Saara Kankaanrinnan kolumni: Luokittelun houkutus - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Saara Kankaanrinnan kolumni: Luokittelun houkutus

Ei ole enemmistöltä pois, jos annamme erilaisuudelle tilaa ja kaikille samat ihmisoikeudet, kirjoittaa Saara Kankaarinta.

17.5. 8:00

”Mihin ympäristöhistoria, luontoon vai historiaan?”, puhisen miehelle. Kirjojen järjestelyprojekti venyy, koska logiikka ontuu. Liian lavea luokittelu ei auta järjestykseen. Liian tarkka taas pettää heti.

Työtä ei nopeuta se, että omia opuksia on pakko jäädä selaamaan. Darwin! Linné! Humboldt! Lamarck! Turing!

Mietin, että nämä ukot, jos ketkä, tietävät luokittelusta ja logiikasta jotain.

1707 Ruotsissa syntynyt Carl von Linné loi edelleen voimassaolevan luonnon tieteellisen luokittelun, taksonomian.

On kunnioitettava urakka aloittaa lähes äärettömän olemassaolon järjestäminen.

Jumala loi, Linné järjesti, kuuluu sanonta. Arvostan, mutta en täysin usko kumpaankaan.

Selväähän on, ettei mikään luokittelu vastaa monimutkaista todellisuutta. Luokittelu on työkalu. Se kertoo meidän logiikastamme ja palvelee meitä.

Itämerikään ei ole meri eikä järvi. Siinä on sekä makeaa että suolaista vettä sekoittuneena murtovedeksi. Moni asia on kuin Itämeri, jotain siltä väliltä.

1744 Ranskassa syntyi Jean-Babtiste Lamarck, yhtä mullistava tieteilijä kuin ruotsalainen kollegansa. Lamarck luokitteli ja nimesi asioita, mutta korosti: ”Muistakaa, että kaikki luokittelu on keinotekoista. Mitään sen kaltaista ei luonnosta löydy.”

Hän näki vaarat mutta ymmärsi tarkoituksen: päästä jyvälle luonnosta. Ihminen jäsentää ja jörjestää saadakseen tolkkua kaaokseen. Ja silti logiikka ja elämä ovat vaikeita yhdistää.

Kultaisella vuosisadalla, 1769, syntyi Preussissa Alexander von Humboldt. Hän oli kaukaa viisas kokonaisuuksissa. Hän peräänkuulutti ilmakehän, vedenkierron, geologian sekä biologian osaamisen yhdistämistä.

Siinä pisteessä emme ole vieläkään.

Kun Lamarck julkaisi viisaita sanojaan luokittelun keinotekoisuudesta vuonna 1809, syntyi Lontoossa Charles Darwin, herroista kenties tunnetuin.

Darwinin työstä muistetaan yleisesti ”olemassaolon taistelu”. Hänen ymmärsi tätä paljon laveammin luontoa. Juju ei ollut lajien kilpailu vaan päinvastoin. Ehkä yhteistyökykyisimmät sopeutujat selviävät.

Hän arvosti Lamarckin näkemyksiä, ja jaksoi muistuttaa, että edes kukkien yksilöitä ei voi niputtaa samanlaisiksi. Pidän tästä.

Räpellän kännykkääni ennen kuin tartun seuraavaan kirjaan. Harppaus on iso, sillä 100 vuotta Darwinia myöhemmin, 1912, syntyi Lontoossa Alan Turing. Hän oli logiikan nero, kaksijakoihin perustuvan ohjelmoinnin isä, joka loi pohjan myös kännykälleni.

 Ihminen rakastaa luokittelua.

Selvää on, että ihminen rakastaa luokittelua. Ihmisen seksuaalisuus ja sukupuoli ovat surullisimpia kohteita.

Maailmaamme hallitsevat dikotomiat eli kahtiajaot: hyvä-paha, terve-sairas, mies-nainen, musta-valkoinen.

Amerikan alkuperäiskansoilla tunnettiin viisi sukupuolta, nykyäänkin Intiassa, Thaimaassa, Saksassa ja monessa muussa maassa sukupuolia on kolme. Myös muiden lajien piiristä löytyvät kaikki versiot.

Silti kulttuurissamme on voimissaan joko-tai -näkemys, vaikka elonkirjo on ihan muuta. Väkivaltainen muotti aiheuttaa tuskaa siitä poikkeaville. Etenkin äitinä tämä ahdistaa minua.

Ei ole enemmistöltä pois, jos annamme erilaisuudelle tilaa ja kaikille samat ihmisoikeudet. Tällaisia lauseita sitä joutuu kirjoittamaan vuonna 2021.

Taksonomiat ja luokittelut ovat perusteltuja, jos ne lisäävät ymmärrystä monimuotoisuudesta. Näin tekevät arvostamani ekologit ja biologit tänäkin päivänä.

Olennaisinta on kokonaisuus. Kuten Humboldt totesi: Jos vahingoitat yhtä, vahingoitat myös toista. Ja mikä sopii tietokoneen ohjelmointiin, ei sovi elämän moninaisuudelle.

Alan Turingin homoseksuaalisuus tuli ilmi kammottavin seurauksin. Hän joutui kemiallisesti kastroimaan itsensä. Vuonna 1954 hän tappoi itsensä. Tai homouden vääräksi luokitteleva yhteisöhän hänet tappoi.

Sata vuotta aiemmin Humboldt joutui piilottamaan itsensä. Homoseksuaaliksi tiedetty mies meni hautaan naimattomana.

Saan lohtua siitä, että hän ymmärsi muita suuremmin luontoa. Hän myös korosti rakkautta luonnon havainnoinnissa.

Ehkä hän oli joskus onnellinen.

17.5. on kansainvälinen homofobian, transfobian ja bifobian vastainen päivä.

Kirjoittaja on Baltic Sea Action Group -säätiön perustaja ja ympäristövaikuttaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?