Ovatko rokotteet tehokkaita virusmuunnoksia vastaan? Miksi Suomessa rokotusväli on niin pitkä kuin se on? Tarvitseeko rokotetta, jos on jo sairastanut koronavirustaudin?
Ilta-Sanomat keräsi vastauksia näihin ja muihin monia askarruttaviin kysymyksiin, joita rokotuksista voi herätä. Lähteinä on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuja sekä Ilta-Sanomien aiempia artikkeleita aiheesta.
1. Miksi Suomessa rokotusväli on pidempi kuin rokotevalmistajat suosittelevat?
Suomessa rokotusväli on tällä hetkellä 12 viikkoa, vaikka rokotevalmistajien suositus on lyhyempi. THL:n mukaan rokotuksen antama suoja on parempi, jos rokotusväli on pidempi, koska ajan kuluessa elimistön immuunivaste paranee ja tuottaa paremmin viruksen vasta-aineita.
Samalla pidempi rokotusväli mahdollistaa ensimmäisen rokoteannoksen antamisen mahdollisimman nopeasti mahdollisimman monelle.
2. Tarvitseeko ottaa rokote, jos on sairastanut koronavirustaudin?
THL:n mukaan sairastettu koronavirustauti antaa ainakin kuuden kuukauden mittaisen suojan suurimmalle osasta sairastuneista, minkä vuoksi rokotuksen ottamisella ei ole kiirettä eli heti sairastamisen jälkeen rokotetta ei tarvitse ottaa, koska taudin sairastaminen suojaa taudilta jonkin aikaa.
Sairastettu tauti ei ole este rokotteen ottamiselle, eikä rokotteesta tiedetä olevan haittaa, jos on sairastanut taudin oireettomana tai tauti on itämisvaiheessa, kun rokote annetaan.
3. Miten pian rokote alkaa vaikuttaa pistoksen jälkeen ja miten vahvan suojan saa ensimmäisestä rokoteannoksesta?
THL:n mukaan rokotteet alkavat vaikuttaa heti, kun rokotuksen on saanut, mutta suojateho kasvaa vasta viikkojen kuluessa. Kontrolloitujen tutkimusten mukaan mRNA-rokotteiden (esimerkiksi Moderna ja Pfizer-Biontech) suojateho kahden viikon kuluttua ensimmäisestä pistoksesta on noin 50 prosenttia ja 3–4 viikon kuluttua lähes 90 prosenttia. Käytön jälkeisissä tutkimuksissa on havaittu, että se voi olla jopa 95 prosenttia.
Kontrolloitujen tutkimusten mukaan adenovirusvektorirokotteiden (esimerkiksi AstraZeneca) suojateho muodostuu hieman hitaammin ja on 12 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta noin 60–70 prosenttia. Väestötason tutkimuksissa on havaittu, että suojateho voi olla korkeampi, jopa 80–90 prosenttia.
Suomessa käytettäviä korona rokotteita annetaan kaksi annosta. Toisen annoksen jälkeen sekä mRNA- että adenovirusvektorirokotteiden suojateho nousee jopa 80–100 prosenttiin taudin vaikeusasteesta riippuen.
THL:n mukaan rokotesuojan vahvuuteen vaikuttavat rokotusten määrä, ikä, perussairaudet ja virusmuunnokset. Kaikkien rokotteiden suoja vakavia tautimuotoja vastaan on kuitenkin hyvä, mutta lieviä tautimuotoja vastaan hieman huonompi.
4. Kuinka kauan rokotteen antama suoja kestää?
Rokotteen antaman suojan kestosta ei ole vielä tietoa, koska rokotteet eivät ole olleet pitkäkestoisessa käytössä.
5. Voiko jokin sairaus estää koronarokotteen ottamisen?
THL:n mukaan rokotuksen voi yleensä ottaa normaalisti, vaikka sairastaisi jotain sairautta. THL kehottaa noudattamaan yksilöllistä harkintaa, jos rokotettava on heikossa kunnossa tai hän on aloittamassa vakavan sairauden lääkehoidon, menossa leikkaukseen tai muuhun toimenpiteeseen. Rokotuksen antamisesta voi keskustella lääkärin kanssa.
6. Voiko koronarokotuksen saada muualla kuin omassa kotikunnassa?
THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio kertoo, että rokotteen saaminen esimerkiksi mökkikunnassa on käytännössä mahdotonta, koska rokotetta jaetaan kuntiin niiden väkimäärän mukaan eli ylimääräisiä rokotteita ei ole.
Kontio kehottaa ihmisiä suunnittelemaan esimerkiksi kesäloman mökkireissut siten, että olisi kotona oman rokotusvuoron aikana. Jos rokotusvuoroa ei pysty käyttämään, se kannattaa siirtää.
7. Pitääkö rokotetun huolehtia turvaväleistä ja pitää maskia? Voiko rokotettu sairastua ja tartuttaa tautia edelleen?
THL suosittelee maskin käyttämistä, vaikka olisi saanut rokotteen, koska rokotus ei tarkoita, että ei voisi kantaa virusta ja tartuttaa sitä. Rokote vähentää viruksen erittymistä ja vähentää sen tarttumista toisiin ihmisiin, mutta ei estä tartuntoja kokonaan. Toisen rokoteannoksen jälkeen henkilö levittää virusta vähemmän kuin ensimmäisen annoksen jälkeen. Myös turvaväleistä, sekä hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta on hyvä pitää huolta rokotuksen jälkeen.
8. Ovatko rokotteet tehokkaita virusmuunnoksia vastaan?
THL:n mukaan nykytiedon valossa rokotteet antavat suojan myös virusmuunnoksia vastaan, mutta suojateho voi olla heikompi. On kuitenkin todennäköistä, että rokotuksen jälkeen sairastettu tauti on lievempi kuin ilman rokotetta, vaikka taudin aiheuttaja olisi virusmuunnos.
Juttua täydennetty kello 8.23. Lisätty tietoa toisesta rokoteannoksesta.
