15-vuotias poika loi kouluun pelon ilmapiirin, jossa hän pystyi piinaamaan nuorempia oppilaita – näin kaikki tapahtui - Kotimaa - Ilta-Sanomat

15-vuotias poika loi kouluun pelon ilmapiirin, jossa hän pystyi piinaamaan nuorempia oppilaita – näin kaikki tapahtui

15-vuotias poika piinasi itseään nuorempia koulutovereita kuukausien ajan väkivallalla Päijät-Hämeessä.

8.5. 18:01

Pahoinpitelijä on nyt 17-vuotias. Hän sai huhtikuussa käräjätuomion tapon yrityksestä, viidestä pahoinpitelystä sekä yhdestä törkeästä pahoinpitelystä nuorena henkilönä.

Rikokset tapahtuivat kesällä ja syksyllä 2019. Tuolloin 15-vuotias nuorukainen pahoinpiteli kolmea poikaa, jotka kävivät hänen kanssaan samaa koulua. Osan teoista hän teki koulussa koulupäivien aikana.

Teoista vakavin, eli tapon yritys, tapahtui kouluajan ulkopuolella elokuussa 2019. Tuomittu kuristi uhri A:ta hirttoköydellä, roikkumalla köyden toisessa päässä koko painollaan. Uhrin jalat nousivat hetkeksi ilmaan ja hän oli jopa hengenvaarassa. Samana kesänä vapaa-ajalla 15-vuotias löi poikaa useasti nyrkillä ja poltti häntä tupakalla.

Uhri B:tä ja uhri C:tä teinipoika retuutti ja pahoinpiteli toistuvasti koulupäivien aikana koulun alueella syyslukukaudella. Hän muun muassa kuristi, potki ja löi sekä vaikeutti uhrien hengitystä pitämällä pipoa tai huivia heidän kasvoillaan. Uhri C:tä hän lisäksi paiskoi päin seiniä ja nosti kaulaotteella seinää vasten. Hän yritti myös työntää tämän pään wc-pönttöön.

Oikeuden mukaan uhri C:hen kohdistunut pahoinpitely oli törkeä ja tehtiin erityisen raa’alla tavalla, sillä se muun muassa sisälsi useasti kuristamista ja hengityksen estämistä.

Kaksi uhria koki väkivaltaa koulussa viikoittain, jopa lähes päivittäin. Toinen joutui kestämään väkivaltaa vajaat kaksi kuukautta, toinen miltei koko lukukauden. Syksyn edetessä väkivaltaa oli useammin ja se oli rajumpaa.

Käräjäoikeuden tuomion mukaan isokokoisen teinipojan väkivaltainen käyttäytyminen aiheutti pelkoa koko kouluyhteisössä.

Tekijä hakeutui itseään nuorempien ja pienempikokoisten seuraan ja otti silmätikuikseen erityisesti muutamia oppilaita. Tapahtumiin liittyi koulun oppilaiden keskuudessa vaikenemisen kulttuuri.

Pelon vuoksi uhrit eivät uskaltaneet ”vasikoida” 15-vuotiaasta opettajille tai edes vanhemmilleen. Yksi uhreista kertoi esitutkinnassa, että 15-vuotias oli uhannut tappaa hänet, jos uhri kertoisi tapahtuneesta.

Koulupäivien väkivalta tapahtui välitunneilla, useimmiten koulun pihalla koulurakennuksen toisessa päädyssä. Välituntivalvojalla ei ollut sinne ”pääpihalta” suoraa näköyhteyttä, ja valvontakamerat eivät kuvanneet kyseistä kohtaa.

Pahoinpitelyjä seuraamassa oli aina muitakin oppilaita, jotka eivät kuitenkaan usein uskaltaneet puuttua väkivaltaan. He pelkäsivät poikaa itsekin.

Käräjäoikeus ei ottanut tuomiossaan kantaa siihen, miten koulu toimi väkivallan kitkemiseksi kouluaikana tapahtuneissa teoissa.

Myöskään poliisin esitutkintapöytäkirjoista ei täysin selviä, missä määrin kouluhenkilökunta tiesi tai ei tiennyt 15-vuotiaan väkivaltaisuuksista. Esitutkinnan perusteella koulun tietoon oli jo syksyn aikana tullut ainakin joitakin pojan kiusaamis- ja häiriökäyttäytymistilanteita.

Koulun työntekijä: Välitunneilla usein ”poikien välistä nujuamista”

Eräässä pahoinpitelyssä lokakuun alussa tekijä potkaisi uhri B:tä koulun kentällä vatsan seudulle niin, että tämä jäi makaamaan maahan kyljelleen.

Välituntivalvojana ollut koulun työntekijä tuli paikalle nähdessään pojan maassa. Hän kertoi esitutkinnassa, että 15-vuotias piti jalkaansa uhrin päällä ikään kuin voitonmerkkinä. Uhri piteli kylkeään ja näytti siltä, että häneen oli sattunut. Valvoja sai vaikutelman, että poikaa oli potkaistu kylkeen. Uhri ei tapahtuneesta puhunut.

Koulun tietoon tuli syksyllä myös tapaus, jossa 15-vuotias heitti erästä oppilasta kivellä takaraivoon.

Työntekijän mukaan nuorta oli lisäksi epäilty kotitalouden tunnilta kadonneiden veitsien viejäksi, mutta toinen oppilas oli ottanut syyt niskoilleen.

Poliisi kysyi, miten tapahtumiin oli koululla reagoitu.

– Kyllähän koulu on puuttunut välittömästi. Kiven heitosta hän ainakin joutui rehtorin puhutteluun. Vanhempiin on oltu myös yhteydessä näiden tilanteiden jälkeen. Itsekin laitoin tämän välitunnilla tapahtuneen jälkeen (15-vuotiaan) äidille viestiä.

Työntekijä ei ollut tietoinen siitä, oliko asioista laadittu rikos- tai lastensuojeluilmoituksia.

Toinen koulun työntekijä kertoi poliisille, että kun 15-vuotias oli koulussa, välitunneilla oli usein ”poikien välistä nujuamista” nuorempien oppilaiden kanssa.

Hän sanoi seuranneensa touhua ja käyneensä kysymässä, oliko kaikki asiallista. Työntekijän mukaan oppilaat sanoivat kaiken olevan ok.

– Se oli sellaista kiinni pitämistä ja pipon vetämistä kasvoille ja niin edelleen. Tällainen kuitenkin jatkui, ja kiinnitin asiaan huomiota siinä määrin, että kerroin myös kollegoilleni, että välitunneilla tulee olla tietyissä paikoissa valvontaa.

Hänen näkemyksensä mukaan kiinnipitämiset ja pipon kasvoille laittamiset vaikuttivat lähinnä leikkimielisiltä.

– Nyt jälkikäteen ajateltuna tämä poika (uhri) yritti varmaan pitää tietynlaista roolia päällä ja esittää, ettei ole mitään hätää.

”Niitten mielest se näytti leikiltä”

Todistajana kuultu oppilas kertoi, että joku koulun opettajista olisi seissyt erään pahoinpitelyn aikaan lähistöllä. Oppilaan mukaan opettaja tuli kuitenkin paikalle vasta, kun tilanne oli jo ohi ja uhri voi huonosti.

Tekijä oli kuristanut uhria kaulasta niin, ettei tämä näyttänyt saavan happea. Koulutoveri puuttui itse tilanteeseen.

– En muista opettajaa, kuka siinä oli, mutta se oli siinä varmaa 10 metrin päässä, eikä tehny mitää, oppilas kuvaili poliisille.

Oppilaan mukaan 15-vuotiaan käyttäytymistä oli tuotu jo aiemmin esiin opettajille.

– Joo, puhuttii opettajilleki, mut ei niit kiinnostanu sillon, ku niitten mielest se näytti leikiltä, et siin ei ollu mitää vakavaa.

Hän kertoi itse maininneensa kiusaajan toiminnasta kahdelle opettajalle jo syyslukukauden alussa.

– Sillon mainitsin, että toi on vähä enemmän jo ku kiusaamista, et kannattais varmaan puuttuu.

Poliisi kysyi toiselta kouluväkivallan uhreista, olivatko koulun aikuiset omin silmin nähneet 15-vuotiaan tekoja.

– Joo, mutta se on yleensä silloin hetkeksi keskeyttänyt ja sanonut, että tää on vaan leikkiä. Ja sit, kun ne on kääntänyt selkänsä, niin sitten se on taas vaan jatkanut.

Uhrin mukaan opettajat olivat nähneet jotain, mutta eivät tilanteista pahimpia. Tekijä osasi vältellä opettajia ja kameroita.

Toiselta uhrilta poliisi tiedusteli, puuttuivatko ympärillä olleet henkilöt jotenkin tilanteisiin, kuten pipon kasvoilla pitämisiin.

– Siitä mä en tiedä yhtään, et puuttuikos joku oppilas, mutta opettajat ei ainakaan. Ne vaan katteli vierestä, poika sanoi.

Eräs todistajana kuultu oppilas kertoi, että joskus välituntivalvoja oli saattanut tulla puuttumaan 15-vuotiaan käytökseen. Oppilaan mukaan se ei paljoa auttanut.

”Ei kannata mennä mihinkään välituntivalvojan silmäpiiristä”

Uhri B:n kiusaamista oli käsitelty syyskuussa 2019 oppilaan kehityspalaverissa. Pojan isä oli nostanut asian esille ja ihmetellyt, että koulu ei ollut ilmoittanut hänelle kiusaamisesta. Isä oli kuullut asiasta välikäden kautta.

Hän kuvaili esitutkinnassa, että palaverista jäi ”paska maku”.

– Heillä (koululla) ilmeisesti jotain tietoa oli ollut, mutta sitä ei vaan ollut jotenkin noteerattu. Ilmeisesti kuitenkaan mitään hirveän vakavaa ei ollut siinä vaiheessa sattunut. Muistaakseni vinkkinä oli, että ei kannata mennä mihinkään välituntivalvojan silmäpiiristä, isä kertoi.

Isän mukaan koululla käytiin tämän jälkeen asiasta keskustelu uhrin ja kiusaajan kanssa. Paikalla oli opettajia ja rehtori. Koululta ilmoitettiin isälle, että ”keskustelu oli käyty hyvässä hengessä poikien kanssa.” Vanhemmat luulivat kiusaamisen loppuneen.

Uhri kertoi koululla pidetyssä keskustelussa, että 15-vuotias oli pitänyt kättä hänen suunsa edessä viikoittain. Uhrin mukaan tekijä myönsi tapahtuneen, muttei muutoin juuri reagoinut.

– Se vaan kattoi puhelinta, vaikka sille sanottiin monta kertaa että ottaa pois sen, mutta ei sitä oikeen niinku jollain tavalla kiinnostanut yhtään, uhri kuvaili poliisille.

15-vuotiaan väkivalta ehti jatkua useita kuukausia, ennen kuin se tuli joulukuun puolivälissä 2019 uhrien vanhempien ja poliisin tietoon.

Tuolloin tapahtunut viimeinen pahoinpitely oli niin raju, että oppilaita meni väliin. Tekijä kuristi uhri C:tä, eikä uhri näyttänyt saavan happea. Kun kuristaminen loppui, pojan jalat eivät kantaneet kunnolla.

Vyyhti alkoi selvitä, kun uhrin äiti kuuli pahoinpitelystä toiselta koulun oppilaalta. Oppilas oli kuvannut pahoinpitelystä videon ja lähettänyt sen uhrin perheenjäsenelle avunpyyntönä.

Äiti oli 16. joulukuuta yhteydessä koulun rehtoriin ja toisen uhrin isään. Hän kertoi tälle kuulleensa, että myös tämän poika oli joutunut pahoinpidellyksi. Asiasta tehtiin rikosilmoitus ja poliisi alkoi selvittää teinipojan tekoja.

Tässä vaiheessa 15-vuotias lopulta erotettiin koulusta määräaikaisesti puoleksitoista kuukaudeksi. Hän ei käy enää koulua samalla paikkakunnalla.

Vihdoin myös oppilaiden hiljaisuus murtui. Uhrin äidille selvisi, että hänen lapsensa pelkäsi vanhempaa poikaa kuollakseen.

– Ihmettelen sitä, että miten nämä kaikki on tapahtuneet koululla, ja kukaan aikuinen ei ole tähän puuttunut, äiti sanoi esitutkinnassa.

Esitutkinnan aikana poikia kuultaessa poliisin tietoon tuli myös uhri A:n kuristaminen hirttoköydellä sekä uhri A:n pahoinpitelyt. Nämä teot olivat tapahtuneet kouluajan ulkopuolella vapaa-ajalla kesällä ja elokuussa.

Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi tätä nykyä 17-vuotiaan tekijän kahden vuoden ja seitsemän kuukauden mittaiseen ehdottomaan vankeuteen. Alaikäisyyden vuoksi oikeus ei kuitenkaan määrännyt nuorta vangittavaksi.

Lisäksi oikeus määräsi hänet maksamaan uhreille yli 20 000 euron korvaukset kivusta ja kärsimyksestä.

Tuomio ei ole lainvoimainen. Tapon yrityksestä ja useista pahoinpitelyistä tuomittu nuori on ilmoittanut tyytymättömyytensä käräjäoikeuden tuomioon.

Pahoinpitelijä on kertonut katuvansa ja toimineensa väärin. Hän selitti pahoinpidelleensä, koska hänellä itsellään oli ollut paha olla.

Poliisi: Koulun toiminnasta ei aloitettu rikostutkintaa

Väkivaltarikosjutun tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Tuomas Kuure sanoo, että koulun henkilökuntaa ei epäillä tapauksessa rikoksesta. Koulun toimintaan liittyen ei hänen käsityksensä mukaan ole tehty rikosilmoitusta.

– Tapahtumien laajuus tuli koulun tietoon vasta esitutkinnan myötä tai sen jälkeen. Haluan uskoa siihen, että jos he olisivat koululla tienneet, niin he olisivat varmuudella puuttuneet.

– Käräjäoikeuden tuomiossakin sanottiin, että tapahtumiin liittyi vaikenemisen kulttuuri. Eli nuoret näkivät ja tiesivät, mutta eivät kertoneet.

Poliisin käsityksen mukaan koulu tiesi jossain määrin nuoren häiriökäyttäytymisestä, mutta aiemmat tapahtumat olivat lievempiä.

– Koulun tietoon oli tullut jo aiemmin joitain yksittäisiä tapauksia, missä oli oltu toisten kimpussa. Niihin koulu oli käsitykseni mukaan puuttunut heti kun ne on havaittu.

Rehtorin kommenteista kohu

Sysmässä sijaitseva koulu on ollut jo aiemmin mediassa esillä koulukiusaamisen vuoksi.

Tammikuussa 2019 Ylen MOT uutisoi sysmäläiskoulussa vuosia jatkuneesta vakavasta kiusaamisongelmasta. Koulun kiusaamisluvut olivat korkeita THL:n vuoden 2017 kouluterveyskyselyn tuloksissa.

MOT:n haastattelemien kolmen oppilaan vanhemman mukaan koulun johto ja osa opettajista olivat kääntäneet kiusaamisen kiusatuksi joutuneen oppilaan tai hänen perheensä syyksi. Vanhemmat kokivat koulun asenteen välinpitämättömäksi ja vanhakantaiseksi.

Jotkut kiusatut olivat jopa joutuneet vaihtamaan koulua vakavan kiusaamisen takia.

Sysmän yhtenäiskoulun tuolloinen ja nykyinen vt. rehtori Tuula Vuorinen antoi kyseisessä Ylen haastattelussa runsaasti kritiikkiä herättäneitä kommentteja, joiden koettiin syyllistävän kiusattuja. Rehtorin mukaan näytti siltä, että joissakin tapauksissa oppilaat suorastaan kerjäävät tulla kiusatuiksi.

Tammikuun 2019 jutussa rehtori muun muassa kummasteli joidenkin oppilaiden tarvetta korostaa omaa erilaisuuttaan, hakea huomiota ja pukeutua erikoisesti, esimerkiksi ”tosi hutsahtavasti”.

Vuorinen kertoi MOT:lle tuolloin, että koulussa oli otettu käyttöön Kiva koulu -ohjelma, ja kiusaamiseen ”puututtiin napakasti”. Käräjätuomioon johtaneet 15-vuotiaan oppilaan väkivallanteot tapahtuivat kuitenkin myöhemmin samana vuonna haastattelun antamisen jälkeen. Uhreista kahta pahoinpideltiin kouluaikana viikoittain pitkin syksyä 2019.

IS kertoi Sysmän yhtenäiskoulusta tammikuussa 2019.

Näin kommentoi rehtori

Ilta-Sanomat kysyi koulun rehtorilta, miten pahoinpitelyihin puututtiin, ja miten väkivaltainen kiusaaminen saattoi jatkua koulussa syyslukukaudella 2019 kuukausia.

Rehtori Tuula Vuorinen ei suostunut vastaamaan toimittajan soittoihin useista tavoitteluyrityksistä huolimatta, vaan kommentoi asiaa sähköpostitse.

Vuorisen mukaan koulu on noudattanut ja noudattaa väkivalta- ja kiusaamistilanteisiin puuttumisen toimintaohjeita.

– Koulu on puuttunut väkivaltaisuuksiin välittömästi, kun ne ovat käyneet ilmi, Vuorinen vastaa sähköpostitse.

Esitutkinnan perusteella jo syksyllä koulun tietoon tuli tuomitun toistuvaa ”nujuamista” välitunneilla ja yhden uhrin kiusaamistapaus.

– Välituntitilanteisiin opettajat ovat puuttuneet ja niistä on ilmoitettu huoltajille, ja oppilaiden kanssa on käyty kasvatuskeskusteluja. Opettajat ja muu henkilökunta toimivat väkivalta- ja kiusaamistilanteisiin puuttumisen toimintaohjeiden mukaan.

Koulu tiesi myös elokuisesta tilanteesta, jossa poika heitti toista oppilasta kivellä takaraivoon. Rehtorin mukaan tästä tapauksesta tehtiin ilmoitus lastensuojeluun ja poliisille sekä annettiin kirjallinen varoitus.

– Lisäksi oppilaaseen kohdistettiin käytöstä tukevia toimia.

Joulukuussa 2019 tapahtui poliisitutkinnan käynnistänyt vakava kuristaminen. Teko oli rehtorin näkemyksen mukaan aiempiin tapahtumiin nähden ”ennakoimaton”. Kohteena oli eri oppilas kuin kivenheittotapauksessa.

– Tilanne tapahtui välitunnilla ns. kuolleessa kulmassa kolmeen välituntivalvojaan nähden. Tämän teon jälkeen välittömästi kuultiin uhria.

– Tekijä poistui koululta, ja hänen kanssaan tekoa selvitettiin seuraavana aamuna ja hänen huoltajansa kutsuttiin koululle. Tekijä erotettiin määräajaksi, tätä ennen huoltajia kuultiin ja oltiin yhteydessä lastensuojeluun.

Rehtorin mukaan muita asioita alkoi ilmetä esitutkinnassa, eikä koulu hänen mukaansa tiennyt näistä teoista ennen oikeudenkäyntiä.

Sysmän kunnan johdosta ei vastattu IS:n kommenttipyyntöihin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?