Ohikulkijat kiinnittivät huomiota Mannerheimin patsaan päähän – kuvat paljastavat mistä on kyse

”Mannerheim oli eläintenystävä”, muistuttaa Mannerheimin perinnesäätiö, mutta näkee tilanteessa tiettyjä ongelmia.

26.4.2021 21:03

Lintupariskunta on tehnyt pesänsä Mannerheimin päähän, tarkemmin sanottuna marsalkan karvalakkiin.

Kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen veistämä marsalkka Mannerheimia ja hänen hevostaan esittävä ratsastajapatsas sijaitsee aivan Helsingin ydinkeskustassa Nykytaiteen museon Kiasman vieressä.

Se paljastettiin vuonna 1960.

Ohikulkijat ovat viime päivinä kiinnittäneet huomiota ylimääräiseen rakennelmaan Mannerheimin päässä. Kyseessä näyttäisi olevan linnunpesä.

Kun Ilta-Sanomien kuvaaja Seppo Kärki vieraili patsaalla maanantaina alkuillasta, pesän rakentajat eivät olleet paikalla, mikä viittaa siihen, että ainakaan haudonta ei ole vielä alkanut, jos edes muninta.

Ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta ei vahvista virallisesti pesintää, mutta arvaa, että kyseessä on kalalokki.

Toisella käynnillä kuvaaja Kärki näki karvalakin asukkaat, jotka olivat, kuten Pakarinen arveli, kalalokkeja.

Helsingissä pesii Pakarisen mukaan noin 1 000 paria kalalokkeja rakennusten katoilla ja erilaisilla rakennelmilla, jollaiseksi Mannerheimin ratsastajapatsaskin voidaan tulkita.

Pakarinen ei ota tässä vaiheessa – vain hetki sitten asiasta kuultuaan – kantaa, mitä pesälle pitää tehdä: saako pesintä jatkua voi pitäisikö karvalakki tyhjentää pesätarpeista.

– Lain perusteella pesä, munat ja poikaset ovat suojeltuja, Pakarinen kertoo.

Kalalokki on rauhoitettu lintu.

– Helsingissä tosin lain kirjaimen tulkinta on venytetty äärimmilleen, Pakarinen lisää.

Tulkintaan on vaikuttanut katolla pesivien kalalokkien yleisyys ja se, että osa helsinkiläisistä häiriintyy lokkien äänistä ja käytöksestä.

– On neuvottu, että kattojen kunnossapidon yhteydessä korsia ja risuja saa lakaista pois ennen kuin siellä on selvä pesä, ja lokkien tapauksessa valmiista pesämaljasta ei oikein voida puhua ennen ensimmäistä munaa, Pakarinen kertoo.

Tämä johtuu siitä, että kalalokkien pesät ovat huteria kyhäelmiä. Kaikenlainen kunnianhimoisempi arkkitehtuuri loistaa poissaolollaan.

– Sen (munan) jälkeen kalalokin pesän saa poistaa vain ely-keskuksen luvalla.

Harmaalokin pesän saisi muninnan jälkeen poistaa riistakeskuksen luvalla, mutta Mannerheimin seuralaiset ovat pienempiä kalalokkeja.

Marsalkka Mannerheimin muistoa vaalii vuonna 1973 perustettu Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö. Säätiön peruspääoman lahjoitti ratsastajapatsasta pystyttämässä ollut valtuuskunta.

Joka vuosi 4. kesäkuuta Mannerheimin syntymäpäivänä säätiö järjestää eri kansalaisjärjestöjen kunnianosoituksen patsaan juurella.

Perinnesäätiön toiminnanjohtajan Janne Kososen mukaan tämä on hänen tietämänsä mukaan ensimmäinen kerta, kun Mannerheimin ratsastajapatsaassa pesii lintu.

Patsas on ollut pystyssä jo 61 pesimäkauden ajan.

– Monet eläimet alkavat sopeutua urbaaniin elämään ja etsivät pesäpaikkoja paikoista, joissa ei pesiä aikaisemmin ole ollut, Kosonen pohtii.

– Kaikki eläinmaailman asiat ovat tietysti mahdollisia, jos patsaat ovat ulkosalla.

– Lähtökohtaisesti arvelisin, että ei ole eduksi lokille eikä patsaalle, että siellä lokki pesii, Kosonen sanoo.

Hän näkisi hyvänä noudattaa Pakarisen kuvailemaa laintulkintaa, jossa pesätarpeet voidaan korjata pois, jos Mannerheimin karvalakissa ei ole vielä munaa.

– Äkkiseltään tuo kuulostaisi järkevältä kokonaisuutta ajatellen.

– Tiedämme kaikki, että Mannerheim piti eläimistä, mutta ihan käytännön syistä näkisin tässä isona kuvana, että pesä ei ole eduksi kummallekaan, ei patsaalle eikä linnuille, Kosonen toistaa vielä perinnesäätiön näkemyksen.

– Lisäksi Mannerheimin patsaaseen liittyy varmasti henkilön kautta herkkyyksiä, joita ei ehkä ole kaikissa muistomerkeissä Helsingissä.

Hankala tilanne saattaisi periaatteessa ja käytännössäkin syntyä, jos lokit häiriintyisivät Mannerheimin syntymäpäivänä patsaan ympärillä syntyvästä kansalaisaktiviteetista, ja vastaavasti kansalaisjärjestöjen edustajat häiriintyisivät lokeista, jotka puolustaisivat pesäänsä.

– Mutta missään nimessä mitään poikkeustoimia ei pidä tehdä. Toimitaan, kuten on tapana toimia, Kosonen sanoo ja luottaa täysin kaupungin asiantuntemukseen.

– Teknisesti patsas on Helsingin kaupungin hoidossa, Kosonen taustoittaa.

Pakarinen arvelee, että mikäli pesintä edistyisi niin pitkälle, että Mannerheimin karvalakista kuoriutuisi maailmaan lokinpoikasia, niiden olisi onnellisinta pudottautua patsaan jalustalle joko keveinä untuvikkoina tai vasta, kun siiventyngät ovat sen verran kehittyneet, että niin sanottu helikopteriefekti hidastaa laskeutumista.

– Tuolla paikalla jääminen autojen tai polkupyörien alle on kyllä iso riski, Pakarinen pohtii.

Mannerheimin karvalakkia pystyisi parhaiten tarkkailemaan Kiasman sivuikkunasta, mutta Kiasma on remontin takia kiinni ensi vuoden kevääseen asti.

Kun Mannerheimin ratsastajapatsaan naapurissa Forumin talon katolla pesi cityhuuhkaja, sen pesintää seurattiin ravintola Kymppikerroksen maisemaikkunoista ja parvekkeelta. Monet asiakkaat toivat mukanaan kaukoputken.

Vanhalla ylioppilastalolla on usein pesinyt pulu Väinämöisen patsaan uumenissa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?