Tehohoitoon joutuvien koronapotilaiden iässä ja hoidon kestossa tapahtunut muutos – ”dramaattinen” käänne vielä edessä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tehohoitoon joutuvien korona­potilaiden iässä ja hoidon kestossa tapahtunut muutos – ”dramaattinen” käänne vielä edessä

Tämä tiedetään koronan vuoksi tehohoitoon tulleista potilaista nyt.

6.5. 6:01

Suomessa on koronaepidemian aikana tehohoitoa tarvinnut yhteensä 767 koronaviruspotilasta (tilanne 27.4.). Potilaista 358 (47 prosenttia) on tullut tehohoitoon tämän vuoden puolella.

Mitä tiedetään koronan vuoksi tehohoitoon tulleista potilaista nyt? Onko potilasprofiili tai potilaiden hoito jotenkin muuttunut?

Koronapotilaiden tehohoidon tilannekuvaa kansallisesti koordinoivan Kuopion yliopistollisen sairaalan (Kys) tehohoidon palvelulinjan johtaja Stepani Bendel sanoo, että suurin muutos on tapahtunut potilaiden ikäjakaumassa.

Potilaat ovat – yllättävää kyllä – nyt keskimäärin hivenen iäkkäämpiä. Ensimmäisen aallon aikana keväällä ja kesällä 2020 yli 60-vuotiaiden osuus koronatehohoitopotilaista oli 43 prosenttia, syksystä eteenpäin se on ollut 54 prosenttia.

– Suurin ikäryhmä on siirtynyt 50–59-vuotiaista pykälän verran vanhempaan 60–69-vuotiaiden ikäluokkaan, Bendel kuvaa.

Myös 70–79-vuotiaiden osuus on kasvanut ensimmäisen aallon 16 prosentista yli 20 prosentin.

Anestesiologian ja tehohoidon professori, ylilääkäri Matti Reinikainen Kysistä arvioi syyksi sen, että vanhin väestönosa otti ensimmäisen epidemia-aallon aikana sosiaalisten kontaktien välttämisen erittäin tosissaan ja piti suosituksia suoranaisina määräyksinä.

Tehohoitopotilaista kaksi kolmasosaa on ollut miehiä. Sukupuolijakauma ei ole muuttunut epidemian aikana.

Bendel sanoo, että yleisellä tasolla tehohoidossa on ensimmäisen aallon jälkeen selvitty aavistuksen ”kevyemmällä hoidolla”. Siitä kielii mm. se, että epidemian alkuvaiheessa tehohoitojakson keskiarvopituus oli 14 vuorokautta ja mediaani 13 (puolet hoitojaksoista kesti yli 13 vuorokautta ja puolet alle).

Tämän vuoden puolella tehohoidon keskiarvopituus on ollut 10 ja mediaani 7 vuorokautta.

Myös tehohoitopotilaiden kuolleisuus on laskenut. Loppuvuoden aikana 15 prosenttia tehohoitopotilaista menehtyi tehohoidon aikana, lukema on tämän vuoden aikana pienentynyt 12 prosenttiin eli noin joka kahdeksanteen potilaaseen. Kuolleisuus lisääntyy selvästi yli 60 vuoden iän jälkeen.

– Olemme oppineet koronapotilaiden tehohoidosta uutta koko ajan ja osaamme arvioida paremmin, miten hoito etenee. Kun saamme uutta oppia, koko hoitokokonaisuus kehittyy, Bendel kuvaa.

– Ihan alkuvaiheessa viime keväänä potilaat joutuivat useammin rankkoihin hengityslaitehoitoihin. Nyt potilas voidaan asettaa vatsalleen, jos hän on siinä kunnossa, että hän voi itse kääntyä. Tällaista ei keväällä harrastettu lainkaan, Bendel sanoo.

Tehohoitojaksoissa 71 prosentissa on silti tarvittu yhä hengityslaitehoitoa. Vaikean happeutumishäiriön hoidossa käytettävä vatsa-asentohoito on ollut käytössä vähän yli kolmanneksella potilaista.

Tehohoitopotilaista kaksi kolmasosaa on miehiä ja yksi kolmannes naisia.

Tehohoitoon joutuneista vähän yli puolella oli vaikealle tautimuodolle merkittävästi altistavia pitkäaikaissairauksia. Yleisimmät olivat keuhkoperäiset sairaudet sekä diabetes.

46 prosentilla tehohoitopotilaista liitännäissairauksia ei ollut. Se ei kuitenkaan Bendelin mukaan tarkoita sitä, että heistä kaikki olisivat täysin perusterveitä.

– Esimerkiksi verenpainetautia ei sisällytetä liitännäissairauksiin, koska sen ei katsota yksinään olevan riskiä lisäävä tekijä. Ja jos on 40 vuotta polttanut tupakkaa askin päivässä, niin tottahan keuhkot ovat silloin huonommassa kunnossa kuin tupakoimattomalla, Bendel sanoo.

Tehohoitoon joutuneista koronapotilaista peräti 86 prosenttia on ollut ylipainoisia (painoindeksi yli 25).

Bendelin mukaan tehohoidon tarpeessa ei ole vielä täysimääräisesti näkynyt se, että yli kolmasosa aikuisväestöstä on saanut ainakin ensimmäisen koronarokoteannoksen.

– Se on osin jo vaikuttanut, mutta olemme alusta pitäen sanoneet, että täysi vaikutus näkyy vasta sitten, kun kaikki yli 50-vuotiaat on rokotettu. Silloin voidaan odottaa dramaattista muutosta tehohoitomääriin, Bendel sanoo.

Valtaosassa tehohoitojaksoja joudutaan yhä turvautumaan rankkoihin hengityslaitehoitoihin. Kuva on Ankaran keskussairaalasta Turkista.

Jokunen rokotettukin on silti joutunut tehohoitoon. THL julkaisi huhtikuun puolivälissä tiedon, että silloisesta reilusta 1,25 miljoonasta rokotetusta koronaviruksen oli saanut 781 henkilöä, sairaalahoitoon oli joutunut 45 potilasta ja tehohoitoon 4 – luvut ovat vain prosentin murto-osia rokotettujen määrästä.

Tiistaina koronatehohoitopotilaiden määrä Suomessa putosi ensimmäistä kertaa kahteen kuukauteen alle 30:n, kun sairaaloiden teho-osastoilla oli hoidossa 29 koronapotilasta. Keskiviikkona luku oli pudonnut jo 24:ään.

– Hienoa, että näyttää rauhallisemmalta! Toivottavasti hyvä suuntaus jatkuu, Bendel toteaa.

Eniten potilaita tehohoitoon joutui maaliskuussa (151) ja toiseksi eniten viime vuoden huhtikuussa ensimmäisen aallon aikana, 118.

Tehohoitojakso on rankka kokemus potilaalle mutta myös teho-osaston hoitajille. Kuva on Ankaran keskussairaalasta Turkista.

Viime huhtikuussa oli kuitenkin suurin potilasmäärä yhtäaikaisesti tehohoidossa, 81 potilasta. Tämän vuoden maaliskuussa yhtä aikaa tehohoidossa olleiden määrä nousi korkeimmillaan vähän yli 60:n.

Ylivoimaisesti eniten tehohoitoa tarvitsevia potilaita on hoidettu HYKS-erityisvastuualueella. Helsingin ja Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien alueet kattavat noin 40 prosenttia Suomen väestöstä, mutta tälle alueelle on osunut 63 prosenttia kaikista tehohoitopotilaista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?