Nyt se on totta: Suomen kaikki Väisäset yhtyvät toisiinsa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Nyt se on totta: Suomen kaikki Väisäset yhtyvät toisiinsa

Tuntematon ”naapurin mies” ravisteli Pohjois-Savossa Väisästen sukupuuta.

Julkisuudesta tuttuja Väisäsiä ovat esimerkiksi juontaja Riitta Väisänen, jalkapalloilija Sauli Väisänen sekä taiteilija Hannu Väisänen.

15.5. 12:57

Nyt se on lähes kirkossa kuulutettu: Suomen kaikki Väisäset yhtyvät toisiinsa.

Yhdistyminen tai tietyssä mielessä jälleen yhtyminen on totta ensi syksynä, kun järjestölliset muodollisuudet saadaan maaliin.

Väisästen erikoisuutena on ollut jako kahteen sukuseuraan. On vuonna 2000 perustettu Etelä-Savon Väisäset ja on kaksi vuotta nuorempi Savo-Kainuun Väisäset. Jälkimmäiset olisivat olleet valmiita yhdistämään väisäsläisyyden jo aiemmin, mutta eteläsavolaiset eivät ensi alkuun lämmenneet.

– Minunkin jälkeni johtavat Mikkelin seudulle, kertoo Savo-Kainuun Väisästen puheenjohtaja, paltamolainen Terttu Väisänen.

Savo-Kainuun Väisäsiä koolla Rautavaaran sukukokouksessa. Ensi syksynä he liittyvät Etelä-Savon Väisäsiin, jotka puolestaan muuttavat nimensä pelkiksi Väisäsiksi.

Seurat tilasivat sukututkija Ari Kolehmaisen yritykseltä Menneen jäljet geneettisen dna-analyysin omista juuristaan. Kävi ilmi, että Etelä-Savon ja Kainuun Väisäset ovatkin yhtä ja samaa Väisästen sukujuurta.

– Siitä alkoi läheneminen, Terttu Väisänen kertoo.

Tosin yhdet Väisäset olivat mennä dna:n pesuveden mukana. Kolehmaisen analyysin perusteella Kainuun Väisästen kanssa samaan seuraan kuuluvat Pohjois-Savon Väisäset eivät olekaan suku muille Väisäsille.

– Siellä on ilmeisesti joku ”naapurin mies” käynyt välissä tai sitten avioton poika on saanut äidiltään nimen Väisänen, Kolehmainen pohtii sukupuun ravistelijan roolia tai asemaa.

Yhtä kaikki, Pohjois-Savon Väisäset eivät aio jättäytyä pois yhdistymisestä.

Geneettinen sukututkimus seuraa isä-linjaa hyödyntämällä vain miehistä löytyvää y-kromosomia.

– Aina on yllätyksen mahdollisuus, että biologinen isä ei olekaan sama, joka on merkitty kirkonkirjoihin, Kolehmainen kertoo.

Pohjois-Savon Väisäs-katkos muihin Väisäsiin ajoittuu 1500-luvulle. Sen jälkeen kaikki pohjoissavolaiset Väisäset ovat olleet keskenään samaa juurta.

Pohjanmaalle ajautuneet Väisäset edustavat Väisästen valtalinjaa, nekin, jotka eivät ole enää Väisäsiä sukunimeltään. Aina 1920-luvulle asti sukunimi tuli Pohjanmaalla usein talon mukana, ei isältä nimiperintönä.

Väisästen alkukoti on Etelä-Savossa Mikkelissä Parkkulan ja Marjoniemen kylillä, mistä Väisäset levisivät Hirvensalmen Väisälänsaareen ja Virtasalmen (Pieksämäen) Väisälään. Kainuuseen Väisäset saapuivat 1600-luvulla niin sanotun suuren savolaisekspansion mukana.

Vanhin tunnettu väisäskerrostuma löytyy vuoden 1541 veroluetteloista. Silloin Väisäsiä asui jo useissa taloissa ja lienee asunut satoja vuosia. Väisän sanotaan olevan jäälle tehty tienviitta, mutta nimen takaa saattaa löytyä myös joku Väisä-niminen henkilö. Kolehmainen jättää suosiolla nimen etymologian sen alan tutkijoille.

Sukuseuroissa on parhaillaan vireillä useita dna-projekteja. Kolehmaisella on tekeillä tutkimukset Savonlinnan Kerimäeltä lähtöisin olevista Toivasen ja Happosen suvuista.

– Happoset ovat samasta kantaisästä, mutta Toivasilla on kaksi erillistä biologista isälinjaa, jotka ovat kyllä samasta kylästä, Kolehmainen kertoo lämpimäisinä.

Väisästen yhtyminen on jo pitkällä. Savo-Kainuun Väisästen hallitus esittää jäsenistölle toiminnan lopettamista ja liittymistä Etelä-Savon Väisäsiin.

Etelä-Savon Väisästen hallitus on hyväksynyt operaation ja ehdottaa oman nimensä muuttamista kaiken väisäsläisyyden kattavaksi Väisästen seuraksi.

Lopulliset päätökset tehdään sukuseurojen demokraattisissa yleiskokouksissa ensi syksynä. Savo-Kainuun Väisäset kokoontuvat Iisalmessa 4. syyskuuta.

Tunnettuja Väisäsiä

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?