Koronavirustapausten viikkoja jatkunut vähentyminen on kokenut notkahduksen. Viime viikot uusien tartuntamäärien tilanne on ollut kohtuullisen vakaa, mutta määrät eivät ole vähentyneet aivan toivotulla nopeudella. Tartuntamääriin on vaikuttanut kontaktien määrän kasvu, joka puolestaan johtuu osittain rajoitusten asteittaisesta vähenemisestä.
Koulujen paluu lähiopetukseen, harrastusmahdollisuuksien avaaminen, ravintoloiden sekä terassien kasvaneet asiakasmäärät sekä vapun avaama piknikkausi ovat omalta osaltaan hidastaneet tartuntamäärän laskua.
Vielä emme liiku aivan vaarallisimmilla vesillä, mutta asiantuntijat suosittelevat edelleen kiinnittämään huomiota koronatoimiin, ettei kesällä tulla tilanteeseen, jossa rajoituksia jälleen lisättäisiin.
– Vaikka esimerkiksi brittivariantti on aikaisempia virusmuotoja tartuttavampi, tehoavat siihenkin hyvin kaikille jo tutut tartunnantorjuntatoimet ja olisikin hyvä muistaa nyt kesää kohti tultaessa toteuttaa niitä. Rokotukset etenevät hyvin ja mitä paremmasta koronatilanteesta pääsemme siirtymään kesään sitä suotuisampi on tilanne rajoitustoimienkin keventämiselle, kertoo THL:n ylilääkäri Otto Helve.
Suuria kokoontumisia on edelleen syytä välttää, käsihygieniasta ja turvaväleistä on pidettävä kiinni ja kasvomaskia kannattaa käyttää julkisissa sisätiloissa. Ainakaan kesäkuulle ei kannata suunnitella suuria sukujuhlia. Koulun päättämistä ei vielä tänäkään keväänä ole syytä juhlia isosti.
Lasse Lehtonen.
– Esimerkiksi lakkiaiset taitavat ollakin suurimmassa osassa kouluja virtuaalisia. Valitettavasti näyttää siltä, ettei tänäkään keväänä oikein kunnon ylioppilasjuhlia päästä järjestämään. Perheen kesken kakkukahvit voidaan ehkä järjestää, mutta edelleen tautia liikkuu sen verran ettei näistä suosituksista ainakaan toukokuun loppuun mennessä päästä eroon, kertoo Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.
Lehtonen ei usko, että ainakaan Uudellamaalla saadaan aikaan suuria juhannusjuhlia. Kokoontumisrajoitukset ovat alueellisia, joten mahdollisuus edes jonkinlaiseen juhannusjuhlaan on jossain päin Suomea. On kuitenkin muistettava, että korona on tauti, jonka liikkeitä ei pysty ennustamaan.
Lehtonen ei kuitenkaan usko, että kesällä rajoituksia jouduttaisiin radikaalisti lisäämään. Rokotussuoja etenee ja suunta näyttää tällä hetkellä edelleen hyvältä.
– En jaksa uskoa, että jouduttaisiin enää kiristämään. Mutta vannomatta paras, korona on tauti, joka on päässyt moneen kertaan yllättämään. Variantteja on kuitenkin tullut ja sieltä voi tulla jotain uutta.
Hän muistuttaa, että edelleen malttia ja hyvää pelisilmää odotetaan suomalaisilta. Hän uskoo, että juhannukseen mennessä ollaan jo paremmassa tilanteessa.
– Tartuntojen määrä on kuitenkin ollut laskutrendissä vaikka viimeiset viikot onkin ollut melko tasaista. En näe mitään valtavan huolestuttavaa indikaattoria, ellei jokin uusi variantti aiheuta ongelmia. Rokotusohjelma varmasti auttaa tilanteen hallinnassa yhä enemmän ja enemmän, Lehtonen toteaa.
Timo Lukkarinen.
Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen ei ole menettänyt toivoa kesän suhteen, vaikka tilanne voisi olla parempi.
– Toivoisin, että tilanne ehtisi vielä hieman rauhoittua ennen toukokuun loppua, mutta luulen, että aika ei riitä. Tartuntojen määrät eivät ole enää laskeneet ja mikäli trendi jatkuu nykyisenä, riski tilanteen merkittävälle huononemiselle leijuu ilmassa, hän kertoo.
Lukkarinen huomauttaa, että tämän hetken tapausten määrä on sellainen, että pienetkin muutokset sosiaalisten kontaktien määrissä voivat johtaa tartuntojen rajuun kasvuun.
Eeva Ruotsalainen.
Husin infektioklinikan apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan mallia voisi ottaa viime keväästä ja kesästä. Kesän ajan Suomessa oli kokoontumisrajoitukset ja ulkomaille ei matkustettu. Ihmisten on siis syytä juuri nyt kiinnittää erityistä huomiota omaan käyttäytymiseen ja välttää edelleen turhia kontakteja.
– Meillä on noin kaksi viikkoa kesäkuun alkuun. Ei lupaa hyvää, jos rajoitustoimenpiteitä puretaan liian innokkaasti ja nopeasti ja ihmisten pakkautuminen sisään tai ulos lähekkäin useiksi tunneiksi ilman koronaturvallista käyttäytymistä jatkuu. Mitä enemmän meillä on koronainfektioon sairastuneita ja herkemmin tarttuva virus, sitä herkemmin meille voi tulla uusia tartuntaryppäitä, hän sanoo.
Suurinta huolta aiheuttavat 0–19 ja 20–39 -vuotiaat. Näissä kahdessa ryhmässä tavataan tällä hetkellä eniten tartuntoja, ja niiden tartuntamäärät tuntuvat reagoivan erilaisiin muutoksiin. Ruotsalaisen mukaan rokotusohjelman edistyttyä ikääntyneiden rokotuksissa hyvin, Husin alueella tehohoitoon joutuneiden ikäryhmä on siirtynyt vanhemmista nuorempiin eli yli puolet on nyt 40-59-vuotiaita.
Vaikka rokotukset ovat tie ulos pandemiasta huolestuttaa Ruotsalaista se, että ensimmäisen rokoteannoksen saaneet suomalaiset tuudittautuvat liialliseen turvallisuuden tunteeseen. Vasta kahden rokoteannoksen jälkeen ihminen saa riittävän suojan. Ensimmäinen rokoteannos siis suojaa vakavalta taudilta mutta ei poista sairastumisen tai taudin muihin tartuttamisen riskiä.
Huolestuttavien virusvarianttien, kuten Etelä-Afrikan variantin kohdalla ensimmäisen annoksen teho ei ole niin hyvä ja Suomessakin Etelä-Afrikan variantin osuus on jo noin 20 prosenttia tapauksista. Kattavampaan suojaan päästään vain kolmen kuukauden aikavälillä annettavalla kahdella rokoteannoksella, joka toteutunee aikuisväestön kohdalla 70-80 prosentin kattavuudella kenties vasta syys-lokakuussa.
– Sinne asti olisi jollain tavalla sinniteltävä. Toki, rajoitustoimia voidaan purkaa epidemiatilanteen mukaan vähitellen, mutta se tarkoittaa vain asteittaista purkamista varovaisuusperiaatteella aina edeltävää kahden viikon jaksoa peilaten. Ihan kaikista rajoitustoimista emme voi kuitenkaan täysin luopua ennen kuin väestö on kattavasti rokotettu kahdella rokotteella, Ruotsalainen pohtii.
Moni on jo suunnitellut kovasti kesälomaa kotimaassa.
Hän ei myöskään poissulje mahdollisuutta siitä, että kesällä rajoituksia voitaisiin joutua lisäämään. Hän mainitsee esimerkkinä Päijät-Hämeen, jossa tartuntamäärät olivat jo kovasti laskemassa kunnes taas tartuntamääriin ilmestyi yllättävä piikki.
– Me teimme ison työn, että saimme tartuntamäärät laskuun Suomessa ja Husin alueella. Sitä työtä ei pidä menettää. Ihmisten taistelutahto kärsiä, jos joudumme taas aloittamaan uudestaan. Ei oteta turhia riskejä ennen kuin pääsemme Husissa alhaiseen tautitilanteeseen eli perustasoon. Siis alle 25 tapausta per 100 000 ilmaantuvuuslukuun. Tällä hetkellä Hus on jämähtänyt jo 3 viikon ajaksi samalle tasolle, eli reilu 80 tapausta per 100 000, hän sanoo.
Hän uskoo, että kesä itsessään tuo helpotusta, sillä se luo olosuhteet joissa on vähemmän kontakteja. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, etteivät lapset ja nuoret kohtaa kouluissa tai päiväkodeissa. Myös lomailu ja kesällä lisääntyvä etätyönteko voivat tuntuvasti laskea tartuntojen määrää.
– Nyt koetetaan sinnitellä seuraavat 3–4 viikkoa, että saadaan määrät laskemaan ja kesällä rokotekattavuus entistä paremmaksi. Sitten voidaan saavuttaa kesäksi ja syksyksi matala tautitilanne, Ruotsalainen toivoo.
– Kesää ei ole peruttu, mutta jotta pääsemme Husin alueella seuraavan kuukauden aikana mataliin tartuntalukuihin, niin aika paljon on vielä matkaa. Ei pidä kokoontua massoittain tai liikkua ilman maskia sisätiloissa, joukkoliikennevälineissä tai missä tahansa lähikontaktissa. Isoilla joukoilla ei kannata kokoontua ilman 2 metrin turvavälejä edes ulkotiloissa. Rajoituksia ei pidä purkaa liian nopeasti.
– Vetoan kansalaisten kriisitietoisuuden jatkamiseen. Tämä ei ollut vielä tässä, pandemia ei ole vielä lähimainkaan ohi, ei Suomessa eikä muualla - valitettavasti. Vain yhdessä me pystymme voittamaan pandemian.
”Kesää ei ole peruttu, mutta jotta me pääsemme Husin alueella seuraavan kuukauden aikana mataliin tartuntalukuihin, niin aika paljon on vielä matkaa.
Aurinkoinen sää houkutteli sankoin joukoin väkeä rannalle helatorstaina.
Tie ulos koronatilanteesta käy rokotteiden kautta, ja vasta kesällä päästään kunnolla rokottamaan kaikkia työikäisiä. Ensimmäisen rokotteen tavoite kattavuus, eli 70 prosenttia väestöstä, saavutettaneen heinäkuussa. Tämän jälkeen on tärkeää saada väestölle toinen rokoteannos. Vasta sitten voidaan alkaa puhua taudin päihittämisestä. Tässä tilanteessa ollaan aikaisintaan syksyllä.
Parempaan kohti ollaan kuitenkin menossa, ja juhannusta voi pitää eräänlaisena virstanpylväänä. Juhannuksen tautitilanne tulee määrittelemään missä loppukesän suhteen mennään.