Suomi jaetaan neljään ryhmään tuoreessa raportissa – katso, asutko keski­määräistä paremmin voivassa vai taantuvassa kunnassa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomi jaetaan neljään ryhmään tuoreessa raportissa – katso, asutko keski­määräistä paremmin voivassa vai taantuvassa kunnassa

Raportin mukaan pääkaupunkiseutu kuuluu paremmin voiviin alueisiin, mutta myös tuloerot ovat suuret ja elinkustannusten nousu vaikuttaa erityisesti pienituloisiin kotitalouksiin.

Muiden muassa Tornio (kuva vas.) ja Kerava (oik.) on listattu menestyvien kaupunkialueiden joukkoon Kalevi Sorsa -säätiön raportissa.

20.4. 10:01

Suomalaisten hyvinvointi keskittyy pääkaupunkiseudulle ja suurten kaupunkien ympäryskuntiin, käy ilmi Kalevi Sorsa -säätiön tuoreesta raportista.

Raportin mukaan Suomen kunnat voidaan jakaa neljään ryhmään hyvinvoinnin edellytyksistä kertovien mittarien perusteella. Tällaisia mittareita ovat esimerkiksi työllisyysaste, huoltosuhde, lasten köyhyysriski, tulot, terveydenhoitosektorilla työskentelevien määrä, asuntolainat, äänestysaktiivisuus, laajakaistan kattavuus ja sisäinen muuttoliike.

Raportin mukaan suomalaiset voivat keskimääräistä paremmin pääkaupunkiseudulla, pienemmillä paikkakunnilla maakuntakeskuksen ympäristössä sekä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Näiden alueiden kunnissa asuu noin kaksi miljoonaa suomalaista. Raportissa huomautetaan tosin kuntien asukkaiden tuloeroista.

– Pääkaupunkiseudulla tuloerot ovat maan suurimmat ja elinkustannusten nousu vaikuttaa pienituloisiin kotitalouksiin suhteessa eniten, säätiön toiminnanjohtaja ja yksi raportin kirjoittajista Pauli Rautiainen sanoo tiedotteessa.

Raportin mukaan ensimmäisessä ryhmässä työllisyys, tulot ja äänestysprosentti ovat muuta maata korkeammat. Huoltosuhde ja lasten köyhyysriski ovat puolestaan matalammat kuin muualla Suomessa.

Toinen ryhmä, johon kuuluvat maakuntien keskuskaupungit kuten Tampere, Turku ja Kuopio, jää jälkeen työllisyydessä, mediaanibruttotuloissa ja äänestysaktiivisuudessa. Lisäksi koko maan keskiarvoon verrattuna suurempi osuus kuntien asukkaista työskentelee terveyteen ja hoivaan liittyvissä töissä. Toisen ryhmän kunnissa asuu noin kaksi miljoonaa suomalaista.

Kolmannen ryhmän muodostavat noin sata kuntaa, joissa asukkaiden hyvinvointi on lähes kaikilla mittareilla tarkasteltuna keskimääräistä. Kolmanteen ryhmään kuuluvat kunnat sijoittuvat pääasiassa Pohjanmaalle, Lounais-Suomeen ja Kymenlaaksoon, mutta joukossa on myös Lapin kuntia. Kolmannen ryhmän kunnissa asuu noin miljoona ihmistä.

Neljänteen ryhmään kuuluvat taantuvien alueiden kunnat, joissa ihmisten hyvinvointi jää raportissa huomioitujen mittareiden perusteella pitkälti koko maan keskiarvon alapuolelle. Ryhmään kuuluvat noin sata kuntaa sijaitsevat pääosin Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kunnissa asuu noin puoli miljoonaa suomalaista.

Raportin tekijöiden mukaan analyysin tulokset vahvistavat, että Suomessa tulisi hyväksyä kuntien tehtävien suurempi erilaistuminen ja kiinnittää enemmän huomiota ihmisten perusoikeuksien ja niitä toteuttavien palveluiden toteutumiseen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?