Koronakin unohtui, kun nuoriso juhli vappua Kaivopuistossa – tällainen oli ilta Helsingin juhlahumussa

Alkoholi oli ylivoimaisesti suosituin vappujuoma, ja sillä oli tiettyjä entuudestaan tunnettuja vaikutuksia nousevaan nuorisoon.


30.4.2021 23:53

Vapunaatto Helsingissä ei täysin noudattanut viranomaisten etukäteissuosituksia, jotka olivat ”juhlikaa omassa kuplassa” (sosiaali- ja terveysministeriö) ja pysykää poissa keskustasta (poliisi).

Alkuillasta Esplanadin puistossa oli satoja ihmisiä mutta ei lukemattomia tuhansia, kuten ei-pandeemisena vappuna tilanne olisi ollut.

Piknik-seurueita oli ”kuplina” levittäytynyt nurmikoille.

Pullonkorkkeja poksahteli pehmeästi, tunnelma oli iloinen.

Tuntui, että ihmiset hengittivät vapaammin kuin vuosi sitten, jolloin vietettiin koronan ensimmäistä vappua, jolloin ihmiset pelkäsivät toisiaan kuollakseen ja jäivät suurin joukoin neljien seiniensä sisään.

Suurin ero vuoden takaiseen olivat tietysti ”vappunaamarit”, maskit, joita ei vuosi sitten vielä katukuvassa näkynyt.

Havis Amandaa eli Mantaa ei nyt lakitettu – Mantalla oli lakki päässä jo valmiiksi. Joukko ihmisiä tuli silti hakemaan sitä ainoaa ja oikeaa vapputunnelmaa Mantan äärelle – aitojen taakse.

Jamppa ja ”Jampan enkelit” tulivat moikkaamaan Mantaa ja iloitsivat, että se ei ole lauta-aidan takana kuten viime vuonna. –Olen ainoa selvin päin oleva mies, sanoi Jamppa.

Tainan ilmapalloja jonotettiin alkuillasta Helsingin Rautatieasemalla. Suosikki on tänä vappuna iso hopeinen sydänpallo.

Äpyn myyjät Maija Iiramo ja Saara Hietala kehuivat Lauttasaarta tänä vuonna hyväksi myyntipaikaksi. Lehden sisällöstä he suosittelavat erityisesti ”läppä joka aukeaa” -vitsiä.

–Tosi hyvä meininki, voisi olla parempikin, jos ei olisi tätä pandemiaa. Juhlitaan, mennään seuraaaksi Mickin luo ja sitten takaisin kaupungille, Kalle ja Mick kertoivat.

Nyt osataan iloita pienestä, kuten siitä, että Mantan edessä ei ollut korkea lauta-aita, vaan matala aita.

Kalalokki oli laskeutua Mantalle, sai vesisuihkun ja säikähti pakoon. Sama laji pesi kuluneella viikolla Mannerheimin ratsastajapatsaan karvalakkiin, mutta se pesä on sittemmin kadonnut.

Heti kello 18 jälkeen – perinteinen lakitusaika – kajahti trumpettisoolo. Kun esitys päättyi, vanhempi kellahtavan valkolakkinen herrasmies sai yleisöltä lämpimät aplodit.

Lämpötila oli tuolloin Helsingissä vielä kymmenisen astetta, joka tuntui täysin riittävältä silloin, kun aurinko ei piileskellyt pilvien takana.

Sitäkin se teki, kiusaksi asti.

Aaton vastaisena yönä pakkasta oli useita asteita, ja niitä samoja asteita oli luvassa myös vappuyölle.

Vapun vastaanottajien ja valkolakkien nuorinta kohorttia kerääntyi illan aikana Koffin puistoon ja erityisesti Kaivopuistoon, joissa poliisi seurasi isällisen ja äidillisin katsein ilonpitoa.

Parhaimmillaan Kaivarissa oli nelinumeroinen määrä isänmaan toivoja ennen kuin laskeva aurinko alkoi kuin routa ajaa porsaita kotiin.

Uusia tosin kömpi aina jostain esiin.

Moni oli pukeutunut hyvin säästeliäästi, joskin vastaavasti alkoholia käytettiin vähemmän säästeliäästi, mikä tuotti korvaavaa lämpöä ja saattoi matkaan riehakasta juhlamieltä.

Hennosti vihertävää maisemaa hallitsivat haalariasuiset ja/tai valkolakkiset piknikit, huutavaksi muuttunut puhe, äänekäs nauru, laskuhumalainen suunnitelmien empiminen ja kadonneiden kaverien kaipailu, estoton luonnon helmaan virtsaaminen ja erilaiset pelit, kuten pallon potkiminen ja mölkky.

Harrastuksesta kävi myös vessajonossa seisoskelu, joka oli häveliäämpien ratkaisu vappukuplaan otsassa. Turvavälit olivat enimmäkseen kunnossa.

Kaivarissa juhli myös kaksi varttuneempaa kansalaista, Hannele Helander ja Sari Hellsten.

– Ollaan huomattu, naiset nauroivat ikähavainnolle.

Hannele ja Sari (oik) nauttivat täysin siemauksin nuorison ilonpidosta.

– On hienoa hienoa nähdä, kuinka nuoriso juhlii, ja ylipäätään nähdä pitkästä aikaa ihmisiä, Hannele ja Sari kertoivat samaan aikaan, kun yksi nuorison edustaja oksensi muutaman metrin päässä.

Yksi nuorisolainen oli hetkeä aikaisemmin kieriä selkä edellä alas kalliolta, mutta kohtalo puuttui peliin ja syöksyvä liike pysähtyi juuri ennen kaidetta, jonka alitse hän olisi helposti solahtanut.

Sävyisimmin käyttäytyivät Kaivarin valkoposkihanhet, jotka viettivät raitista laatuaikaa syrjäisellä nurmikolla.

Kevätilta pimeni ja jäähtyi nopeasti auringon hylättyä sen ja pienet juhlijat.

Sähköpotkulaudat odottivat paluukyydittäviä samaan aikaan, kun kalliit urheiluautot kiersivät Kaivopuiston rantaa katseiden toivossa.

Juhliva ylioppilasnuoriso ei ehkä ollut otollisin yleisö.

Vain yksi oli joukosta poissa: koronaa ei kukaan tuntunut muistavan.

Yön tullen väkeä oli yhä puistoissa, kerrottiin Helsingin poliisin vappujohtokeskuksesta. Siihen asti kaikki oli sujunut hyvin, mutta pimeys lisäsi mahdollisten pahantuulisten yhteenottojen riskiä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?