Hätkähdyttävä Suomen kartta – tutkija varoittaa kolmoishaasteesta: ”Onko ymmärretty, mistä on kyse?” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Hätkähdyttävä Suomen kartta – tutkija varoittaa kolmoishaasteesta: ”Onko ymmärretty, mistä on kyse?”

Aluetutkija Timo Aro haluaisi ihmisten ymmärtävän, että väestörakenteen muutos vaikuttaa Suomessa lopulta ”kaikkiin ja kaikkeen”.

Tutkija Timo Aro haluaa herätellä ihmisiä huomaamaan, mitä seurauksia Suomen väestökehityksellä on tulevaisuudessa.

14.5. 6:53

Koko 2000-luku on puhuttu siitä, että Suomen väestörakenne on harmaantumassa. Iäkkäitä ihmisiä tulee olemaan enemmän kuin työikäistä väestöä. Syntyvyys on laskussa.

Tämä vaikuttaa Suomen huoltosuhteeseen. Yksinkertaistettuna kyse on siitä, kuinka verovarat riittävät hyvinvointivaltion rakenteiden ja palveluiden ylläpitoon.

Lisäksi etenkin työikäisten ja lapsiperheiden muuttoliike on suuntautunut maaseutumaisista kunnista kohti kasvukeskuksia, jolloin kuntatalous on monissa paikoissa koetuksella.

Suomen väestörakenteen kehitys huolettaa aluetutkija Timo Aroa. Hänen mukaansa tietoa väestörakenteen kehityksestä ja vaikutuksista on olemassa paljon, mutta vieläkään ei täysin ymmärretä, kuinka suuri muutos pohjoismaista hyvinvointimallia ravistelee.

– Haluaisin ihmisten ymmärtävän, kuinka perustavanlaatuisesta muutoksesta on kyse ja että se vaikuttaa kaikkeen ja kaikkiin Suomessa, Aro sanoo.

Aro julkaisi torstaina Twitterissä Suomen väestökehitystä kuvaavan tilastokartan.

Vuosina 2019–2040 lasten määrä vähenee Suomessa 183 000 henkeä, ja työikäisten määrä vähenee 103 000. Saman ajanjakson aikana iäkkäiden määrä puolestaan kasvaa noin 287 000.

”Pakko kysyä, onko vieläkään ymmärretty, kuinka suuresta muutoksesta on kyse?” Aro kirjoitti Twitterissä.

Tilastokeskuksen edellisen, 2019 julkaistun väestöennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Maamme väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031. Vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi.

Timo Aron mukaan väestörakenteen muutos asettaa kolmoishaasteen. Ensimmäinen haasteista on taloudellinen: mitä väestörakenteen muutos tarkoittaa Suomelle kansantalouden ja alue- ja kuntatalouden kannalta.

Toinen haaste liittyy palvelurakenteeseen, eli siihen, kuinka palveluja ylläpidetään ja rAroitetaan niiden sijainnista riippumatta.

Kolmas ja suurin kysymys liittyy pohjoismaiseen hyvinvointimalliin.

– Me pidämme hyvinvointimallia nyt melko itsestäänselvyytenä, Aro sanoo.

– Pohjoismaisen hyvinvointimallin säilyvyyteen liittyy kuitenkin suuria kysymyksiä, jotka pitäisi pystyä ratkaisemaan nopeasti, jotta tämä kolmoishaaste pystytään jotenkin pitämään kasassa.

Alueellinen eriarvoistuminen, maan eri osien eriytyminen ja erilaistuminen, kasvaa. Näin tapahtuu paitsi maan eri osien ja maakuntien välillä, mutta myös maakuntien sisällä ja jopa kaupunkiseutujen sisällä.

– Alueelliset ja sosiaaliset todellisuudet, joissa arkea eletään, vaihtelee todella paljon riippuen postinumero-osoitteesta, Aro sanoo.

Tutkija ei usko, että etätyöt ovat ratkaisu alueiden eriarvoistumiseen, vaikka jonkinlaisesta maallemuuttobuumista on viime vuoden aikana puhuttu. Tilastojen valossa vuonna 2020 noin 90 prosenttia muuttoliikkeestä suuntautui kaupunkimaisiin ympäristöihin, ja vain 10 prosenttia toiseen suuntaan.

– Vaihtoehtoja asumisen suhteen tulee toki olemaan enemmän etätöiden yleistyessä. Se ei kuitenkaan riitä korjaamaan sitä tilannetta, joka on syntynyt vuosikymmenien aikana, Aro pohtii.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta hyvinvointivaltio selviäisi 2040-luvulle?

Syntyvyyden kasvu auttaisi tilannetta, mutta vain osittain. Vaikka viime vuonna syntyi 700 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna, kokonaisuushedelmällisyysaste oli 1,37. Se on tilastohistorian toiseksi huonoin luku 246 vuoteen.

Aron mukaan suurin vaikuttava tekijä olisi työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton lisääminen.

– Vaikka tästä on kauan puhuttu ja joitakin tavoitteitakin on asetettu, tämä ei ole poliittisesti helppo asia. On paljon ristivetoa siitä, mikä on hyvää maahanmuuttoa. Se jakaa voimakkaasti ihmisten ja päättäjien näkemyksiä, Aro sanoo.

Lisäksi pitäisi panostaa tuottavuuden nousuun kaikissa ammattiryhmissä ja kaikilla aloilla.

Myös työllisyysasteen pitäisi nousta kaikissa ikäryhmissä nykyiseen verrattuna.

– Etenkin vanhemmissa ikäryhmissä meidän työllisyysasteemme on selvästi matalampi kuin muissa Pohjoismaissa, Aro sanoo.

Timo Aro on aluekehityksen asiantuntija.

Konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija, valtiotieteiden tohtori Aro on työssään paneutunut alueiden rakennemuutos- ja elinvoima-analyyseihin sekä kuntarakennetarkasteluihin.

Tänä keväänä Aro on Porissa kuntavaaliehdokkaana sitoutumattomana vihreiden listalta.

Satakunnan kansan haastattelussa Aro kertoi olleensa ehdokkaaksi lähtiessään huolissaan siitä, vaikuttaako kuntavaaliehdokkuus mielikuviin hänen riippumattomuuteensa tutkijana.

Nyt Aro kertoo, että näin on osittain käynyt varsinkin sosiaalisessa mediassa.

– Kyllä se on tullut vastaan esimerkiksi Twitterissä, että jos ottaa jollakin tavalla kantaa ylipäätään väestökehitykseen, erityisesti maahanmuuttoon liittyen, niin nopeasti tulee esille sellainen näkökulma, että ajaisin jotain agendaa, Aro sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?