi katsoo, että näin tarkkojen havaintojen tekeminen on ”käytännössä lähes mahdotonta” muilta kuin tekijältä.
– Ette voi luottaa lehtiartikkeliin, vastaaja sanoo ensin, eikä kertomansa mukaan muista, mitä kertoi toimittajalle.
Hän hermostui silmin nähden asian käsittelemisestä ja pyyhkäisi pöydältä hänen edessään olleen paperin, joka kaiketi oli käännös Seuran artikkelista.
Kun lehdessä ollut sitaatti luettiin uudestaan ja tulkki käänsi hänelle artikkelin kohdan tanskaksi, vastaaja kieltää sanoneensa näin toimittajalle.
Haastattelu on tehty heti laivamatkan jälkeen mormonien partioleirillä, johon vastaaja oli matkalla. Ei ole tietoa siitä, millä kielellä haastattelu on tehty. Puolustusasianajaja kertoo kysyneensä tätä päämieheltään, joka ei muistanut haastattelukieltä.
Miksi olet kertonut tappaneesi?
Puolustuksen asianajaja kysyi päämieheltään oikeussalissa, onko hän kertonut jollekulle tappaneensa jonkun ja miksi näin.
– Kyllä, vastasi mies.
Sen jälkeen seurasi pitkä hiljaisuus. Vastaaja nosti kätensä ylös hämmentyneen oloisena ja poistui keskustelemaan asianajajansa kanssa. Asianajaja kertoi tauon jälkeen, että vastaaja voi kertoa vain osan vastauksesta tähän kysymykseen julkisessa käsittelyssä. Osa vastauksesta käsittelee arkaluonteisia, salaiseksi luokiteltuja asioita.
Tämän jälkeen vastaaja jatkoi:
– Kyllä, erilaisilla tavoilla.
Hän kertoi selvittäneensä vuonna 2005, onko joku tuomittu kyseisestä henkirikoksesta. Hän mainitsi olleensa lähes 20 vuotta vankilassa. Vastaaja toisti useaan otteeseen testanneensa, voiko hän luottaa ihmisiin.
Puolustusasianajaja Martina Kronström kommentoi käsittelyn jälkeen, että henkirikoksen tekemisestä puhuminen liittyi ”paremman position” hakemiseen vankilassa ja ”sen jääneen päälle” vankilan ulkopuolella.
Esitutkinnan mukaan vastaaja on tunnustanut teot paitsi vankilassa myös luotetulle ystävälleen Louiselle, joka on toiminut pitkään vankilakuoron johtajana.
Syyttäjä kysyi salissa, miksi vastaaja on tunnustanut teot Louiselle. Vastaaja vetosi taas siihen, että hän testasi, voiko hän luottaa ihmisiin.
– Hän oli erittäin erittäin hyvä ystävä, erittäin erittäin hyvä ystävä, vastaaja kertoi toistellen suhteestaan Louiseen.
– Voi olla, että halusin nähdä, voinko luottaa häneen.
– En muista, olenko käyttänyt nimeä Viking Sally, mies mainitsee, mutta käy ilmi, että keskusteluissa oli selvää, missä rikos oli tapahtunut.
Vastaaja on esitutkinnan mukaan kertonut poliisille vuonna 2016, että kyseinen kuonavasara muistuttaa surman tekovälinettä. Kyseiset kuulustelut on määrätty hyödyntämiskieltoon.
Tunnustus poliisille 2016
Syyttäjä tahtoi kysyä vastaajalta, onko vastaaja kertonut Louiselle, että tämä on tunnustanut teot poliisille vuonna 2016.
Esitutkintapöytäkirjoista käy tämä ilmi. Puolustus vetosi siihen, ettei asiaa tulisi käsitellä istunnossa, koska viitatut poliisin kuulustelupöytäkirjat vuodelta 2016 on määrätty hyödyntämiskieltoon.
– Kysykää häneltä (Louiselta), vastaaja kuitenkin sanoi hartioitaan kohotellen.
Asianajajat puhuivat asiasta pitkään. Vastaaja suostui oikeuden kysyessä vastaamaan mutta antoi niin sanotun nollavastauksen:
– Sanon yhä, että kysykää häneltä, en muista.
Vastaaja kertoi vuonna 2016 poliisille useaan otteeseen sekä virallisissa että epävirallisissa kuulusteluissa syyllistyneensä kyseisiin tekoihin. Kuulusteluja ei voida käyttää oikeuden materiaalina, koska kuulusteluja ei toteutettu oikeusavun läsnä ollessa.
Vastaaja nautti istunnon jälkeen asianajajansa Henrik Hassens Olesenin kanssa kevätillasta Aurajoen rannalla. Mies on tullut käräjille vapaana miehenä.
Tekstiviestit vaimolle liittyivät salassapidettävään taustaan
Vastaaja on kertonut vuonna 2015 syyllistyneensä murhaan ja murhan yritykseen silloiselle vaimolleen suullisesti ja tekstiviesteissä. Puolustuksen mukaan tämä liittyy pitkittyneisiin kireisiin väleihin ja vaimon uhkailuun. Mies on tuomittu vaimoonsa kohdistuneesta laittomasta uhkauksesta vankilatuomioon.
Tekstiviestit käsiteltiin suljettujen ovien takana. Puolustuksen asianajajan mukaan syynä salaiseen käsittelyyn oli, että vastaaja tahtoi taustoittaa tilannetta, jolloin asiassa tuli ilmi henkilökohtaisia, salassapidettäviä seikkoja.
Käräjillä kuullaan keskiviikkoaamuna Louisea ja vastaajan ex-vaimoa, joille molemmille vastaaja on tunnustanut teot.
Tiistaina käräjillä kuultiin vastaajan todistuksen lisäksi kolmen tapahtumapaikalle varhain tulleen ruotsalaisen partiolaisen kertomukset tapahtumista.
