”Ei näitä asioita voi lakaista maton alle” – IS poliisin matkassa: Tällaista oli perjantai-iltana Helsingin pää­rautatie­asemalla - Kotimaa - Ilta-Sanomat

”Ei näitä asioita voi lakaista maton alle” – IS poliisin matkassa: Tällaista oli perjantai-iltana Helsingin pää­rautatie­asemalla

Nuorten vakava väkivaltarikollisuus huolettaa suomalaisia. Helsingin poliisi jalkautuu tänä viikonloppuna tehostetusti nuorison pariin, ja perjantai-iltana Ilta-Sanomat pääsi hetkeksi kulkemaan poliisien matkassa päärautatieasemalla.

8.5. 6:45

Nuorisorikollisuuden määrä on yleisesti laskenut, mutta nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat raaistuneet. Alaikäisten on myös kerrottu varustautuvan yhä useammin teräasein itsepuolustustarkoituksessa, ja julkisuudessa on lisäksi puhuttu nuorten jengiytymisestä.

Helsingin poliisi ilmoitti jalkautuvansa tehostetusti nuorison pariin tänä viikonloppuna. Ilta-Sanomat pääsi liikkumaan poliisin matkassa perjantai-iltana Helsingin päärautatieasemalla.

– Viime lokakuusta lähtien alle 18-vuotiaiden helsinkiläisten nuorten tekemiä väkivallantekoja on ollut enemmän kuin pitkään aikaan. Se on tietenkin asia, josta täytyy olla huolissaan. Mitä tulee jengiytymiseen, niin nuoret liikkuvat isoissakin ryhmissä, jotka viihtyvät esimerkiksi kauppakeskuksissa, mutta tämä ei tarkoita vielä, että kyseessä olisi rikoksia tekevä jengi, sanoo Helsingin poliisin ennalta estävän työn komisario Katja Nissinen.

Nissisen mukaan suurimmassa osassa nuorisoporukoista ei tehdä rikoksia, vaan kyseessä on vain tavallista ajanviettoa kaveriporukassa. Poliisi pyrkii parhaansa mukaan ennaltaehkäisemään nuorten liukumista rikoksen tielle, ja jos rikoksia tehdään, pyritään rikoksen kierre katkaisemaan. Nissinen muistuttaa, että apua on aina tarjottava myös mahdollisille uhreille sekä nuorten perheille.

Poliisin ja vartijoiden näkyvä läsnäolo tuo rauhoittavan vaikutuksen Helsingin päärautatieasemalla.

Hyökkäykset viranomaisia kohtaan ovat edelleen Suomessa harvinaisia, mutta on tapahtunut sellaisiakin tilanteita, joissa nuori on hyökännyt poliisia vastaan. Nissinen kertoo, että poliisin tilastojen valossa nuorten hallussa olevien teräaseiden lukumäärä ei ole merkittävästi lisääntynyt. Viime vuonna tapauksia, joissa alle 18-vuotiailta takavarikoitiin vaarallisia teräaseita, oli 100 kappaletta ja edellisvuonna 78 kappaletta. Hän huomauttaa, että tilastot kertovat vain kiinnijääneistä.

– Huolissaan täytyy kuitenkin olla teräaseiden määrästä sekä siitä, jos kynnys käyttää teräasetta madaltuu. Moni nuori perustelee aseenkantoa itsensä suojaamisella. Lähtökohtaisesti ei pitäisi hakeutua sellaisiin tilanteisiin, että teräasetta pitäisi kantaa mukana. Tuntuu olevan ymmärtämättömyyttä siitä, mitä teräaseen käytöstä voi seurata. Näissä vakavissa rikoksissa on ollut yhtenäistä se, että ne eivät ole olleet järin suunnitelmallisia. Nuoren ymmärrys on siinä ehkä vähän vajaa, että minkälainen seuraamus teräaseella pistämisellä voi olla, Nissinen sanoo.

– Teräaseitahan on nuorilla aina hallussa, että ei tämä siinä mielessä ole uusi asia.

Nissinen toivoo, että nuorten asioista oltaisiin perillä myös kotona.

– Meidän osaltamme toivotaan paljon vastuuta myös sinne nuorten koteihin. Vanhempien on hyvä tietää, missä nuori liikkuu, ja jos nuorella nousee huoli itsensä puolustamisesta, on asiasta keskusteltava kotona. Ja sellainen viesti kotiin, että samat säännöt koskevat niin nuorta kuin aikuista; teräaseen hallussapito julkisella paikalla on kielletty, hän toteaa.

Nissinen muistuttaa, että korona-aika on kiristänyt niin nuorten kuin aikuistenkin hermoja. Nuorten tapauksessa erityisesti harrastuspaikkojen ja turvallisten ajanviettopaikkojen, kuten esimerkiksi nuorisotalojen, kiinniolo on vaikuttanut nuorten levottomuuteen. Hän ei usko, että nuorisoväkivalta ilmiönä katoaa korona-ajan päättyessä, mutta se voi osaltaan helpottaa nuorten oloja.

Liikkeellä asemalla

Poliisin läsnäolon tuovan rauhoittavan vaikutuksen huomaa liikkuessamme ympäri Helsingin päärautatieasemaa. Kukaan ei varsinaisesti lähde virkavaltaa karkuun, mutta metelöinnin taso laskee ja perjantai-iltaansa viettävät porukat siirtyvät pikkuhiljaa muualle. Heti alkuun poliisi huomauttaa aikuiselle pussikaljaporukalle, että nyt ollaan väärässä paikassa ryypiskelemässä. Porukka siirtyy suosiolla muualle. Kellon ollessa hieman yli iltaseitsemän Helsingissä ravintolat ovat menneet kiinni.

Väkeä liikkuu jonkin verran, ja siellä täällä on pieniä porukoita viettämässä aikaa. Mitään suuria nuorisojoukkoja ei näy, ja muutenkin tunnelma vaikuttaa kohtuullisen rauhalliselta.

Komisario Nissinen kertoo, että uutiset nuorten teräaseiden kantamisesta eivät ole erityisesti herättäneet poliisien keskuudessa huolta heidän omasta turvallisuudestaan. Nissinen paljastaa saaneensa kymmenisen vuotta sitten osuman hedelmäveitsestä, jota oli heilutellut huonovointinen nuori. Hän kertoo osanneensa aavistaa lyönnin ja siksi onnistuneensa torjumaan pahemman osuman.

– Ainahan poliisin pitää olla varautunut. Eihän sille voi mitään, jos joku sattumanvaraisesti hyökkää. Me tiedostamme tämän nuorten teräasejutun, mutta ei se meidän porukassamme aiheuta erillistä hengenahdistusta. Nuorisorikollisuushan on ollut vuosia laskussa. On tärkeää muistaa, että nuorten tekemien rikoksien määrä Helsingissä on laskenut jatkuvasti. Kokonaiskuvaa ei pidä vääristää. Kyseessä on pieni osa nuorista, jotka voivat huonosti, toteaa Nissinen.

Poliisi ei vieritä nyt lyhyellä aikavälillä esiin tulleita nuorten väkivallantekoja pelkästään koronan syyksi. Nuorten huonovointisuuteen vaikuttaa monta asiaa, ja korona on vain yksi niistä.

– Jollain kotona menee huonosti, jollain on köyhyyttä, joku ei pärjää koulussa, on syrjäytymistä eikä ole kavereita, voi olla kiusattu tai kiusaaja. Syitä on monia, Nissinen luettelee.

Nissinen myöntää, että esimerkiksi yksi syrjäytymiseen ja ulkopuolisuuden tunteeseen vaikuttava seikka on kielitaito. Häntä kuitenkin ärsyttää, että jatkuvasti tikunnokkaan nostetaan ulkomaalaistaustaisten nuorten tekemät rikokset.

– Ihan samanlaisia ongelmia on kuopiolaisen isän pojalla kuin ghanalaisen äidin tyttärellä. Samoja juurisyitä löytyy molemmista.

Poliisit jalkautuivat myös Asematunneliin.

Helsingistä on tullut monikulttuurinen kaupunki, ja yhtenä poliisin keinona päästä lähemmäs nuorisoa voisi olla laajempi kielitaito. Poliisin virkakieli on suomi, mutta haittaa ei olisi, jos perinteisen ruotsin ja englannin ohella poliisi kykenisi kommunikoimaan esimerkiksi arabiaksi tai somaliksi. Nissinen huomauttaa, että laaja kielitaito nopeuttaisi tapausten selvittämistä, ja hän toivoo myös poliisiin henkilöitä eri kulttuuritaustoista. Hän arvioi, että Helsingissä tällä hetkellä joka viides nuori tulee jostain etnisestä taustasta.

Komisario Nissisen työvuoro päättyy, mutta Ilta-Sanomat jatkaa vielä poliisin kanssa liikkumista ylikonstaapelien Leea Mattila sekä Jari Hunnakko kanssa. Mattila kertoo, että poliisi tekee paljon yhteistyötä nuorisotyöntekijöiden kanssa.

– Kun nuorten kanssa toimitaan, niin on tärkeää, että on laaja verkosto yhteistyökumppaneita. Sellaisia ovat vaikkapa Aseman Lapset sekä kaupungin jalkautuva nuorisotyö, Mattila kertoo liikkuessamme asemalla.

Vastaan tulee toinen poliisipartio, joka keskustelee aseman järjestyksenvalvojien kanssa.

– Tänne on tänään haalittu kaupungin komeimmat poliisit, Hunnakko naureskelee ohittaessamme heidän kollegansa.

– Mutta tosiaan, me tarvitsemme laajan yhteistyöverkoston, että pysymme nuorista kartalla, Mattila jatkaa.

– Tarvitsemme laajan yhteistyöverkoston, että pysymme nuorista kartalla, ylikonstaapeli Leea Mattila sanoo.

Kiertelemme pitkin asemaa, ja silloin tällöin Mattila ja Hunnakko pysähtyvät hetkeksi vaihtamaan sanoja nuorten kanssa. Poliisien sijaan nuorisoa tuntuu ujostuttavan lehdistö.

– Ettehän te ota musta mitään kuvaa, huikkaa eräs nuori.

Lupaamme, ettemme kuvaa häntä tai muitakaan nuoria.

Mattila kertoo, että samoja tuttuja naamoja pyörii usein asemalla, Pasilan ostoskeskus Triplassa ja muissa radanvarsipaikoissa. Nuoret kuitenkin saattavat olla välillä liikkeissään ennalta arvaamattomia, ja poliisin ennalta estävän toiminnan yksiköt pyrkivät esimerkiksi sosiaalisen median kautta seuraamaan, missä nuoriso milloinkin on. Mattila kertoo, että asema oli vielä viime vuonna hyvin suosittu kokoontumispaikka iltaisin, mutta nyt nuoriso on hieman hajonnut ympäri kaupunkia. Suosituin paikka tällä hetkellä lienee juuri Tripla, joka saattaa houkuttaa nuoria ihan jo siksi, että se on uusi paikka, johon on helppo tulla.

Tripla avattiin vuonna 2019.

– Vielä on liian viileä nuorille mennä puistoihin tai Hietsun rantaan, mutta sitten kun kelit lämpenevät, niin nuoriso ja aikuisetkin alkavat taas viettää enemmän aikaa ulkona, Hunnakko sanoo.

– Nuorilla on sosiaalisessa mediassa valtavat verkostot, ja meillekin tulee välillä aivan puskista jokin uusi nuorten suosima puisto, Mattila kertoo.

Suuria nuorisojoukkoja ei asemalla näkynyt perjantai-iltana Ilta-Sanomien ollessa paikalla.

Törmäämme Aseman Lapset ry:n Taina Viikariin ja Susanna Ylimykseen, jotka tervehtivät iloisesti ja jäävät juttelemaan Mattilan ja Hunnakon kanssa.

– Sen verran pitää heitä kehua, että he ovat ennaltaehkäisevänä toimena hoitaneet homman niin hienosti, että nuoret ottavat poliisitkin todella hyvin vastaan. Nuoret tietävät, että tiukan paikan tullen poliisilta voi aina pyytää apua. Välillä he pyytävät poliiseja yhteisiin selfiekuviin, Ylimys hehkuttaa.

Mattila muistuttaa, että nuoren on helpompi lähestyä tuttu poliisia, ja kynnys kertoa nuorta vaivaavista asioista madaltuu tutun poliisin kohdatessa. Poliisi liikkuu ja tekee työtä myös sosiaalisissa medioissa, ja pääväylä heille on Mattilan mukaan tällä hetkellä Snapchat. Helsingin poliisin ennalta estävän toiminnon somepoliisit ovat Snapchatissa @stadinpoliisi -nimimerkillä.

Mattila kertoo, että mediassa uutisoitu väkivallan raaistuminen on tietenkin herättänyt jonkin verran keskustelua työyhteisössä. Omasta turvallisuudesta ei ole herännyt kasvavaa huolta, mutta ilmiö nuorisoväkivallan takana mietityttää.

– Pitää miettiä, mikä on se isompi kuva. Suurimmalla osasta nuorista menee todella hyvin, mutta ei näitä asioita voi myöskään lakaista maton alle. Pitäisi ehkä miettiä, mitä voisimme yhdessä tehdä, Mattila sanoo ja nyökkää Aseman Lapsien työntekijöiden suuntaan.

– Meillä on jo nyt aika matala kynnys tehdä yhteistyötä, Mattila sanoo ennen kuin poliisit ja Aseman Lapsien työntekijät alkavat miltei kilvan kehua toisiaan.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin keskittyvä Aseman Lapset ry tekee yhteistyötä poliisin kanssa.

Vaikka poliisi nyt ilmoitti jalkautuvansa tehostetusti nuorison pariin viikonloppuna, muistuttaa Ylimys, että tämä on heille arkipäivää ja nuorisotyö tekee jatkuvasti yhteistyötä poliisin kanssa.

– Me kaikki kokoamme eri näkökulmista palapelin paloja, ja niistä koostuu se kokonaisuus, jolla voidaan parhaiten reagoida tilanteisiin.

Mattila sanoo, että välillä olisi mukava lukea uutisia siitä, kuinka hyvin nuorilla menee. Hän muistuttaa, että hengailu kuuluu nuoruuteen. Turvallisimmat hengailupaikat, kuten nuorisotalot, ovat olleet koronan vuoksi kiinni. Tämä voi olla osasyynä nuorison nopeaan oireiluun.

– Kaikkea ei voi tietenkään laittaa koronan piikkiin, mutta sellaista hölmöä härväämistä on tullut lisää, kun ei pääse vaikka harrastamaan iltaisin urheilua tai käydä elokuvissa, Mattila pohtii.

– Huomaahan sen, kuinka korona vaikuttaa aikuisiinkin. Pitää miettiä, millaista on olla nuori ja sitä sellaista nuoruuden tunnemyrskyä. Kyllä se vaikuttaa, sanoo Viikari.

Ylimys kertoo vielä lopuksi, että Helsingin nuorisotalot alkavat pikkuhiljaa jälleen avata oviaan. Myös elokuvateattereita saatetaan avata lähitulevaisuudessa, ja nuorten harrastuspaikkoihin pääsee.

Toteamme yhdessä poliisien ja nuorisotyöntekijöiden kanssa, että toivottavasti tästä alkaa nuorison levottomuuden väheneminen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?