Tämä koronaan sairastuneiden ja rokotettujen immuniteetista tiedetään nyt – tutkimus toi rohkaisevia tuloksia - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tämä koronaan sairastuneiden ja rokotettujen immuniteetista tiedetään nyt – tutkimus toi rohkaisevia tuloksia

Tutkimustuloksia koronavirukseen sairastuneiden vasta-ainetasoista vuosi infektion jälkeen odotetaan pian.

14.5. 6:28

Ensimmäiset suomalaiset sairastuivat koronavirusinfektioon reilut 14 kuukautta sitten. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kumulatiivisen tartuntamääräkäyrän mukaan yli 15 000 sairastuneen paranemisesta on kulunut aikaa jo yli puoli vuotta.

THL:llä on käsissään arvokas tietopankki, ja parhaillaan onkin meneillään kaksi tutkimusta, joissa seurataan keväällä 2020 tartunnan saaneiden vasta-aineiden säilymistä.

Toisessa tutkimuksessa on rekrytoitu helsinkiläisiä perheitä (yhteensä 129 tutkittavaa), joissa yksi tai useampi perheenjäsen on sairastanut infektion, ja sairastuneiden lisäksi näytteitä on otettu myös terveenä säilyneiltä perheenjäseniltä. PCR-varmennettuja koronatartuntoja havaittiin 64, näistä 63:lla löytyi vasta-aineita. Lisäksi 17 tutkittavalta löytyi vasta-aineita, vaikka heillä ei ollut todettu PCR-varmennettua infektiota.

Toiseen tutkimukseen on kutsuttu henkilöitä tartuntatautirekisterin perusteella, ja kasaan on saatu noin 1 300 osallistujan tutkimusotos.

Vasta-aineiden ja neutraloivien vasta-aineiden tasoja on tutkittu perhetutkimuksessa kolmen ja molemmissa tutkimuksissa kuuden kuukauden kuluttua sairastumisesta.

– Tällä hetkellä on kerätty näytteet, kun sairastumisesta on 12 kuukautta. Niiden vasta-ainemääritykset ovat vielä meneillään, ensimmäisiä tuloksia pitäisi tulla viimeistään kesäkuussa, tutkimuksia koordinoiva tutkimuspäällikkö Merit Melin THL:stä sanoo.

Tutkimuksessa seurataan muun muassa millaisia eroja taudin vakavuuden tai iän ja vasta-aineiden vähenemisen välillä on. Osa tutkimukseen osallistuneista on ehtinyt jo saada rokotteen, eli tutkimuksessa päästään seuraamaan myös rokotuksen vaikutusta vasta-ainetasoihin.

Melinin mukaan tulokset kuuden kuukauden kohdalla olivat rohkaisevia.

Vasta-ainetestejä voidaan tehdä esimerkiksi sormenpäästä otettavasta verinäytteestä.

– Vasta-ainetasot ovat huipussaan noin kuukauden kuluttua tartunnasta. Siitä ne laskevat varsin jyrkästi kolmeen kuukauteen saakka, mutta sen jälkeen vasta-aineiden määrä voi pysyä samalla tasolla pitkäänkin. Vasta-aineiden määrissä ei ollut kovin isoa eroa kolmen ja kuuden kuukauden välillä. Onkin nyt hyvin mielenkiintoista katsoa, millä tasolla vasta-aineiden määrä tutkimukseen osallistuneilla on 12 kuukauden jälkeen, Melin sanoo.

Miten tämä sitten vertautuu rokotuksen tuomaan immuniteettiin?

Melin sanoo, että rokotetutkimuksissa on nähty, että kaksi rokoteannosta saaneiden vasta-ainetasot nousevat samalle tasolle kuin vaikean tai keskivaikean taudin sairastaneilla.

– Tosin taudin sairastaneilla on suuria vaihteluja vasta-aineiden määrässä. Sairaalahoitoa vaatineissa infektioissa vasta-aineiden määrä nousee keskimäärin selvästi korkeammalle tasolle, mikä havaittiin myös THL:n tutkimuksessa. Joka tapauksessa kaksi rokoteannosta saaneilla vasta-ainetasojen on nähty nousevan korkeammalle kuin lievän tautimuodon sairastaneilla, Melin sanoo.

Rokotuksen saaneista vain promillen murto-osa joutuu sairaalahoitoon, tehohoitoon vieläkin harvempi.

Rokotteet suojaavat infektiolta erittäin hyvin. Ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä kertoo, että helatorstain lukujen mukaan Suomessa reilusta kahdesta miljoonasta rokotetusta koronavirukseen on sairastunut 1 345 henkilöä (0,07 prosenttia rokotetuista). Sairastuneista 1 216 oli saanut infektion ensimmäisen ja 129 toisen rokoteannoksen jälkeen.

Sairaalahoitoon oli joutunut 82 potilasta, tehohoitoon 10 – nämä ovat jo promillenkin murto-osia.

Kansainvälisen tutkimustiedon mukaan rokotuksista tulee ainakin 6–9 kuukauden hyvä suoja koronaviruksen vakavaa tautimuotoa vastaan.

Jos Melinin vetämä tutkimus osoittaa, että taudin sairastaneilla vasta-aineet ovat hyvällä tasolla vielä vuosi sairastumisen jälkeenkin, se tietää todella hyvää myös rokotteiden antaman immuniteetin kestolle. Ainakin uutta tietoa saadaan siitä, kuinka välttämättömiä tehosteannokset ovat ja kuinka usein niitä pitäisi antaa.

Yleisesti vasta-ainetasoissa ja niiden hiipumisessa on suuret yksilölliset erot. Paljon riippuu, miten korkealle vasta-ainetasot ovat nousseet. Mitä enemmän vasta-aineita kehittyy, sitä kauemmin ne elimistössä pysyvät. Vaikutusta on myös sillä, onko henkilöllä perussairauksia tai immuniteettia alentavaa lääkitystä.

Väestötutkimuksessa ihmisiä on kutsuttu satunnaisotannalla näytteenottoon, ja sitä kautta on tutkittu, kuinka isolla osalla koronan vasta-aineita elimistössä on.

Vasta-aineet toimivat niin, että virus peittyy vasta-aineilla, jolloin virus ei pääse tarttumaan hengitysteiden soluihin. Toisaalta elimistö pystyy vasta-aineiden avulla tunnistamaan ja hävittämään taudinaiheuttajan tehokkaasti.

Melin tutkii THL:n tutkimuspäällikön Arto Palmun kanssa myös sitä, kuinka yleisesti koronaviruksen vasta-aineita väestössä on merkkinä viruksen aiemmasta sairastamisesta.

Viime vuoden huhtikuussa aloitetussa väestötutkimuksessa 18–69-vuotiaita naisia ja miehiä on kutsuttu satunnaisotannalla näytteenottoon ja sitä kautta selvitetty, kuinka suurella osalla vasta-aineita on ollut.

Ensimmäiset tutkimukset viime keväältä osoittivat, että hyvin harvalla oli koronaviruksen vasta-aineita, ja vielä loppuvuoteen 2020 asti tartunnasta kertovien vasta-ainepositiivisten osuus pysyi hyvin matalana, vain 1–2 prosentissa tutkituista.

– Helmikuusta 2021 alkaen tutkimuksiin osallistuneiden vasta-ainepositiivisten osuus on lisääntynyt nopeasti, kun rokotekattavuus on kasvanut ja ihmiset ovat hankkineet immuniteetin rokotteiden kautta, Melin huomauttaa.

Melin lisää, että tartunnan saaneiden seurantatutkimuksissa on aiemmin tutkittu neutraloivia vasta-aineita vain kantavirusta vastaan.

– Nyt niitä katsotaan myös virusmuunnoksia vastaan, miten vasta-aineet neutraloivat eri variantteja. Etelä-Afrikan variantti on kaikista selvimmin sellainen, jossa tapahtuneet muutokset vaikuttavat vasta-aineiden kykyyn neutraloida virusta, Melin kuvaa.

Kansainvälisissä julkaisuissa on ollut mainintoja, että Etelä-Afrikan virusmuunnosta vastaan tarvitaan laboratorio-oloissa jopa kahdeksankertainen määrä neutraloivia vasta-aineita kantavirukseen nähden.

Variantin kyky väistää neutraloivia vasta-aineita voi vaikuttaa siihen, että myös rokotettu voi saada tartunnan. Rokotetulla tartunta voi jäädä myös oireettomaksi.

Rokotteiden antama suoja on silti ollut hyvä myös virusmuunnoksia, erityisesti niiden aihettamaa vakavaa tautimuotoa vastaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?