Ala­ikäisten raaka väki­valta on lisääntynyt Suomessa – nämä 7 tapausta kertovat synkästä ilmiöstä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Ala­ikäisten raaka väki­valta on lisääntynyt Suomessa – nämä 7 tapausta kertovat synkästä ilmiöstä

Rikoskomisario Marko Forssin mukaan jo muutaman vuoden on näkynyt esimerkiksi ilmiö, jossa nuoret ryöstävät toisilta nuorilta vaatteita päältä.

21.4. 8:32

Koronavuonna 2020 lisääntyneen nuorten vakavimman väkivaltarikollisuuden perusteella alaikäisten väkivalta näyttäisi raaistuneen ainakin hetkellisesti.

Viime ja tämän vuoden aikana on uutisoitu lukuisista poliisin tutkimista rajuista väkivallanteoista, joissa epäiltyinä on ollut alaikäisiä nuoria.

Tuorein tapaus on tämän viikon maanantaina Helsingin päärautatieasemalla tapahtunut puukotus, jossa surmansa sai 24-vuotias henkilö. Poliisi tutkii tapausta epäiltynä tappona ja on ottanut kiinni kuusi alaikäistä henkilöä.

Useita nuorten vakavista väkivaltarikoksista on käsitelty talven ja kevään aikana käräjäoikeudessa.

1. Uhrista löytyi yli sata vammaa

Helmikuussa käräjillä alettiin käsitellä koko Suomea järkyttänyttä rikosta, jossa ikätoverit pahoinpitelivät 16-vuotiaan pojan kuoliaaksi Helsingin Koskelassa joulukuussa. 16-vuotiasta poikakolmikkoa syytetään nuorina henkilöinä tehdystä murhasta.

Syyttäjät pitävät tekoa erityisen raakana, julmana ja kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Väkivalta jatkui tuntien ajan ja siinä käytettiin useita tekovälineitä sekä nöyryyttäviä piirteitä. Oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa uhrissa laskettiin olevan yli sata vammaa. Muun muassa iso osa pojan kylkiluista oli murtunut. Uhrin päälle myös virtsattiin.

Uhria oli kiusattu jo pidempään, ja häneen oli kohdistettu väkivaltaa samassa ”kaveriporukassa” aiemminkin. Syyttäjän ja poliisin mukaan kiusaaminen muuttui väkivaltaiseksi ja sai lopulta sadistisen väkivallan piirteitä.

Helsingin käräjäoikeus antoi asiassa välituomionsa maaliskuussa ja määräsi kaikki kolme syytettyä mielentilatutkimukseen. Varsinainen tuomio annetaan sen valmistumisen jälkeen.

2. Huumeryöstötapossa 20 puukonlyöntiä

Vain runsas kuukausi ennen Koskelan veritekoa vuonna 2001 syntynyt mies puukotettiin ja pahoinpideltiin hengiltä lokakuisena yönä Helsingin Vallilassa.

Kahdelle 16-vuotiaalle pojalle luettiin tammikuussa syytteet taposta. Syyttäjän mukaan toinen pojista löi uhria puukolla ainakin 20 kertaa. Maassa maannutta uhria myös potkittiin ja lyötiin. Uhri yritti paeta, mutta pojat ottivat miehen kiinni. Syyttäjän mukaan teko oli suunniteltu huumeryöstö.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi päätekijänä pidetyn pojan nuorena henkilönä tehdyistä taposta, törkeästä ryöstöstä ja ryöstöstä. Toinen pojista tuomittiin nuorena henkilönä tehdyistä törkeästä ryöstöstä ja avunannosta tappoon. Esitutkinnan mukaan pahoinpitelyyn osallistui myös 14-vuotias poika, mutta hän on välttynyt rikosvastuulta nuoren ikänsä vuoksi.

Taposta tuomittu 16-vuotias on lisäksi Pirkanmaalla syytteessä törkeän ryöstön ja tapon yrityksistä, jotka tapahtuivat Tampereella neljä viikkoa ennen Vallilan veritekoa. Syyttäjän mukaan 16-vuotias puukotti sivullista 65-vuotiasta miestä ylävatsaan, reiteen ja sääreen suunniteltuaan ryöstöä. Tämän tapauksen tuomio annetaan myöhemmin.

3. Poliisia ”tikattiin” hedelmäveitsellä

Lokakuussa 15-vuotias tyttö löi Helsingissä poliisia hedelmäveitsellä useita kertoja. Ensimmäiset lyönnit osuivat poliisin haalarin alla olleeseen suojaliiviin. Poliisimies sai väistettyä suurimman osan iskuista, mutta hänelle aiheutui muutama noin 1–2 millimetrin mittainen ihon läpäissyt pistoreikä. Poliisi kuvaili lyöntejä ”tikkausmaisiksi”.

Tyttö oli aiemmin karannut lastensuojelulaitoksesta, ja poliisi oli antamassa sosiaalitoimen henkilökunnalle virka-apua hänen palauttamisekseen. Tyttö löi hedelmäveitsellä yrittäessään karata, kun poliisi ryhtyi tekemään hänelle turvallisuustarkastusta ennen poliisiautoon laittamista.

Syyttäjä vaati tytölle rangaistusta murhan yrityksestä, koska uhri oli virkatehtävissä ollut poliisi, mutta käräjäoikeus tuomitsi tytön törkeästä pahoinpitelystä ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta nuorena henkilönä.

4. Kaksi puukotusta viikon sisällä

Viime syksynä 16-vuotias poika puukotti Kirkkonummella kahta miestä eri tilanteissa noin viikon sisällä toisistaan. Molemmat uhrit saivat vakavia vammoja.

Ensimmäinen tapon yrityksistä tapahtui syyskuisena yönä, kun 16-vuotias kävi häntä vastaan kadulla kävelleen tuntemattoman miehen kimppuun. Syytteen mukaan poika löi uhria puukolla useita kertoja selkään, vatsaan ja pakaraan.

Uhri kertoi oikeudessa, että puukottaja oli kysynyt häneltä ”mitä tuijotat?” ja käynyt sen jälkeen hänen kimppuunsa.

Toisessa tapauksessa on kyse lokakuun alussa Kirkkonummella tapahtuneesta ryöstö- ja väkivaltatilanteesta, jossa uhrilta vietiin rahaa ja matkapuhelin.

16-vuotias poika tuomittiin nuorena henkilönä tehdyistä kahdesta tapon yrityksestä ja törkeästä ryöstöstä. Ryöstöstä tuomion sai myös kolme muuta nuorta.

5. Useita lyöntejä mattoveitsellä

Toukokuisena iltana vuosi sitten 17-vuotias tyttö hyökkäsi Helsingin Pitäjänmäessä lenkkipolulla tuntemattoman vastaantulijan kimppuun. Tyttö löi 67-vuotiasta naista mattoveitsellä olkapäähän ja useita kertoja päähän. Uhri yritti juosta pakoon, mutta tyttö piti hänestä kiinni. Hän lopetti lyömisen vasta, kun paikalle tullut sivullinen puuttui tilanteeseen.

Syyttäjä haki tytölle ensisijaisesti tuomiota nuorena henkilönä tehdystä tapon yrityksestä, mutta käräjäoikeus katsoi, että tyttö syyllistyi syyntakeettomana tehtyyn törkeään pahoinpitelyyn nuorena henkilönä.

Koska tyttö oli syyntakeeton, käräjäoikeus jätti hänet tuomitsematta rangaistukseen.

6. Mies kuoli kaulan viiltoon

Viime heinäkuussa 16-vuotias poika puukotti 41-vuotiaan miehen kuoliaaksi tämän asunnossa Tampereella. Puukotuksen uhriksi joutui myös asunnossa samaan aikaan ollut 43-vuotias mies, joka kuitenkin selvisi hengissä.

Poika viilsi molempia miehiä puukolla kaulaan ja toinen heistä kuoli runsaaseen verenvuotoon. Pojan mukaan 41-vuotias uhri oli syyttänyt häntä huumausaineiden varastamisesta.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi tätä nykyä 17-vuotiaan pojan taposta ja tapon yrityksestä nuorena henkilönä. Hän syyllistyi myös huumausaineen käyttörikokseen.

7. 13-vuotiaan kaulaan hirttosilmukka

Huhtikuussa käräjätuomion muun muassa tapon yrityksestä nuorena henkilönä sai 17-vuotias poika, joka käytti toistuvasti väkivaltaa koulutovereihinsa Päijät-Hämeessä vuonna 2019.

Väkivallanteoista vakavimmassa 13-vuotiaan pojan kaulan ympärille laitettiin hirttosilmukka ja köyden toinen pää heitettiin oksan yli. Tekohetkellä 15-vuotias tuomittu roikkui koko painollaan köyden toisessa päässä niin, että uhrin jalat nousivat hetkeksi ilmaan ja hän oli jopa hengenvaarassa. 15-vuotias pahoinpiteli uhria muulloinkin. Hän muun muassa tumppasi palavan tupakan uhrin ihoon useasti.

15-vuotias pahoinpiteli myös kahta muuta 13-vuotiasta poikaa muun muassa potkimalla, lyömällä ja kuristamalla. Yksi uhreista joutui kestämään väkivaltaa lähes koko lukukauden ajan miltei päivittäin. Tapon yrityksen lisäksi 15-vuotias tuomittiin viidestä pahoinpitelystä ja yhdestä törkeästä pahoinpitelystä nuorena henkilönä.

”Havaittavissa piikki alaikäisten vakavassa väkivaltarikollisuudessa”

Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Forss kertoo, että vaikka nuorisorikollisuus on kokonaisuutena Suomessa vähentynyt, on alaikäisten vakava väkivaltarikollisuus ollut nousussa korona-aikana.

– Nyt on havaittavissa piikki alaikäisten vakavassa väkivaltarikollisuudessa. Se on fakta. Sen perusteella voidaan sanoa, että nuorten väkivalta on raaistunut nyt hetkellisesti ainakin, rikoskomisario Marko Forss Helsingin poliisista kertoo.­

– Nuorten törkeät pahoinpitelyt, tapon yritykset ja henkirikokset, niiden kohdalla on viime vuonna alkanut nousu, ja sen voidaan katsoa jatkuneen osittain tämän vuoden puolellakin.

Koska vakavimpia väkivallantekoja on ollut enemmän viime ja tämän vuoden aikana, nuorten väkivallan voi Forssin mukaan katsoa raaistuneen.

– Nyt on havaittavissa piikki alaikäisten vakavassa väkivaltarikollisuudessa. Se on fakta. Sen perusteella voidaan sanoa, että on havaittavissa, että nuorten väkivalta on raaistunut nyt hetkellisesti ainakin.

Forss uskoo, että nuorten vakavien väkivaltarikosten lisääntymisen taustalla vaikuttavat osaltaan muun muassa korona-aika, huumausaineet ja mielenterveysongelmat, mitkä myös osittain voivat linkittyä toisiinsa.

 Korona, huumeet ja mielenterveysongelmat. Tämä on se hypoteesi, mitä tutkijana lähtisin selvittämään, että miten nämä ovat vaikuttaneet nuorten tekemiin väkivaltarikoksiin.

– Korona, huumeet ja mielenterveysongelmat. Tämä on se hypoteesi, mitä tutkijana lähtisin selvittämään, että miten nämä ovat vaikuttaneet nuorten tekemiin väkivaltarikoksiin.

– Jos ajatellaan korona-aikaa yleisesti, niin se kulkee myös osittain käsi kädessä mielenterveysongelmien kanssa. Korona on aiheuttanut erilaisia muutoksia arkeen. Tylsyys ja tekemisen puute, että onpa tylsää, mennäänpä ryöstelemään. Se on tullut motiivina esiin esimerkiksi Helsingin Alppipuistossa tapahtuneessa ryöstötapauksessa.

Trendinä huumekauppoihin liittyvät valeostot ja ryöstöt

Forssin mukaan alaikäisten huumausaineiden käyttö on lisääntynyt.

– Epäilyjen määrä on noussut vuosi vuodelta. Kannabista kokeilevat tai käyttävät nuoret sosioekonomisesta asemasta huolimatta. Kun puhutaan ongelmanuorista, jotka ovat meillä vakiasiakkaita, niin siellä näkyvät enemmän vahvemmat päihteet: ekstaasit, amfetamiinit ja bentsot, kuten Xalol-tabletit.

Myös myyntiportaassa on Forssin mukaan yhä enemmän nuoria, jotka tekevät huumekauppaa.

– Ja nuorilla voidaan havaita sellaista trendiä, että tehdään huumekauppoihin liittyviä valeostoja ja ryöstöjä. Porukka on alkanut varustautua kaupantekotilanteisiin teräasein ja erilaisin astaloin.

 Meillä on jengien esiasteita, joissa ryhmäydytään ja tehdään yhdessä rikoksia.

Tyypillisimmin alaikäiset tekevät väkivaltarikoksen ryhmässä, ja uhriksi joutuu toinen alaikäinen.

Forssin mukaan nuorista osan keskuudessa on ollut havaittavissa myös jenkkityylisen jengikulttuurin ihannointia.

– Meillä on jengien esiasteita, joissa ryhmäydytään ja tehdään yhdessä rikoksia. Erilaiset tunnukset, ”aluevaltaukset” ja hierarkia kuitenkin puuttuvat. On blingblingiä, eli pitää olla hienot vaatteet ja joku tietty tyyli.

– Ja jos on kalliita vaatteita, niin jollainhan ne pitää maksaa. Muutaman vuoden on näkynyt ilmiö, että ryöstetään toisilta nuorilta vaatteita päältä. Sitä tapahtuu koko ajan.

”Jos hatkaat kaksi kertaa viikossa, niin se vaan jatkuu”

Lastenkodeista tulee poliisille jonkin verran ilmoituksia siitä, että lapset käyttäytyvät väkivaltaisesti joko toisiaan tai ohjaajiaan kohtaan. Poliisia työllistävät säännöllisesti hatkalaiset, eli nuoret, jotka ovat lähteneet karkuun lastensuojelusta.

– Iänikuinen ongelma ovat hatkalaiset ja heidän tekemänsä rikokset, mutta myös se, että hatkalaiset joutuvat useammin rikoksen uhreiksi. Esimerkiksi tytöt seksuaalirikosten uhreiksi. Hatkalaiset näkyvät meidän työssä viikoittain erilaisissa rikosepäilyissä.

Pelkästään Helsingissä hatkahakujen määrä on ollut 800–900 vuosittain. Helsingissä puhutaan noin parista sadasta nuoresta, joista osa on ollut useamman kerran hatkassa.

– Sillä on varmuudella vaikutus siihen, että kuinka paljon alaikäisten rikoksia tapahtuu.

– Jos yhteiskunta antaa palvelulupauksen, että otamme lapsesi huostaan ja pidämme hänestä huolen, ja sitten lapsi tulee ja menee miten lystää lastenkodissa, käyttää huumeita, syyllistyy rikoksiin ja päätyy poliisin kiinniottamaksi ja oikeuden vangitsemaksi, näin kärjistäen. Niin eihän se järjestelmä hirveän toimiva silloin ole. Pitäisikö panostaa enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan ja erityiseen huolenpitoon?

 Pitäisikö panostaa enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan ja erityiseen huolenpitoon?

Forss näkee, että lastensuojelulla lainsäädännön ja resurssien puitteissa käytössä olevat keinot eivät ole nykyisellään riittävät sijoitettujen lasten suojelemiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.

– Lastensuojelulla olevat liikkumisvapauden rajoitukset ovat voimattomia, koska niissä ei ole minkäänlaisia sanktioita. Jos hatkaat kaksi kertaa viikossa, niin se vaan jatkuu. Erityisen huolenpidon yksikköihin on kuukausien jonot, ja prosessi on hidas.

Poliisille on tullut vastaan useampia tapauksia, joissa jopa 14-vuotiaat ovat tehneet vakavia väkivallantekoja. Forss on huolissaan uhrien oikeusturvan toteutumisesta tapauksissa, joissa epäillyt ovat alle 15-vuotiaita, eivätkä näin ollen ole rikosoikeudellisessa vastuussa tekemisistään.

– Alle 15-vuotiaita ei pystytä pidättämään saati vangitsemaan. Jos meillä ei ole riittäviä pakkokeinoja, niin se heijastuu suoraan uhrin oikeuksiin. Meillä ei ole samoja paukkuja selvittää rikosta, kuten aikuisten kohdalla, ja tämä sitten kostautuu uhreille.

”Koronatilanne on mullistanut nuorten rutiineja”

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkijatohtori Markus Kaakinen pitää poliisin tietoon tulleissa nuorten henkirikoksissa ja niiden yrityksissä viime vuonna nähtyä tilastopiikkiä huolestuttavana.

– Se on hämmentävää ja huolestuttavaakin, mutta se vaatii seurantaa, että jääkö se piikiksi vai ei.

Kaakisen mukaan myös esimerkiksi 15–17-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyrikokset lisääntyivät hieman viime vuonna. Uusimmassa nuorisorikollisuuskyselyssä havaittiin, että nuorten väkivalta aiheuttaa hieman aiempaa useammin hoitoa vaativia vammoja.

Piikki alaikäisten kaikkein vakavimpien väkivaltarikosten määrän nousussa viittaa Kaakisen mukaan siihen, että väkivaltarikoksia tekevien nuorten käyttämä väkivalta on ilmennyt aiempaa rajumpana.

 Onko esimerkiksi niin, että päihde- ja mielenterveysongelmaisten nuorten on ollut vaikeampi saada koronavuonna apua?

Kaakisen mukaan korona-ajassa on paljon riskitekijöitä, jotka ovat voineet osaltaan vaikuttaa nuorten vakavien väkivaltarikosten taustalla. Kaakinen korostaa, että tutkimustietoa tästä ei kuitenkaan vielä juurikaan ole olemassa.

–Onko esimerkiksi niin, että päihde- ja mielenterveysongelmaisten nuorten on ollut vaikeampi saada koronavuonna apua? Ja esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia tai julkisia paikkoja on suljettu, joten nuoria on kokoontunut erilaisiin paikkoihin ja porukoihin kuin aiemmin.

– Koronatilanne on mullistanut nuorten rutiineja ja saattanut luoda arkeen sellaisia riskejä, jotka ovat muuten olleet 2000-luvulla vähenemässä.

Korona-aikana myös ohikulkijoiden ja muiden liikkeellä olevien ihmisten määrä monilla julkisilla paikoilla on vähentynyt. Näin epävirallista valvontaa on ollut vähemmän.

– Korona on vaikuttanut siihen, miten nuoret liikkuvat, mutta myös siihen, miten yhteiskunnassa muuten liikutaan. Se on esimerkiksi voinut tehdä joistain paikoista omaisuus- tai väkivaltarikoksille suotuisampia, kun siellä on ollut vähemmän epävirallista valvontaa.

Rikokset kasautuvat entistä vahvemmin pienelle joukolle

Kaakinen korostaa, että kaikkiaan väkivaltarikoksia tekevien nuorten määrä on laskenut 2010-luvun alusta alkaen. Tutkimustiedon valossa entistä suuremmalla osalla Suomen nuorista menee aiempaa paremmin. Samanaikaisesti pienellä joukolla menee nyt kuitenkin entistäkin huonommin.

–Yhä pienempi osa nuorista tekee rikoksia, mutta rikoksia tekevien nuorten tekomäärät eivät ole vähentyneet. Näyttäisi siltä, että rikokset kasautuisivat entistä vahvemmin. Eli että kaikkein aktiivisimmin väkivaltarikoksia tekevät nuoret tekisivät niitä entistä enemmän.

Kaakisen mukaan sekä kansainvälisen että suomalaisen tutkimusaineiston perusteella on nähtävissä, että vakavia väkivaltarikoksia tekevien nuorten keskuudessa korostuvat päihde- ja mielenterveyden ongelmat, epäsosiaalinen ja riskihakuinen käyttäytyminen, perheongelmat ja rikoksia tekevä kaveripiiri.

–Se on ryhmä, jossa näkyy paljon kasautuvia ongelmia, ja joka ei ole sen positiivisen kehityksen mukana, missä nuoret Suomessa ovat muuten olleet.

Ilta-Sanomat ei julkaise tuomittujen nimiä, koska kyse on alaikäisistä henkilöistä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?