Kumpi on parempi korona­rokote, Pfizer vai AstraZeneca? IS etsi vastauksen seitsemään keskeiseen kysymykseen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kumpi on parempi korona­rokote, Pfizer vai AstraZeneca? IS etsi vastauksen seitsemään keskeiseen kysymykseen

Ilta-Sanomat vertasi seitsemää asiaa Pfizerin ja AstraZenecan koronavirusrokotteessa.

20.4. 6:06

Koronarokotusten alkuvaiheessa AstraZenecasta puhuttiin ”kansanrokotteena”, jolla piti rokottaa suurin osa Suomen kansasta. AstraZenecan toimitusvaikeuksien ja myöhempien veren hyytymishäiriöepäilyjen takia kansanrokotteen asema on siirtynyt Pfizer/BioNTechille.

AstraZenecan tämän hetken 65 vuoden alaikärajan johdosta sillä rokotettavien määrä on kuitenkin loppumassa, ja monta sataatuhatta rokoteannosta uhkaa jäädä yli vaille käyttöä. Yksi mahdollisuus saattaa olla, että AstraZenecan rokotetta annetaan halukkaille vapaaehtoisena.

Ilta-Sanomat järjesti 15. huhtikuuta verkkosivuillaan kyselyn ihmisten halukkuudesta ottaa AstraZenecan rokote vapaaehtoisena, jos sellainen mahdollisuus tulisi. Kyselyn vastasi muutaman tunnin aikana 22 500 ihmistä. Vastaajista 65,3 prosenttia ottaisi AstraZenecan vaikka heti, 32,2 prosenttia ei ottaisi ja 2,5 prosenttia ei osannut sanoa.

Mitä eroja Pfizerin ja AstraZenecan rokotteen välillä sitten on?

Ilta-Sanomat kokosi keskeiset tekijät:

1. Toimintamekanismi

Pfizer kuuluu lähetti-rna-rokotteisiin, jossa laboratoriossa synteettisesti tuotetut, koronaviruksen piikkiproteiinin ohjeen sisältämät RNA-molekyylit (piikkiproteiinin geneettinen koodi on pieni osa koko viruksen genomista) viedään elimistöön. Solut alkavat tällöin tuottaa piikkiproteiinia, joka saa aikaan halutun vasta-aineiden tuoton ja toisaalta soluvälitteisen puolustusvasteen muodostumisen. Vasta-aineet estävät koronavirusta tarrautumasta kiinni soluihin, ja soluvälitteinen puolustus pystyy tuhoamaan koronaviruksen infektoimat solut.

AstraZenecan rokotteessa käytetään simpanssin adenovirusta.­

AstraZeneca on adenovirusvektorirokote, jossa simpanssin heikennetty lisääntymiskyvytön adenovirus kuljettaa elimistöön koronaviruksen piikkiproteiinin geenin. Simpanssin adenovirusta käytetään siksi, että se on ihmiskeholle uusi ja siten se pääsee kuljettamaan halutun koronaviruksen geenin soluihin ilman mahdollisesti aiemmin muodostuneiden adenovirusvasta-aineiden häirintää. Soluihin kuljetettu koronaviruksen geeni käynnistää mRNA-rokotteita vastaavalla tavalla piikkiproteiinin tuoton, jolloin puolustusvasteet käynnistyvät.

Perusperiaate sekä AstraZenecan että Pfizerin rokotteilla on sama, opastaa ihmisen omat solut tuottamaan haluttua koronaviruksen osaa.

2. Suojateho kantavirusta vastaan

Pfizerin rokotteen antama suojateho oireellista infektiota vastaan oli kliinisissä tutkimuksissa kahden annoksen jälkeen 95 prosenttia. Yhdysvalloissa julkaistiin 22. maaliskuuta AstraZenecan laaja, yli 32 000 koehenkilön vaiheen 3 tutkimustulos, jonka tulokseksi saatiin 79 prosentin suojateho oireellista infektiota vastaan ja täysi 100 prosentin suoja vakavaa, sairaalahoitoa vaativaa tautimuotoa vastaan.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että elimistön suojateho paranee, ikään kuin kypsyy, kun toista rokoteannosta siirtää 8–12 viikon päähän. Tätä suosittelee myös WHO.­

– Yhdysvaltain-tutkimuksessa annosväli oli neljä viikkoa. Oli mielenkiintoista, että suojateho nousi jo noin lyhyellä annosvälillä noin hyväksi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoi.

Nohyekin mukaan Maailman terveysjärjestö WHO on suositellut annosväliksi 8–12 viikkoa. Suojateho ikään kuin kypsyy pidemmällä annosvälillä, eli todellinen teho on oletettavasti vieläkin suurempi kuin USA:ssa tehdyssä tutkimuksessa tuli ilmi.

Skotlannissa tehdyn rekisteripohjaisen vaikuttavuustutkimuksen perusteella jo AstraZenecan ensimmäinen annos esti sairaalahoitoa vaatineet vakavat infektiot 94-prosenttisesti. Teho oli parempi kuin Pfizerilla (85%). Yli 70-vuotiailla ensimmäinen annos esti sairaalahoidon tarpeen molemmilla rokotteilla noin 80-prosenttisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreet tilastot kertovat, että Suomessa yli 1,25 miljoonasta rokotetusta koronavirukseen on sairastunut 781 ihmistä. Heistä 688 (0,055%) oli sairastunut ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen, valmiiksi rokotetuista sairastuneita oli vain 93 (0,007%). Sairaalahoitoon oli joutunut 45 potilasta (0,004%), tehohoitoon 4 (0,0003%).

– Vaikeaan tautimuotoon rokotteet antavat erittäin hyvän suojan, Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet sanoi.

3. Suojateho virusmuunnoksia vastaan

Rokotteiden tehosta virusvariantteja vastaan ei ole täsmällistä tietoa. Se tiedetään, että kummankaan rokotteen suojatehossa brittivarianttia vastaan ei ole merkittävää alenemaa. Etelä-Afrikan (B1351) ja Brasilian (P1) virusmuunnoksissa on havaittu mutaatio E484K, joka pystyy jonkin verran väistämään rokotteen muodostamaa immuniteettia.

AstraZenecan suojatehoksi Etelä-Afrikan virusvarianttia vastaan saatin maassa tehdyssä tutkimuksessa ensivaiheessa vain 10 ja myöhemmin 22 prosenttia. Tämän johdosta Etelä-Afrikka lopetti AstraZenecan käytön.

Rämetin ja Nohynekin mukaan tutkimustuloksia ”vääristää” se, että tutkimusryhmän keski-ikä oli hyvin nuori (31 vuotta) ja tutkitut infektiot pääasiassa hyvin lieviä. Siitä syystä lopullisia johtopäätöksiä on hankala tehdä.

Suoja vakavaa tautimuotoa vastaan on kaikilla koronarokotteilla hyvä. Se koskee myös virusmuunnosten aiheuttamaa vakavaa tautia.­

Israelissa Pfizerilla rokotettujen keskuudessa Etelä-Afrikan variantin ilmaantuvuus puolestaan on ollut hyvin pieni. Ne joilla Etelä-Afrikan virusmuunnos on ollut, ovat aiheuttaneet suhteessa kahdeksan kertaa enemmän positiivisia testituloksia rokotetuilla.

– Lieviä infektioita vastaan teho näyttäisi olevan alentunut, eli rokotteen vasta-aineet neutralisoivat infektiota huonommin. Virusmuunnoksen aiheuttamaa vakavaa tautimuotoa vastaan rokotteet antavat kuitenkin todennäköisesti hyvän suojan, Rämet korostaa.

Tämä johtuu siitä, että virusmuunnokset eivät juuri pysty väistämään rokotteen synnyttämää soluvälitteistä immuniteettia, joka on vakavan tautimuodon ehkäisyssä avainasemassa.

– Varianteista on noussut ilmoille turhaankin huolta. Tärkein viesti on se, että Suomen kansallisen strategian mukaan rokotteilla halutaan estää erityisesti vakavat tautimuodot ja kuolemat, ja niiden osalta kaikki rokotteet toimivat virusmuunnoksiinkin hyvin, Nohynek lisää.

4. Tartuttavuus

Yksi merkittävä tekijä on se, voiko rokotettu kantaa virusta yhä mukanaan ja tartuttaa sitä eteenpäin. Yhdysvalloissa on tehty terveydenhoitoalan ammattilaisilla 13 viikon seurantatutkimus, jossa mRNA-rokotteen saaneiden havaittiin erittävän virusta eteenpäin neljä kertaa pienemmän määrän 12–28 vuorokautta rokotuksen jälkeen kuin rokottamattomien.

Myös eritysaika oli paljon lyhyempi kuin rokottamattomilla, eli tutkimuksen valossa näyttäisi olevan harvinaista, että rokotettu siirtää virusta eteenpäin ja tartuttaa muita.

Nohynek kertoo, että AstraZenecalla vastaavia tutkimuksia on tehty jonkin verran eri ikäryhmillä antamalla rokoteannokset eri aikatauluilla. Koeryhmät ovat kuitenkin olleet pieniä.

– Näyttäisi kuitenkin, että myös AstraZenecalla on voimakas viruksen eteenpäin levittämistä vähentävä vaikutus, Nohynek sanoi.

5. Ikäryhmäerot

Pfizerin rokotteen myyntilupa koskee kaikkia ikäluokkia 16-vuotiaista ylöspäin, ja rokotteen suojateho on kaikilla ikäryhmillä hyvä.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet ei pidä AstraZenecan heikkoa suojatehoa Etelä-Afrikan virusvarianttia vastaan täysin luotettavana, sillä tutkittu ryhmä oli keski-iältään niin nuori.­

AstraZenecan myyntilupa sallii yli 18-vuotiaiden rokottamisen. Ihan alkuun AstraZenecan rokotetta annettiin Suomessa vain alle 70-vuotiaille (monessa muussa Euroopan maassa vain alle 55- tai 60-vuotiaille), koska Britanniassa tehtyjen kliinisten tutkimusten koeryhmissä oli niin vähän iäkkäitä, ettei luotettavaa näyttöä rokotteen tehosta yli 65-vuotiaiden osalta saatu.

Tilanne muuttui päälaelleen, kun AstraZenecan rokotteeseen liitettiin aivolaskimotukoksen riski mataline verihiutalemäärineen. Näistä suurin osa oli tullut alle 55-vuotiaille. Samoihin aikoihin USA:ssa valmistuivat AstraZenecan laajat tutkimustulokset, joissa rokotteen tehon ja turvallisuuden havaittiin olevan hyvä iäkkäilläkin.

Lopputulemana Suomi siirtyi rokottamaan AstraZenecalla pelkästään yli 65-vuotiaita. Moni muu Euroopan maa teki saman ratkaisun, monessa maassa alaikäraja on 55 tai 60 vuotta, Britanniassa 30 vuotta.

Yleisellä tasolla rokotteen antama suojateho laskee iän ja vastustuskykyä alentavien sairauksien määrän kasvaessa, rokotevalmistajasta riippumatta.

– Ihmisen immuunijärjestelmän vanheneminen vaikuttaa, Nohynek sanoo.

Pfizer on raportoinut tutkimustuloksia jo myös 12–15-vuotiailla lapsilla. Ensimmäiset tulokset kertovat, että se on antanut erinomaisen suojan virusta vastaan myös tässä ikäryhmässä. Haittavaikutuksia ei ole raportoitu. AstraZeneca on keskeyttänyt tutkimukset alle 18-vuotiailla.

6. Haittavaikutukset

Kaikkiin koronarokotteisiin liittyy haittavaikutuksia. Yleisimmät ovat pieni kuumeilu ja lihassärky 1–2 päivää rokotuksen jälkeen sekä paikalliset oireet kuten pistoskohdan kipeytyminen.

AstraZenecan rokotteeseen on havaittu liittyvän lievästi kohonnut riski veren hyytymisen häiriöön ja vakavaan aivolaskimotukokseen. Se on kuitenkin erittäin harvinainen haittavaikutus.

Covid-19-infektion takia on paljon suurempi riski joutua tehohoitoon kuin esimerkiksi rokotuksesta saadun vakavan haittavaikutuksen johdosta.­

Euroopan lääkeviraston EMAn mukaan aivolaskimotukoksen on saanut noin yksi henkilö sataatuhatta rokotettua kohti. Sinustromboosin luontainen esiintyvyys on 3–4 tapausta/miljoona ihmistä vuoden seurannassa, eli riski on 3,3-kertainen. Pfizerilla ei reilusti yli 200 miljoonan annetun annoksen perusteella vastaavaa kohonnutta riskiä ole havaittu.

Sairastetun koronaviruksen aikana tai jälkeen riski sinustromboosiin on 39/miljoona ihmistä (3,9/100 000) eli nelinkertainen AstraZenecaan verrattuna.

– Riskiä ei voi nollata kokonaan jättämällä rokotuksen ottamatta. Covidiin liittyy huomattavasti suurempi riski saada aivolaskimotukos, Rämet sanoo.

7. Muut asiat

Pfizerin logistiikkaketju vaatii syväjäälämpötilan –70 astetta. Rokote säilyy pakastelämpötilassa (–15–25 astetta) pari viikkoa, sulatettuna jääkaappilämpötilassa 5 vuorokautta ja huoneenlämmössä vain pari tuntia, eli kaikki rokotteen kuljetuksista ja säilytyksestä alkaen täytyy miettiä huolellisesti viikoiksi eteenpäin.

Samoin se, että rokotushetkellä rokotepisteessä on oikea määrä rokotetta ja rokotettavia, ettei rokotetta mene hukkaan.

Pfizerin rokotteen käsittely on kylmää hommaa. Kylmäketju ei saa katketa.­

AstraZeneca on paljon helppokäyttöisempi. Rokotteen kuljettamiseen ja säilyttämiseen riittää tavallinen jääkaappilämpötila, joten sen käyttö on paljon vaivattomampaa esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla.

AstraZeneca on lisäksi paljon halvempi. Yksi annos maksaa vajaat 2 euroa, Pfizerin annoshinnaksi tulee yli 17 euroa.

– Hinnallakin on merkitystä, jos puhutaan maailmanlaajuisesti miljardien ihmisten rokottamisesta. Pfizerin kalleus ja logistiikkaketjun vaativuus sulkee sen pois monesta maasta. Suomessa epidemian akuuttivaiheessa ei ole puhuttu kustannuksista, mutta hintakysymyskin voi tulla pohdintaan, jos koronavirusrokotus jää pysyväksi, joka vuosi tai joka toinen vuosi otettavaksi vahvistusannokseksi, Nohynek painottaa.

Kumpiko rokotteista sitten on parempi?

Kuten Ohion osavaltion yliopiston lääketieteen tohtori Andrew Thomas prevention.com-verkkosivulla sanoo: ”Paras rokote on se, jota rokotettavalle tarjotaan rokotuspäivänä.”

Thomasin mukaan rokotus kannattaa ehdottomasti ottaa, rokotevalmistajalla ei ole väliä. Kaikki tarjolla olevat rokotteet ovat erittäin tehokkaita ja antavat hyvän suojan koronaviruksen aiheuttamaa infektiota vastaan. Suoja on erityisen hyvä vakavaa tautimuotoa vastaan.

Paras rokote on se, jota rokotettavalle tarjotaan rokotuspäivänä, sanoi Ohion osavaltion yliopiston lääketieteen tohtori Andrew Thomas. Pääasia on, että rokotteen ottaa, kun oma vuoro tulee.­

Rokotteiden hyödyt ovat selvästi suuremmat kuin haitat. Rokotteet ovat myös turvallisia – vakavat haittavaikutukset ovat äärimmäisen harvinaisia. Yksilöllisessä riskinarviossa haittavaikutusten ilmaantuvuus täytyy kuitenkin ottaa huomioon.

Lisäksi jokainen olkavarteen lyöty piikki on myös kotiinpäin epidemian lopullisessa kukistamisessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?