Näin nelikymppiset hakeutuvat rokotuksiin eri kunnissa – ”Kyllä se viranomaisia hätkähdytti” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Näin nelikymppiset hakeutuvat rokotuksiin eri kunnissa – ”Kyllä se viranomaisia hätkähdytti”

Joissakin Suomen kunnissa rokotetaan jo alle 50-vuotiaita. Joissakin niistä nuoret ikäluokat ovat lähteneet vaisusti ottamaan rokotteita.

17.5. 21:02

Eikö koronarokote kiinnosta nelikymppisiä? Kyllä ja ei, kuuluu viesti eri puolilta Suomea.

Yli 45-vuotiaiden rokotukset alkoivat Helsingissä viime viikolla. 45–49-vuotiaiden ikäryhmä näyttää hakeutuvan rokotuksiin yllättävän vaisusti, kertoi Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen Helsingin Sanomissa viime perjantaina.

Turpeinen sanoi lehdelle, ettei tiedä syytä 45–49-vuotiaiden vaisuun hakeutumiseen rokotuksiin Helsingissä. Hän pohti, että nuorempi ihminen saattaa ajatella, ettei hän sairastu covid-19-tautiin tai ettei tauti olisi hänelle vaarallinen.

– Ja nuoremmissa rokotevastaisuus saattaa vahvistua, Turpeinen sanoi.

Helsingissä ikäluokan 45–49 rokotekattavuus oli maanantaina 48,2 prosenttia.

– Kun luku alkaa nelosella, kyllä se viranomaisia hätkähdytti. Edellisessä ryhmässä rokotettuja oli selkeästi enemmän, Turpeinen selvittää Ilta-Sanomille.

Edellisessä ikäluokassa rokotekattavuus oli Turpeisen mukaan 60 prosenttia. Vielä vanhemmasta väestä 90 prosenttia on hankkinut koronarokotteen.

Turpeinen uskoo, että rokotekattavuus vielä paranee nuorissa ikäluokissa.

– Ajanvarausten perusteella on nyt kohtuullisen hyvin varattu rokotusaikoja.

Viranomaisten toiveissa on saada rokotekattavuus mahdollisimman hyväksi. Turpeinen muistuttaa, että taudin taltuttaminen edellyttää ihmisten rokottamista kaikissa ikäluokissa.

Jos rokotuskattavuus jää pieneksi, virus pyörii väestön keskuudessa eikä taudista päästä eroon.

Koronarokotteen ottaminen on vapaaehtoista, mutta terveysviranomaiset suosittelevat sitä vahvasti. Epidemian kuriin saaminen vaatii riittävää rokotekattavuutta, mikä tarkoittaa sitä, että rokotetun väestön osuuden tulisi olla ainakin yli 70 prosenttia yli 16-vuotiaista.

Kun rokotekattavuus kasvaa vanhemmissa ikäluokissa, koronatartunnat ovat lisääntyneet nimenomaan nuorempien joukossa.

Asiakasta rokotetaan Pfizer-BioNTech -rokotteella Lintuvaaran rokotuspisteessä.

Koronarokotukset etenevät eri kunnissa hieman eri tahdissa. Suuressa osassa maata rokotetaan tällä hetkellä yli 50-vuotiaita. Kuitenkin lähiaikoina eri puolilla maata ollaan siirtymässä kohti nelikymppisten rokottamista.

Oman ikäluokan rokotusten ajanvarauksen avautumisen voi tarkistaa oman kuntansa verkkosivuilta.

Myös joillakin muilla alueilla, joilla rokotetaan jo alle 50-vuotiaita, kuuluu samankaltaista viestiä kuin Helsingistä. Nuoremmat ikäluokat eivät ole hakeutuneet yhtä hanakasti rokotuksiin kuin yli 50-vuotiaat.

Etelä-Karjalan Eksoten alueella rokotetaan tällä hetkellä yli 45-vuotiaita. Ikäluokan rokotukset käynnistyivät viime viikon tiistaina.

Vastaava hoitaja Sari Kuito kertoo, että Eksoten alueella ikäluokka 45–49-vuotiaat ovat hakeutuneet hitaanlaisesti rokotuksiin.

Kyseisestä ikäluokasta alle 30 prosenttia on hakeutunut rokotukseen, prosenttiluku vaihtelee kunnittain. Esimerkiksi ikäluokan rokotekattavuus oli Lappeenrannassa 23,9 prosenttia.

50–55-vuotiaat on rokotettu noin 50 prosenttisesti, ja 55–59-vuotiaat noin 70 prosenttisesti.

Kuito ei usko syynä hitaaseen syttymiseen olevan nuorempien ikäluokkien rokotekriittisyyden. Sen sijaan hän arvioi, että alle 50-vuotiaiden rokoteintoon vaikuttaa se, että moni saattaa odottaa rokotteen saamista yksityisen työterveyshuollon kautta.

– Mutta sitten on ollut ongelmia rokotteiden saatavuuden näkökulmasta. Kenelläkään ei ole tietoa siitä, kuinka moni yrityksistä työskentelevistä odottaa sitä, että heidän omalle työpaikalle tullaan rokottamaan, Kuito sanoo.

Kuito pohtii, että työterveydestä rokotetta odottava saattaa ajatella helppoutta, kun työpäivän aikana rokotteen voi saada lähellä eikä tarvitse lähteä kunnan rokotuspisteelle.

– Mielestäni on ihan yhtä vaivatonta tulla kunnan rokotuspisteisiin, Kuito sanoo.

Lisäksi Kuito arvelee, että pienentyneet ilmaantuvuusluvut saattavat olla yksi syy.

– Voi olla, että ihmiset katsovat, että otanko rokotteen nyt vai vähän myöhemmin. Kesälomilla ja kesälomasuunnitelmilla voi olla vaikutusta, että mihin ajankohtaan haluaa varata rokotusajan, kun toisen rokotteen väli on 12 viikkoa, Kuito sanoo.

Eksoten alueella rokotusajanvarauksen avautumisesta eri ikäluokille tiedotetaan verkkosivuilla. Yhteistyötä tehdään myös Yleisradion kanssa, jolloin asiasta kerrotaan useita kertoja päivässä radiossa. Lisäksi on ollut lehti-ilmoituksia.

Vieraskieliset on pyritty tavoittamaan tekemällä yhteistyötä maahanmuuttopalveluiden ja vastaanottokeskusten kanssa.

– On tehty töitä sen eteen, että saadaan nämä ihmiset rokotettua ja että rokoteajan varaaminen on mahdollisimman yksinkertaista, Kuito sanoo.

– Mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään, sitä tietoisempia ihmiset ovat siitä, että heidän riskinsä saada vaikea koronataudin muoto on suurempi kuin nuoremmilla, Vaasan johtava ylilääkäri Heikki Kaukoranta kertoi sunnuntaina Ilta-Sanomille.

Myös Vaasassa näkyy nuorempien ikäluokkien vähäisempi rokotusinto. Vaasassa rokotetaan yli 40-vuotiaita. Rokotekattavuus on 45–49-ikäluokassa 34,5 prosenttia, ja 40–44-ikäluokassa 26,8 prosenttia.

Yli 60-vuotiaissa vaasalaisissa rokotuksen on saanut 90 prosenttia ikäluokasta. 50-vuotiaissa rokotuksen on hankkinut joka toinen.

Nuoret ovat Kaukorannan mukaan jääneet vahtimaan, mitä koronarokottamisessa tapahtuu.

– Nuoret ajattelevat, ettei heidän vuoronsa ole vielä. On epävarmuutta siitä, pääseekö rokotettuna helpommin matkalle kuin ilman rokotusta, Kaukoranta sanoi.

– Tämä on varmasti myötävaikuttamassa siihen, että osa perusterveistä ihmisistä kokee, että he eivät ole suuressa riskissä saada vaikeaa tautimuotoa.

Sen sijaan Hämeenlinnassa, jossa myös rokotetaan yli 40-vuotiaita, samaa ilmiötä ei näy. Rokotekattavuus 45-49-ikäluokassa on 52,5 prosenttia. 40–44-vuotiaiden kattavuus on 20,8 prosenttia.

Hämeenlinnan kaupungin palvelupäällikkö Heli Haapala kertoo, että sekä yli 45-vuotiaiden kuin myös yli 40-vuotiaiden rokotusajat ovat tulleet varatuiksi sitä myötä, kun ne ovat avautuneet.

– Saa nähdä, mitä tapahtuu sitten, kun mennään nuorempiin ikäluokkiin, Haapala sanoo.

Vantaa on nuorempien ikäluokkien rokottamisen etujoukkoa Suomessa, sillä vantaalaisten 35–39-vuotiaiden on nyt mahdollista varata aika koronarokotukseen.

Myöskään Vantaalla ei olla nähty nuorempien luokkien kohdalla vähentynyttä rokoteintoa. Näin kertoi apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö Helsingin Sanomille.

Rokotekattavuus 44–49-vuotiaiden joukossa on Vantaalla 59,9 prosenttia ja 40–44-ikäisten joukossa 30,5 prosenttia.

Samoin Espoossa nuorempien ikäluokkien rokotukset ovat lähteneet hyvin käyntiin, viestintäpäällikkö Anne Kettunen kertoo. 45-49-ikäryhmän rokotukset alkoivat viime viikolla, ja nyt kattavuus on noin 35 prosenttia. Lisäksi aikoja on varattu seuraaville viikoille hyvin.

– Seuraamme tilannetta tarkasti, eli jos näyttää siltä, että nuoremmissa työikäisissä rokotusaikoja ei mene, meillä on valmius lähettää heille tekstiviestejä, Kettunen kertoo.

Espoossa on otettu huomioon myös vieraskielisten tiedottaminen koronarokoteajoista. Infokirje koronarokotuksista on käännetty 15:lle yleisimmälle vieraalle kielelle, ja eri järjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä.

Turussa avattiin vasta edellisellä viikolla ajanvaraus 40–49-vuotiaiden rokotuksiin, joten tietoa turkulaisten nelikymppisten innosta hankkia rokote saadaan odottaa vielä viikko tai kaksi.

Ylilääkäri Jutta Peltoniemi sanoo, että alustavasti näyttää siltä, että kiinnostus rokotetta kohtaan on hyvää.

– On tosi tärkeää, että saadaan nuorempiin ikäluokkiin hyvät rokotekattavuudet, koska se on ainoa keino pidemmälle päälle selviytyä tästä pandemiasta, Peltoniemi sanoo.

– Olisi todella tärkeää, että myös nuoremmat hankkisivat koronarokotteen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?