Voinko tartuttaa, voinko sairastua vielä koronaan, entä virusmuunnokset... Saitko koronarokotteen – tässä 8 olennaista kysymystä ja vastausta sinulle juuri nyt - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Voinko tartuttaa, voinko sairastua vielä koronaan, entä virusmuunnokset... Saitko koronarokotteen – tässä 8 olennaista kysymystä ja vastausta sinulle juuri nyt

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek vastaa rokotteita koskeviin kysymyksiin Ilta-Sanomien haastattelussa.

11.5. 6:00

Suomessa annettujen koronarokotteiden määrä nousi toukokuussa yli kahden miljoonan. Tulevina viikkoina tahdin ennakoidaan kiihtyvän entisestään, ja kesäkuussa annoksia pistellään jo lähes 400 000 kappaletta viikossa. Toisen rokoteannoksen on saanut tähän mennessä vajaat 210 000 ihmistä.

Samalla valtioneuvoston höllentämät rajoitukset ja tuleville päiville povatut hellelukemat houkuttelevat talvihorroksesta heräileviä suomalaisia syöksymään kiireenvilkkaa pandemiaa edeltävään arkeen.

Mutta miten suojassa rokotettu virukselta lopulta on? Voiko hän muodostaa terveysuhan rokottamattomille, jos hän porhaltaa lähikaupan hyllyjen välissä ilman maskia? THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek vastasi Ilta-Sanomille kahdeksaan rokotetta koskevaan olennaiseen kysymykseen.

1. Kuinka todennäköistä on, että rokotettu saa koronatartunnan?

– Yhden annoksen suojateho infektiolta on noin 50-prosenttinen. Toisen annoksen jälkeen se on mNRA-rokotteilla (Pfizer-Biontech ja Moderna) jo 95-prosenttinen ja adenovirusvektorirokotteilla (AstraZeneca) jonkin verran alhaisempi. Mikään suoja ei ole sataprosenttinen, ja myös molemmat annokset saaneilla on esiintynyt tartuntoja. Jos infektiopaine on kova ja virusta on paljon ympärillä, limakalvon koronavasta-aineiden muodostama suoja saattaa murtua, Nohynek sanoo.

2. Onko viranomaisten tietoon tullut tapauksia, joissa rokotettu henkilö on tartunnan saatuaan joutunut sairaalahoitoon?

– Kyllä on, mutta tapaukset ovat kovin harvinaisia. Tartuntatautirekisteriin kirjatuissa tapauksissa 0,07 prosenttia rokotetuista on saanut tartunnan, mutta rekisteri ei kerro, miksi testi on otettu tai onko tartunta oireeton vai oireellinen. Hyvin pieni osa on joutunut sairaalaan ja vieläkin pienempi teholle. Molemmat rokoteannokset saaneista koronatartunta on todettu 0,01 prosentilla.

3. Voiko rokotettu tartuttaa viruksen muihin?

– Kyllä voi ja varsinkin, jos rokoteannoksia on saanut vain yhden. Viruksen eritys on vähäisempää ja erityksen kesto on lyhempi, mutta sitä kuitenkin erittyy. Olemme nähneet myös rokotetuista lähteneitä tartuntaketjuja. Tämän vuoksi kehotamme rokotettuja käyttämään maskeja vielä silloin, kun he ovat tekemisissä rokottamattomien kanssa. Jos kaksi kahdella annoksella rokotettua kohtaa, tartuntariski on aivan olematon.

Myös rokotettu voi tartuttaa viruksen muihin, varsinkin jos on saanut vain yhden annoksen.

4. Miten kauan ensimmäisen rokoteannoksen teho säilyy?

– mRNA-rokotteiden (Pfizer-Biontech ja Moderna) osalta tätä ei tiedetä ihan tarkkaan, koska eniten mRNA-rokotetussa maassa Israelissa suurin osa rokotetuista on saanut jo toisen annoksen. Adenovirusvektorirokotteiden (AstraZeneca) kohdalla tiedetään, että suojateho säilyy reilusti yli 12 viikkoa, joka on myyntiluvan mukainen toisen annoksen antamisen ajankohta.

5. Entä miten nopeasti rokote alkaa vaikuttaa?

– mRNA-rokotteilla (Pfizer-Biontech ja Moderna) 11 vuorokautta ensimmäisen annoksen jälkeen ja adenovirusvektorirokotteilla (AstraZeneca) noin 21 vuorokauden jälkeen.

6. Lääkeyhtiöt Pfizer ja BioNTech suosittelevat toisen rokoteannoksen myöntämistä kolme viikkoa ensimmäisen jälkeen, mutta Suomessa aikaväli on 12 viikkoa. Voiko tämä vaikuttaa suojan tehoon?

– Tehotutkimuksessa on tarkkailtu ihmisiä, jotka olivat yli kolme viikkoa ilman toista annosta, eivätkä silti saaneet infektioita. Meillä on kaikki syyt olettaa, että teho on ihan kohtuullisen hyvä 12. viikkoon asti. Adenovirusvektorirokotteiden kohdalla tiedämme näytön perusteella, että tehosteannos on parempi antaa 12 viikon jälkeen kuin aiemmin.

Rokotusta rokotuspisteessä Vantaalla 5. toukokuuta.

7. Witwatersrandin yliopistolla helmikuussa julkistetun tutkimuksen mukaan AstraZenecan rokote tarjosi Etelä-Afrikan varianttia vastaan vain 10-prosenttisen suojan. Voivatko brittiyhtiön annoksen saaneet olla huoletta, mikäli variantti alkaa levitä laajemmin Suomessa?

– Tämä kymmenen prosentin suoja rokotteella on hyvin lievää ja vähäoireista infektiota vastaan. Tutkimus ei kerro, kuinka hyvä suojateho olisi vakavaa infektiota vastaan, koska ihmiset tutkimuspopulaatiossa olivat nuoria, jotka eivät yleensä sairastu vakavaan tautiin. Etelä-Afrikan varianttia vastaan tarvitaan hyvin paljon enemmän vasta-aineita, mutta vakavan taudin estossa solusitoinen immuniteetti on avainasemassa. Siihen variantti ei ole juurikaan vaikuttanut, mikä on hyvä uutinen. MRNA-rokotteiden suojateho variantin aiheuttamalta vakavalta taudilta on noin 75 prosenttia, eli hiukan muita virusmuunnoksia alhaisempi.

8. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki kertoi THL:n ja STM:n tiedotustilaisuudessa 6. toukokuuta, että Suomessa yleistynyt koronaviruksen brittivariantti saattaa aiheuttaa hiukan vakavampaa tautia. Suojaavatko rokotteet tehokkaasti myös tämän muunnoksen aiheuttamalta taudilta?

– Ero ei ole kovin suuri. Tiedämme brittimuunnoksen olevan selvästi tartuttavampi, mutta ei ole näyttöä, että rokotteiden suojateho olisi oleellisesti huonompi sen vakavia tai lieviä muotoja vastaan.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?