”Motivaatio opiskella on lähes täysi nolla” – näin karuja seurauksia tuli koronajyrän alle jääneille nuorille - Kotimaa - Ilta-Sanomat

”Motivaatio opiskella on lähes täysi nolla” – näin karuja seurauksia tuli koronajyrän alle jääneille nuorille

Valtaosa lapsista ja nuorista voi ihan hyvin, kaikesta huolimatta. Osa nuorista maksaa kuitenkin korona-ajasta kovan hinnan. Yksinäisyys, ahdistus, jopa itsetuhoisuus ovat lisääntyneet.


24.4. 19:00

Niin tässä on käynyt kuin pelättiinkin.

Suurin osa lapsista ja nuorista voi edelleen hyvin, mutta korona-aika on syventänyt ennestään vaikeassa tilanteessa olevien ongelmia. Eri puolilta tulee viestejä lisääntyneestä yksinäisyydestä, ahdistuksesta, jopa itsetuhoisuudesta.

Apua saatuaan lapset ja nuoret voivat kuitenkin lähteä nopeasti uuteen kukoistukseen. Asiantuntijat kannustavatkin hakemaan apua matalalla kynnyksellä ja huolehtimaan siitä, että tukea on saatavissa.

Pandemiasta on kuitenkin seurannut myös hyviä asioita. Kun Ilta-Sanomat kulki kaupungilla jututtamassa nuoria heidän korona-ajastaan, vastaan tuli paljon hyvinvoivia nuoria.

Korona-aika on vaikuttanut lapsiin ja nuoriin ainakin kymmenellä tavalla.

1. Köyhyys

”Pienituloisessa, työssä käyvän yksinhuoltajan erityislapsiperheessä ei muutenkaan matkustella minnekään, käydä kylpylöissä, leffassa, ravintolassa syömässä tai harrasteta kodin ulkopuolella. Toisaalta tulen surulliseksi, kun huomaan, miten ahdistavalta ja raskaalta tällainen meille normaali arki muista ihmisistä tuntuukaan.”

Lastensuojelun keskusliiton kyselyyn vastannut yksinhuoltaja syksyllä 2020

 

Noin kolmasosa perheistä on kärsinyt taloudellisesti koronan aikana, Lastensuojelun keskusliiton viime syksynä tehdystä kyselystä selviää. Kymmenesosalla perheistä vaikutus on tuntuva.

Osa vanhemmista kertoi jääneensä pois työstä lapsen koulunkäynnin mahdollistamiseksi tai riskiryhmäläisen suojaamiseksi.

Vastaajista 35 prosenttia kertoi käyttäneensä kertyneitä säästöjä päivittäisiin menoihin. Laskujen eräpäivää oli siirtänyt tai yrittänyt siirtää eteenpäin 19 prosenttia.

Pelastakaa Lapset ry:n paikallisyhdistykset alkoivat viime keväänä jakaa ruokalahjakortteja koronan takia vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleville perheille. Apua jatketaan edelleen.

– Kentältä on tullut paljon viestiä, että sille on todella iso tarve, asiantuntija Aino Sarkia kertoo.

 

2. Turvattomuus

”Perheväkivalta on palannut monen vuoden jälkeen.”

Lastensuojelun keskusliiton kyselyyn vastannut vanhempi keväällä 2020

 

Nuorille keskusteluapua tarjoavassa Sekasin-chatissa on huomattu, että nuorten kohtaamaa seksuaalista väkivaltaa koskevat keskustelut ovat hieman lisääntyneet. A-klinikkasäätiön chateissa ja nettiryhmissä taas on saatu viitteitä alkoholinkäytön lisääntymisestä.

– Monessa niistä perheistä, joissa juodaan, vanhemman juominen on lisääntynyt koronavuoden aikana. Joissain tilanne on mennyt aika pahaksikin, sanoo kehittämiskoordinaattori Anna-Sofia Lehto A-klinikkasäätiöstä.

Kun vanhemmat ovat kovilla työn ja arjen yhteensovittamisen tai taloudellisten huolien kanssa, se heijastuu väistämättä lapsiin, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.

Keskustelujen määrä liiton lapsille, nuorille ja aikuisille tarjoamissa chat-palveluissa viisinkertaistui viime vuonna. Erityisen vahvasti esillä ovat olleet perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvät kysymykset.

– Kenenkään ei tarvitse jaksaa yksin. On luonnollista, että tällaisessa tilanteessa pinna kiristyy. Ratkaisevaa on silloin se, että ei toimita toisia vahingoittavasti, ei jäädä yksin ja haetaan tarvittaessa apua.

Kotien ilmapiirin kiristyminen on näkynyt myös poliisille. Kotihälytysten määrä kasvoi viime keväänä koronarajoitusten tullessa voimaan noin viidenneksellä. Määrä on pysynyt alkuvuodesta samalla tasolla, poliisitarkastaja Marko Savolainen poliisihallituksesta.

 

3. Yksinäisyys

”Korona on vaikeuttanut ystävieni näkemistä, koska he asuvat harrastuksen johdosta eri puolilla maata. Hyvää on se, että yhteydenpito ei-kasvotusten on lisääntynyt ja tiivistynyt. Ajokortittomana ja paikallisesti kaverittomana nuorena maaseudulla on melko yksinäistä.”

17-vuotias poika huhtikuussa 2021

 

Eri palveluissa on kuultu nuorten kertomuksia yksinäisyyden lisääntymisestä.

Nuorille kavereiden seuralla on aivan toisenlainen merkitys kuin aikuisille, Mieli ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara huomauttaa. Ikätovereita tarvitaan oman minuuden ja identiteetin rakentamisessa.

– Nuoruusiän kehitysvaiheessa kuuluu liittyä ikätovereihin ja itsenäistyä vanhemmista. Sen kieltäminen sotii aidosti nuoruuden itsenäistymistehtävää vastaan ja voi perustellusti herättää ihan aitoa ahdistusta, Larivaara sanoo.

Kun Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi tänä keväänä kysyi nuorilta, millaista nuorisotyötä he kunnilta toivoisivat, eniten toivottiin avoimia nuorisotiloja ja kohtaamisia muiden nuorten kanssa.

Kaikkein vähiten toivottiin digitaalista nuorisotyötä, Allianssin vaikuttamisen asiantuntija Katja Asikainen kertoo.

 

4. Mielenterveys

”Kavereita ei saa nähdä, mutta koulu pitää hoitaa samalla tavalla kotona kuin koulussa. Motivaation löytäminen on mahdotonta, ja siksi päivät menee puhelinta selaillen samalla kun pitäisi tehdä tehtäviä. Koko ajan ahdistaa, ja tuntuu, että tukehtuu tähän elämään.”

Tyttö, 16, huhtikuussa 2021

 

Nuorten pakko-oireet, viiltely, syömisen ongelmat ja muu oireilu näyttävät lisääntyneen korona-aikana, Helsingin kaupungin opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja Soile Tanska kertoo.

– Se kuvaa, että ongelmat ovat vaativampia ja moniulotteisempia. Harvoin on vain yksi asia, vaan nuori oireilee eri tavoin, Tanska sanoo.

Huolestuttava kehitys oli Tanskan mukaan alkanut jo ennen koronaa, mutta koronavuosi on nostanut tuen tarpeen pintaan. Samaan aikaan nuorisopsykiatrian palveluissa on pitkät jonot.

Mieli ry:n Meri Larivaaran mukaan melko lievälläkin oireilulla voi olla kasvavalle nuorelle iso merkitys.

– Aikuisen elämässähän pandemian aiheuttama lievempi oireilu asettuu pidempään elämänkokemukseen eikä muovaa mielikuvaa elämästä. Nuoruusikäiset rakentavat käsitystään siitä, millainen maailma on ja kuinka toiveikkaasti ja luottavaisesti siihen voi suhtautua, Larivaara sanoo.

Lievemmän oireilun lisäksi on saatu merkkejä nuorten lisääntyneestä itsetuhoisuudesta.

Sekasin-chatissä käytiin maaliskuussa 3 269 keskustelua. Niistä kolmen aikana oli käynnissä akuutti itsemurhayritys. Lisäksi 29 tapauksessa kerrottiin konkreettisesta itsemurhasuunnitelmasta.

Niiden keskustelujen varalle chatin työntekijöillä ja koulutetuilla vapaaehtoisilla on selkeät toimintamallit, jotta nuoret saadaan avun piiriin.

Vaikka huoli on suuri, lapsissa ja nuorissa on kuitenkin myös aina muutoksen mahdollisuus, Soile Tanska muistuttaa.

– Nuoret ovat siitä ihana ikäluokka, että he mukautuvat tosi helposti. Kun saa apua, sillä on vastetta.

 

 Nuoret ovat siitä ihana ikäluokka, että he mukautuvat tosi helposti. Kun saa apua, sillä on vastetta.

 

Aleksanteri, 13, Aino, 14, Helmi, 14 ja Liina, 13 viettivät istuskelivat perjantaina alkuillasta Tuomikirkolla syömässä hampurilaisia. Kun korona alkoi, nelikko oli vielä ala-asteella. Etäopetus tuntui aluksi uudelta ja jännittävältä. Ystävykset kertovat, että oli kivaa palata lähiopetukseen, vaikka etäkoulukin oli sujunut hyvin. Tärkeintä lähiopetukseen palaamisessa oli kavereiden näkeminen. Korona-aikana he ovat nähneet kavereitaan ulkona ja pitäneet yhteyttä Snapchatissä ja videopuheluilla. –Jotkut vanhemmat voivat vaikka nauttia siitä, ettei tarvitse aina mennä kaikkialle. Nuorille se on eri asia, kun on tottunut näkemään kavereita joka päivä. Eivät vanhemmat näe omia kavereitaan joka päivä, nelikko vertaa. Kuudennen luokan leirikoulu peruttiin, samoin kuin koulun juhlia yläasteen alussa. Mikään ei ole kuitenkaan jäänyt surettamaan. –Mitä enemmän nyt on rajoituksia, niin myöhemmin on parempi.

Ilona, 15, ja Amrita, 16, olivat matkalla kotiin. Hekin olivat hakeneet hampurilaiset ja syöneet ne Tuomikirkolla. Vaikka vuosi on tuntunut pidemmältä kuin aiemmat, he kertovat tottuneensa rajoituksiin vuoden mittaan. Heistä suurin osa nuorista on ottanut hyvin vastuuta omasta toiminnastaan pandemian aikana. –Jos haluamme päästä tästä tilanteesta nopeammin eroon, ihan hyvä, että niitä rajoituksia laitetaan, Amrita sanoo. Etäkoulukaan ei ole tuottanut vaikeuksia. –Kotona pystyy ainakin minun mielestni keskittymään paljon paremmin, Ilona kertoo.

5. Peruskoulu

”Koulunkäynti on osittain helpottanut. Tehtäviä ei ole tullut yhtä paljon, joten ne on ollut helpompi tehdä, mutta usein teen ne hutiloiden enkä pysty keskittymään tunneilla. Arvosanat todennäköisesti nousivat helposti ensimmäisillä viikoilla, nyt nukahtelen tunneilla, ja kaikki tuntuu raskaalta ja vaikealta.”

Koululainen, 14, huhtikuussa 2021

 

Suomen rehtoreille tehdyssä kyselyssä 22 prosenttia vastaajista arvioi, että heidän kouluissaan on ainakin yksi oppilas, jonka koulunkäynti on keskeytynyt etäopetuksen aikana. Se tarkoittaisi koko Suomessa satojen lasten ja nuorten joukkoa.

– Keskeytymisiä on tullut sekä alakouluissa, yläkouluissa että lukioissa, Suomen rehtorit ry:n puheenjohtaja Antti Ikonen sanoo.

Ikosen mielestä koulutuksen tasa-arvon periaate on kokenut kolauksen erityisesti perusopetuksen osalta.

– Kaikille on ollut tarkoitus suoda mahdollisuus kehittää itseään lähtökohdista riippumatta. Nyt tuntuu, että lähtökohdat ovat tänä aikana taas alkaneet vaikuttaa merkittävästi aiempaa enemmän.

Ainakin Vantaalla pudokkaita näyttää silti olevan vähemmän kuin oli ehditty pelätä.

Vantaan perusopetuksen johtajan Ilkka Kalon arvion mukaan pudokkaita on Vantaalla yhteensä 10–15, kun peruskoululaisia on kaupungissa yhteensä noin 24 000.

– Määrä on kasvanut jonkin verran verrattuna koronaa edeltävään tasoon, Kalo sanoo.

Osa oppilaista on pärjännyt merkittävästi heikommin kuin aiemmin, mutta osalle etäopetus sopii hyvin. Joidenkin aiemmin heikosti menestyneiden oppilaiden arvosanat ovat voineet jopa nousta. Joidenkin on helpompi keskittyä, kun ympärillä ei ole muita ihmisiä.

 

Akseli, 18, Rasmus, 17, ja Olli, 17, olivat perjantaina Oodin edustalla skeittaamassa.

Ukko, 15, ja Elias, 15, ystävineen Rautatieasemalla maanantaina koulun jälkeen. Porukalla oli tarkoitus lähteä viettämän aikaa jonnekin muualle, ehkä ajelemaan scooteilla.Etäkoulu ei ollut vaikuttanut heidän koulumenestykseensä. Ukko kertoi, että jääkiekkoturnauksia oli peruttu ja Eliakselta jäi väliin ulkomaanmatka, mutta rajoitukset tuntuivat silti järkeviltä. –Että saadaan joskus lopetettua se virus.

6. Ammatillinen koulutus

”Puolet koulun ajasta olen ollut etänä. Koulu on kohta kokonaan ohi, mikä on sitten aiheuttanut stressiä, koska opiskelen vielä sellaista alaa, missä ei riitä, että on etänä tietokoneen kanssa. Työharjoitteluihin ei ole päässyt, koska korona on vaikuttanut niin paljon, että ei ole asiakkaita, ja sitten se taas on vaikuttanut opiskeluuni.”

Opiskelija, 22, huhtikuussa 2021

 

Korona on vaikeuttanut käden taitojen opiskelua sekä varsinaisessa opetuksessa että harjoitteluissa, joissa taitoja olisi tarkoitus syventää.

Maaliskuussa julkaistussa opetus- ja kulttuuriministeriön teettämässä kyselyssä 43 prosenttia opiskelijoista kertoi olevansa huolissaan omasta osaamisestaan. Joka viides pelkäsi koronan heikentävän heidän mahdollisuuksiaan jatko-opintoihin ja 37 prosenttia mahdollisuuksiaan työllistyä.

Opiskelijoista 20 prosenttia kertoi harkinneensa opintojensa keskeyttämistä poikkeusjärjestelyjen vuoksi. Koulutuksen järjestäjistä 67 prosenttia puolestaan arvioi, että koronakriisi on lisännyt keskeyttämisiä ainakin vähän.

– Meillä on ollut vahva usko, että koulutus kannattaa. Tämä voi tehdä siihen lommoa, Suomen ammattiin opiskelevien liiton Sakki ry:n edunvalvonnan asiantuntija Matti Tujula sanoo.

 

7. Lukiolaiset ja pääsykokeet

”Lukion jaksaa puurtaa läpi koulukavereiden avulla, mutta yksin kotona koneella se tuntuu ylitsepääsemättömältä. Deadlinet ahdistavat, tehtäviä on aivan liikaa ja itselle vaikeat aineet sen kuin hankaloituvat. Opettajilta on hankalaa kysyä apua esimerkiksi matematiikan tehtäviin ja niitä on itku kurkussa tehty yömyöhään kurssien läpi pääsemiseksi.”

Abiturientti, 19, huhtikuussa 2021

 

Korona on lisännyt lukiolaisten uupumista ja vaikeuttanut oppimista, Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas kertoo.

Kun ennen koronaa tehdyissä kyselyissä 40 prosenttia lukiolaisista piti opintoja kuormittavina, tänä keväänä osuus on kasvanut 72 prosenttiin. Uljaan mukaan yhä useampi on päättänyt käydä lukion kolmen vuoden sijaan kolmessa ja puolessa tai neljässä.

Lukiolaisista 68 prosenttia arvioi, että etäopetus on heikentänyt opetuksen laatua. Monet pitkään etäopetuksessa olleet lukiolaiset ovatkin murehtineet sitä, lähtevätkö he ylioppilaskirjoituksiin ja korkeakoulujen pääsykokeisiin takamatkalta niihin opiskelijoihin nähden, jotka ovat saaneet olla lähiopetuksessa alueen paremman koronatilanteen ansiosta.

Vantaalta on kuitenkin saatu pieniä viitteitä siitä, että ylioppilaskirjoitukset olisivat sujuneet viime vuoden tapaan pitkästä etäopetuksesta huolimatta.

Vantaan toisen asteen koulutuksesta vastaava johtaja Ari Ranki on ehtinyt saada tietoa äidinkielen ja pitkän englannin alustavista pisteytyksistä muutamasta isosta vantaalaisesta lukiosta.

– Isoissa aineissa näyttää alustavasti siltä, että etäopetuksella ei ole ollut vaikutusta, Ranki kertoo.

 

8. Erityislapset

”Nepsy-lasten kanssa arki kotona on sanalla sanoen kaoottista etäopiskelun ja kotona oleilun vuoksi. Sisarukset riitelevät enemmän, vanhemmat on väsyneempiä ja toisen vanhemman psyykkinen oireilu on lisääntynyt. Lasten tukimuodot (terapiat, perhetyö ja tukiperhe) ovat tauolla.”

Erityislapsen vanhempi Lastensuojelun keskusliiton kyselyssä keväällä 2020

Erityislapset ovat olleet koronakriisissä sekä suurimpia kärsijöitä että hyötyjiä, Lastensuojelun keskusliiton Petri Paju arvelee liiton tekemän kyselyn perusteella.

Viime kevät oli monelle perheelle raskas, kun kaikki palveluja ei ollut saatavilla. Toisaalta etäopetus on saanut joistakin koululaisista esiin uusia puolia.

– Siellä on pieni porukka, joka ei pärjää kouluopetuksessa mutta saattaa loistaa, kun saavat opiskella etänä eikä ole hälinää ja hyörinää ympärillä, Paju sanoo.

ADHD-liiton mukaan eriarvoisuus kasvoi myös erityislasten välillä, sillä koulujen resurssit heidän tukemiseensa vaihtelivat.

 

Sonya, 15, ja Inna, 14, olivat lähdössä kotiin keskustasta. Inna kertoo, ettei korona ole vaikuttanut hänen elämäänsä niin hirveästi. –Se alkaa olla jo perusarkipäivää. totta kai olisi kiva pääsyä takaisin normiarkeen, mutta ihan hyvin tämä sujuu. Kun harrastukset ovat jääneet tauolle, Inna on viettänyt paljon aikaa perheen kanssa. Perheen kesken on tehty paljon metsäretkiä. Sonya kertoo alkaneensa lenkkeillä ja viettäneensä aiempaa enemmän aikaa luonnossa. Ystäviä he ovat nähneet kahden kesken tai kolmen hengen porukoissa.

9. Vapaa-aika: liikkuminen, harrastukset, kesätyöt...

”Motivaatio opiskella on lähes täysi nolla, kun kaikki siihen liittyvä oheistoiminta on katkolla lukuun ottamatta joitakin etänä järjestettäviä tapahtumia. Nämä kuitenkin ovat aika laiha lohtu, sillä ne tuntuvat lähinnä lisätyöltä, koska muistuttavat niin paljon etäluentoja. Myös painoa on vuoden aikana tullut jonkin verran, koska minulle rakkaat liikuntaharrastukset ovat olleet lähes koko vuoden kiellettyjä, ja viikonloppujen pelireissut ovat vaihtuneet parin läheisimmän ystävän kanssa kaljoitteluun ja pleikkarilla pelaamiseen.”

Ensimmäisen vuoden korkeakouluopiskelija, 20, huhtikuussa 2021

 

Aiempaa suurempi osa monen nuoren päivästä on kulunut ruudun ääressä. ”Kaikki mikä auttoi rentoutumaan koulun ohella on lähtenyt pois, ja työn määrä on tuplaantunut”, 21-vuotias opiskelija tiivistää tilanteensa.

Aiemmin hän kävi salilla ja näki ystäviään. Nyt hän siirtyy heti herättyään koneelle, missä istuu luennoilla kuudesta kahdeksaan tuntia. Luentojen päätyttyä hän jatkaa koneen äärellä koulutöitä. Kun ne on tehty, hän viettää illan saman ruudun ääressä pelaten tai elokuvaa katsoen, kunnes menee nukkumaan.

Urheiluseurat ovat menettäneet nuoria harrastajiaan rajoitusten aikana. Pelkona on, etteivät he palaa.

Muutenkin hyvin motivoituneet lapset ja nuoret jatkanevat harrastamista. THL:n erikoistutkija Kaija Appelqvist-Schmidlechner kantaa huolta etenkin niistä, joille harrastus nimenomaan olisi kovastikin tarpeen.

– Jos se rajoitusten takia jää pois, heidän elämästään jää pois jotain, joka on tuonut paljonkin sisältöä ja turvaa, Appelqvist-Schmidlechner sanoo.

Samalla kilpailu kesätyöpaikoista on kiristynyt.

Koronaa edeltävinä vuosina EK:n jäsenyrityksissä oli vuosittain noin 120 000 kesätyöpaikkaa, mutta viime vuonna määrä romahti finanssikriisin tasolle eli noin 80 000 työpaikkaan, Elinkeinoelämän keskusliitto kertoi tammikuussa. Tälle kesälle liitto ennakoi noin kymmenen prosentin kasvua viime vuodesta.

 

10. Korona-ajan hyvät vaikutukset

”Se on kyllä auttanut ulkonäköpaineisiin hieman, kun kukaan ei ole näkemässä.”

Koululainen, 14, huhtikuussa 2021

 

Etäyhteyksiä otettiin käyttöön pakon edessä, mutta esimerkiksi etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa järjestävässä Into ry:ssä ne ovat osoittautuneet tarpeellisiksi.

– Olemme tavoittaneet sellaisia nuoria ja myös aikuisia, jotka eivät ehkä muuten olisi tulleet etsivän nuorisotyön tai työpajatoiminnan palvelujen piiriin. Kynnys tulla johonkin, missä on uusia ihmisiä, on toisille todella korkea, sanoo toiminnanjohtaja Herttaliisa Tuure Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:stä.

Myös opetuksessa etäyhteyksiä aiotaan käyttää jatkossakin. Vantaalla suunnitellaan, että etänä voidaan voidaan tarjota esimerkiksi syventäviä kursseja, joihin muuten ei yksittäisessä koulussa riittäisi oppilaita.

Ehkä osittainen etäkoulu voi myös olla vaihtoehtona pitkille koulumatkoille harvaan asutuilla seuduilla, joilla kouluja saatetaan sulkea ikäluokkien kutistuessa, Lastensuojelun keskusliiton Petri Paju pohtii.

 

”Tämä kuluva vuosi on ollut erikoinen ja erilainen, niin kuin aina kaikki vuodet. Aina tapahtuu jotain ja kaikkea uutta oppii!”

Miska, 17, huhtikuussa 2021

Kuvatekstiin on korjattu Innan ikä jutun julkaisun jälkeen 26.4. klo 13.49. Inna on 14-vuotias.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?