2 000 000 rokotetta annettu, miksi tartuntamäärät eivät romahda? THL:n ylilääkäri kertoo syyn - Kotimaa - Ilta-Sanomat

2 000 000 rokotetta annettu, miksi tartuntamäärät eivät romahda? THL:n ylilääkäri kertoo syyn

Rokotekattavuus on toistaiseksi kaikista pienin niillä ikäluokilla, jotka levittävät tautia eniten.

Suomessa koronavirusrokotukset etenevät hyvää tahtia, mutta vielä niillä ei ole ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan isoa vaikutusta päivittäisiin tartuntalukuihin. Vaikutus alkaa selvästi näkyä vasta, kun rokotekattavuudessa päästään yli 60 prosentin.

8.5. 19:52

Suomessa ylitettiin kahden miljoonan annetun koronavirusrokotteen raja tällä viikolla. Yli 16-vuotiaista on vähintään yhden rokotenannoksen saanut jo noin 41 prosenttia, koko väestöstä kolmannes.

Komeasta kahden miljoonan annoksen rajapyykistä huolimatta vahvistettujen koronavirustartuntojen määrä on viime päivinä jopa aavistuksen noussut, oletettavasti vapun kyläilyjen ja kokoontumisten seurauksena.

Miksi tartuntaluvut eivät sitten laske jyrkästi, vaikka jo kaksi miljoonaa annosta on annettu? Tähän on selvä syy. Vaikka rokotekattavuus iäkkäimmässä väestönosassa alkaa olla erittäin korkea, yli 80 prosenttia, tautia pääosin levittävät ikäryhmät (20–50-vuotiaat) ovat suurimmalta osalta vielä rokottamatta.

Näin sanoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek MTV Uutisille.

– Niissä ikäluokissa, jotka levittävät virusta kaikista eniten, rokotekattavuus on nyt alle 20 prosenttia. Kun 20–40-vuotiaiden rokotekattavuus saadaan korkealle, sitten se alkaa näkyä kohtuullisen järeästi tartuntaluvuissa. Israelissa siihen vaadittiin 60 prosentin kattavuus, Nohynek sanoi Ilta-Sanomille.

Nohynek muistuttaa, että on hyvä pitää mielessä se, että epidemia ei ole vielä hetkeen aikaan ohi.

Varsinkin, jos ei ole vielä saanut rokotusta, on yhä erittäin tärkeää noudattaa henkilökohtaisia tartunnanvälttämistoimia eli oikeaa yskimis- ja käsihygieniaa, käsienpesua, riittävää etäisyyttä muihin, kasvomaskien käyttöä niin kauan kuin se on suositeltavaa sekä sairastaa pienimmistäkin oireista kotona ja hakeutua testiin.

Vappua kokoonnuttiin viettämään sankoin joukoin. Se antoi viruksellekin mahdollisuuden levitä, mikä ehkä on näkynyt viime päivien tartuntaluvuissa.

Jos ne unohdetaan tai laiminlyödään, tartuntojen määrä kääntyy herkästi uudelleen nousuun – kahdesta miljoonasta annetusta rokoteannoksesta huolimatta.

– Juuri näin! Ei saa tulla sellaista virhekuvitelmaa, että kyllä tämä jo tästä. Ei voi alkaa elää kuin pellossa, Nohynek painottaa.

THL:ltä on ensi viikolla tulossa uusia ohjeistuksia siitä, miten rokotus vaikuttaa esimerkiksi ihmisten keskinäisiin tapaamisiin.

– Jos vaikka kaksi rokotettua tapaa, niin onko esimerkiksi maski kaikissa tilanteissa välttämätön? Jos taas kertaalleen rokotettu ja rokottamaton tapaavat, pitää olla paljon varovaisempi, sillä rokotettukin saattaa yhä erittää virusta, vaikka ei itse sairastu, Nohynek kuvaa.

Kasvomaskit kuuluvat henkilökohtaisiin tartunnanvälttämistoimiin vielä hyvän aikaa. THL aikoo antaa ensi viikolla ohjeistusta, minkälaisissa tilanteissa maskin käytöstä olisi mahdollista joustaa.

Nohynek myös muistuttaa, että on tärkeää käydä ottamassa tehosteannos noin 12 viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta, vaikka jo ensimmäinen annos antaa hyvän suojan oireellista tautia vastaan. Moni voi ajatella, ettei toista annosta tarvittaisi lainkaan, mutta ne ajatukset pitää hylätä saman tien.

– Varsinkin mRNA-rokotteissa (Pfizer ja Moderna) on tärkeää, että toinen annos otetaan. Se on tärkeä myös adenovirusrokotteen (AstraZeneca) antaman suojan pitkäkestoisuuden takuuksi. Tutkimusten mukaan toinen annos tarvitaan, Nohynek painottaa.

Johnson & Johnson on rokotteista toistaiseksi ainoa, jossa suojaan on ajateltu riittävän yksi annos.

Nohynek sanoo, että toista annosta ei kannata kovin paljon pitkittää suositellusta 12 viikosta. Ei ole riittävän laajaa tutkimusnäyttöä siitä, miten pitkälle immuunisuoja kantaa, jos ottaa vain yhden rokoteannoksen.

– Vasta-aineiden määrä laskee lineaarisesti, mutta siinä on isoja yksilöllisiä eroja. Riippuu, miten korkealle vasta-ainetasot nousevat ensimmäisestä annoksesta tai onko joitakin perussairauksia tai immuniteettia alentavaa lääkitystä. Vasta-aineiden määrä ei silti ole koko totuus, vaan pitää katsoa myös soluvälitteistä immuniteettia (t-soluja), joka on etenkin vakavan tautimuodon välttämisessä olennaista, Nohynek sanoo.

Toinen rokoteannos on tärkeä muistaa, vaikka jo ensimmäisestäkin tulee hyvä suojateho.

Rokotusten edistyessä ja rajojen hiljalleen auetessa tulee päätettäväksi, mikä suojateho riittää siihen, että ihmiset voidaan päästää matkustamaan maasta toiseen. Riittääkö yksi rokotuskerta vai täytyykö olla molemmat annokset saatuna ja miten pitkään ”lupa” on toisen annoksen jälkeen voimassa?

Nyt vallalla olevan tiedon mukaan rokotuksista tulee ainakin 6–9 kuukauden suoja. Tällä viikolla Israelissa ja Qatarissa julkistetut tutkimukset kertovat, että Pfizerin/BioNTechin koronarokote antaa yli 95-prosenttisen suojan brittimuunnoksen vakavalta tautimuodolta tai kuolemalta ja jopa 75 prosentin suojan Etelä-Afrikan virusmuunnokselta.

Rokote myös esti oireetonta infektiota erinomaisesti, mikä valaa toivoa siitä, että tartuntaketjuja voidaan rokottamisella oleellisesti vähentää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?