Poikkeusolot päättyivät – professori: ”Näin laajaa käyttöä pandemian vuoksi ei varmaan kukaan ole koskaan ajatellut” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Poikkeus­olot päättyivät – professori: ”Näin laajaa käyttöä pandemian vuoksi ei varmaan kukaan ole koskaan ajatellut”

Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan epidemiologiset perusteet valmiuslain voimassaololle eivät enää täyttyneet.

Pääministeri Sanna Marin.

27.4. 21:27

Valtioneuvosto totesi tiistaina koronavirusepidemiaan perustuvat poikkeusolot päättyneiksi. Poikkeusolot astuivat voimaan maaliskuussa, jolloin tartuntamäärät olivat singahtaneet keskimäärin 500 tapaukseen päivässä.

Pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi Säätytalolle saapuessaan, etteivät epidemiologiset perusteet valmiuslain voimassaololle enää täyty. Marin sanoi keskustelleensa asiasta aiemmin presidentti Sauli Niinistön kanssa.

Todetessaan Suomeen poikkeusolot 1. maaliskuuta valtioneuvosto vetosi ripeästi lisääntyneisiin tartuntoihin ja maassa levinneeseen Britannian varianttiin. Valmiuslain aktivoinnin lisäksi annettiin erillinen lakiesitys ravintoloiden sulkemisesta.

Valmiuslain pykälien nojalla valtioneuvosto voi johtaa ja keskittää poikkeusolojen viestintää. Samalla kunnat voivat väliaikaisesti luopua kiireettömän hoidon määräajoista.

Julkisoikeuden professori Jukka Viljanen Tampereen yliopistolta pitää tiistaista päätöstä odotetun mukaisena. Hän huomauttaa valmiuslain voimassaolon vaativan jatkuvaa tilannearviointia.

– Tämä on aika luonnollinen seuraus siitä, että perustuslakivaliokunnassa on vakiintunut käytäntö, ja hallitus asetti itsekin laille tiettyjä aikarajoja. Jos valtioneuvosto olisi lähtenyt esittämään uusia valmiuslakiin perustuvia toimenpiteitä, ne eivät varmasti olisi menneet perustuslakivaliokunnassa enää läpi, Viljanen sanoo.

Viljanen uskoo, että tulevina vuosina valmiuslakia tullaan päivittämään. Hän huomauttaa, että laki on suunniteltu pandemian sijaan pikemminkin sotilaallisiin kriiseihin.

– Aivan tämänlaista ja näin laajaa käyttöä tartuntataudin aiheuttaman pandemian vuoksi ei varmaan kukaan ole koskaan ajatellut. Lainsäädäntö on alun perin laadittu vaikkapa ydinkatastrofin tyyppisiin tilanteisiin. Meillä tulisi olla jatkossa vähän erilaisia keinoja erilaisiin tilanteisiin.

Hallitus perusteli tiistaista purkupäätöstään muun muassa THL:n 22. huhtikuuta raportoimilla tiedoilla Suomen tartuntatilanteesta. Raportissa sairaalahoidon potilasmäärien kerrotaan pienentyneen peräti puolella maaliskuun lopusta, jolloin tilanne oli pahimmillaan.

Viime aikoina Suomessa on todettu päivittäin muutamia satoja uusia koronatartuntoja. Tartuntojen määrä vastaa THL:n mukaan viime vuodenvaihteen ja loka–marraskuun 2020 tilannetta.

Koronavirusrokotteen ensimmäisen annoksen oli tiistaihin mennessä saanut lähes 1 543 200 ihmistä eli liki 23 prosenttia koko väestöstä. THL:n mukaan yli 65-vuotiaat on pian rokotettu virusta vastaan.

Poikkeusolojen päättymisen jälkeen kriisiä hoidetaan valmiuslain toimivaltuuksien sijaan normaaliolojen lainsäädännön toimivaltuuksin sekä viranomaisten määräyksillä, ohjeilla ja suosituksilla. Muita työkaluja ovat tartuntatautilaki ja rajavartiolaki.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?