Miten korona­pandemia päättyy? Asiantuntijat arvioivat neljä vaihtoehtoa – yksi nousee ylitse muiden - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Miten korona­pandemia päättyy? Asiantuntijat arvioivat neljä vaihtoehtoa – yksi nousee ylitse muiden

On vielä epäselvää, miten koronavirukselle käy sen jälkeen, kun pandemia on saatu hallintaan.

19.4. 6:01

Koronapandemia saataneen kehittyneissä maissa rokotusten avulla ainakin jonkinlaiseen hallintaan oletettavasti vielä tämän vuoden puolella. Mutta mitä koronavirukselle (sars-cov-2) tapahtuu sen jälkeen? Video yllä: Strategiajohtaja Voipio-Pulkki epidemiologisesta tilanteesta (15.4.).

Miten korona-aika päättyy ja milloin se päättyy? Millainen on maailmaa rajusti muuttaneen koronapandemian jälkeinen aika?

Ilta-Sanomat esittelee neljä vaihtoehtoista kehityskulkua. Niitä ovat arvioimassa zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta ja virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta.

1. Virus saadaan hävitettyä kokonaan

Voisiko koronavirukselle käydä kuin isorokolle, aikansa isolle vitsaukselle, jossa variolaviruksen aikaan saama tauti tappoi jopa 30 prosenttia kantajistaan? Isorokko saatiin lopulta maailmanlaajuisin rokotuksin häviämään. Viimeinen sairaustapaus kirjattiin vuonna 1977, ja kolme vuotta myöhemmin isorokko julistettiin hävitetyksi. Nykyisin variolavirusta on jäljellä vain parissa tarkoin eristetyssä laboratoriossa.

Koronaviruksen sukupuutto palauttaisi vanhat hyvät ajat, kun pandemiasta ja tiukoista rajoituksista ei tiedetty vielä mitään.

Helsingissä jonotettiin isorokkorokotukseen toukokuussa 1963.­

Julkunen: En pidä tätä vaihtoehtoa ollenkaan mahdollisena.

Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen.­

Isorokko ilmeni aina oireellisena, ei ollut oireetonta infektiota. Tällöin taudin vältteleminen onnistui paljon paremmin. Lisäksi isorokkoa vastaan rokotettiin koko maailma, koronaa vastaan koko maailman väestöä ei onnistuta rokottamaan. Eikä se olisi edes sama asia, sillä koronavirusrokotteen aiheuttaman immuniteetin kesto on yhä epäselvä. Isorokkorokotuksessa immuniteetti oli täydellinen. Eli tämä ei ole mahdollista.

Vapalahti: Isorokon osalta projektin aloitti Edward Jenner kehittämällä isorokkorokotteen vuonna 1776 lehmärokosta.

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.­

Projekti päättyi 1970-luvulla, eli toteutukseen kului 200 vuotta. Isorokon ohella vain karjarutto on hävitetty maailmasta kokonaan. Vaikka se niiden osalta oli mahdollista ja vaikka koronavirus voidaan saada monessa maassa rokotuksin hyvin vähiin, niin saa olla aika optimistinen, jotta sama saataisiin toteutettua jokaisessa maailmankolkassa. Maailmassa on kuitenkin sota-, katastrofi- ja köyhiä alueita, joissa rokotukset on hankala toteuttaa. Virukselle jää aina ”taskuja”. On esimerkiksi laskettu, että isorokon leviämiseen riitti, kun 200 000 ihmistä asui kahden viikon ajan lähellä toisiaan. Teknisesti koronaviruksen hävittäminen sukupuuttoon voisi olla mahdollista, käytännössä ei. Esimerkiksi tuhkarokon osalta kaikki keinot ovat olleet käytössä, mutta tauti aiheuttaa edelleen purskahduksia länsimaissakin.

2. Rokotus 2–4 kertaa eliniän aikana

Monet virusperäiset taudit pysyvät kurissa, jos niitä vastaan saa rokotuksen 2–4 kertaa eliniän aikana, pääosin lapsena. Kansallisen rokotusohjelman mukaan poliorokotteen saa neljän ensimmäisen ikävuoden aikana neljä kertaa, ja vesi-, tuhka- ja vihurirokkoa sekä sikotautia vastaan rokotetaan ennen kouluikää kahdesti. Se riittää. Voisiko sama toimia koronaviruksen kanssa?

Julkunen: Tätä emme vielä tiedä. Jos puhutaan hengitystieinfektioista, niin ainoat muut virukset, joihin on rokote, on influenssa A- ja B-virukset. Lisäksi uskotaan, että koronavirusrokotteen tuoma immuniteetti heikkenee ajan myötä, joten uusintakierrokset ovat todennäköisesti tarpeellisia. En usko, että varhaislapsuudessa annettavat rokotteet toisivat suojaa loppuiäksi.

Kun Suomessa esiintyi poliotapauksia syksyllä 1984, koko väestö päätettiin rokottaa sokeripalan avulla annetulla elävää virusta sisältävällä rokotteella. 95 prosenttia suomalaisista sai oman sokeripalansa noin kuukauden aikana tammi-helmikuussa 1985.­

Vapalahti: Sars-cov-2 muistuttaa poliota siinä, että suurimmalla osalla ihmisistä tauti on lievä, mutta sitä torjutaan väestötasolla rokotteella. Polio on saatu aika pitkälle läntisestä maailmasta häviämään. Lisäksi koronarokotteet ovat vasta alkutaipaleellaan, esimerkiksi Pfizerin ensimmäiset kokeet 12–15-vuotiailla lapsilla ovat osoittaneet, että ne toimivat loistavasti myös tartunnan ehkäisemisessä. Tämä saattaisi olla teknisesti mahdollista, mutta varmaa tietoa ei vielä ole.

3. Vuosittainen rokotus

Usein esitetty veikkaus on, että koronavirus jää kiertämään maailmaa ja sitä vastaan tarvitaan tehosterokotuksia vuosittain – influenssarokotuksen tavoin. Esimerkiksi EU on jo varautumassa tähän ja tilaamassa Pfizerilta peräti 1,8 miljardia annosta 2022–23.

Tilauksessa 900 miljoonaa annosta olisi sitovia annoksia ja 900 miljoonaa optioina. Tilaus tarkoittaisi sitä, että kaikki EU-alueen asukkaat voitaisiin rokottaa kahdesti sekä vuonna 2022 että 2023.

Julkunen: Koronarokotteen antama immuniteetti on varsin hyvä, mutta sairastetun taudin tai saadun rokotuksen tuoman immuniteetin kestosta ei vielä tiedetä. Jos virus muuntuu, myös RNA-rokotteita voidaan muuntaa siten, että se tehoaa eri variantteihin. En usko, että koko maailmaa yritetään rokottaa vuosittain eikä se olisi käytännössä mahdollistakaan. Esimerkiksi influenssaa vastaan rokotetaan vuosittain 1,5 miljardia annosta. Pidän myöhempää uusintakoronarokotusta mahdollisena tai jopa todennäköisenä vaihtoehtona. Tehosteannosta ei ehkä tarvita joka vuosi, todennäköisin vaihtoehto on 1–3 vuoden välein.

Monella suomalaisella on jo kokemusta vuosittain otettavasta influenssarokotuksesta. Siihen rinnalle saattaa tulla myös jokavuotinen koronavirusrokotus.­

Vapalahti: Riippuu siitä, onko edellinen vaihtoehto mahdollinen ja minkälaisia uusia virusmuunnoksia tulee. Koronaviruskin muuntuu tietysti koko ajan, mutta muuntumisvauhti on hitaampi kuin influenssaviruksella. Jotta rokotesuojaa pitäisi tehostaa vuosittain, oletuksena on, että virus kiertää koko ajan. Tehostamiseenhan ei olisi tarvetta, jos virus ei kierrä tai muunnu kovin aktiivisesti. Säännöllinen rokotus on yksi mahdollinen toimintatapa, ja esimerkiksi rokotevalmistajat varautuvat tähän jo nyt. Se on vielä epäselvää, millä aikavälillä tehosterokotusta tarvittaisiin ja kuinka pitkään, kun immuniteetin kestosta ei ole varmuutta.

4. Pandemia jää pysyväksi

Synkin vaihtoehto olisi, että virus kulkee aina askeleen rokotteita edellä. Maailmaan syntyisi aina vallitsevien rokotteiden antamaa suojaa väistävä uusi viruskanta – niin kuin nyt Etelä-Afrikan ja Brasilian virusvariantit – jolloin pandemia olisi riesana vielä hyvin pitkään.

Julkunen: Pidän tätä erittäin epätodennäköisenä vaihtoehtona. Korkean rokotekattavuuden maissa, esimerkiksi Britanniassa ja Israelissa, tautitapaukset ovat kääntyneet hyvin jyrkästi laskuun, kolmessa kuukaudessa noin kymmenesosaan huippuluvuista. Kuolleisuus on laskenut vieläkin jyrkemmin. Eli kyllä pandemia ohi menee! Suomessa ehkä jo kesällä ja maailmanlaajuisesti syksyllä. Virus toki jollain tasolla muuntuu, mutta en usko, että se muuntuu loputtomiin. Nythän on tullut jo tuhansia muunnoksia viruksen piikkiproteiinissa, mutta niistä ei tarvitse olla huolissaan. On syntynyt vain kolme huolestuttavaa viruskantaa: brittivariantti, joka tarttuu helpommin mutta jossa rokotteen antama immuunisuoja on yhtä hyvä kuin aikaisemmassa viruksessa. Etelä-Afrikan ja Brasilian varianteissa on enemmän muutoksia piikkiproteiinissa, joten ne pystyvät osittain väistämään immuniteetin. Toisistaan riippumatta syntyneet lähes identtiset muunnokset ovat merkki siitä, että se on todennäköisesti tarpeellinen muunnos virukselle, jotta se sopeutuu ihmiseen paremmin. Ne viruskannat valtaavat alaa. Pidän silti hyvin epätodennäköisenä, että pandemia jäisi pysyväksi. Israelin rokotekattavuus on nyt 61 prosenttia, ja Suomessa on mahdollisuus päästä 70 prosentin rokotekattavuuteen juhannukseen mennessä. Lopputulos on lopulta se, että viruksen hyvin yleinen pandeeminen esiintyminen loppuu ja se jää kiertämään kausikoronaviruksena.

Pandemia on tuonut ulkonaliikkumiskiellot tutuksi monessa kaupungissa. Kuva on Istanbulista Turkista.­

Vapalahti: Tämä vaatisi, että tulisi jatkuvasti uusia variantteja, jotka pystyisivät samaan aikaan sekä leviämään tehokkaasti että olemaan selvästi patogeenisiä myös rokotetuille. Käsillä oleva tieto ei tällaista tue. Laboratorioissa on tehty kaikki mahdolliset mutaatiot ja on nähty, että sittemmin samat muunnokset ovat toisistaan riippumatta pulpahdelleet luonnossa, joten vaihtoehtoja ei ole rajattomasti. Viruksella ei kuitenkaan ole loputtomasti mahdollisuuksia, mistä ammentaa. En pitäisi tätä vaihtoehtoa kovin todennäköisenä. Jonkinlaisia lisäongelmia voi tulla, jos virus pääsee pysyvästi infektoimaan jonkin eläinreservoaarin – niin kuin on osin tapahtunut jo minkkien osalta. Tällöin virusvarantoa voi olla ja evoluutiota tapahtua ihmisen lisäksi luonnoneläimissä.

Iso uhka pandemian lopulliselle selättämiselle on maailman eri valtioiden ja alueiden eriarvoisuus. Rokotukset ovat keskittyneet vahvasti läntisiin teollisuusvaltioihin, kaikissa köyhimmissä maissa rokotuksia ei ole päästy aloittamaan vielä lainkaan.

– Tautia esiintyy yhä paljon. Iso osa maailman väestöstä on rokottamatta, ja osa heistä jääkin rokottamatta, Julkunen sanoi.

– Iso urakka on saada suurin osa maailmasta immuniteetin piiriin eli että rokote saadaan ennen infektiota. Se vaatii mm. rokotetuotannon ja -jakelun parantamista. Siihen menee vielä aikaa, että päästään tilanteeseen, jossa pandemia saadaan globaalisti hallintaan, Vapalahti jatkoi.

Kun iso osa maailmasta on yhä rokottamatta, ei riitä yksin se, että Eurooppa saavuttaisi tavoitellun 70 prosentin rokotekattavuuden. Kun ihmiset liikkuvat, virusta tulee EU-alueelle jatkuvasti muualta, Suomeenkin. Tällöin riski paikallisiin epidemioihin pysyy alati läsnä.

– Vaikka nytkin on pidetty rajoja kiinni, virus on löytänyt tiensä joka puolelle. Varsinkin oireettomat infektiot ovat tältä kannalta iso ongelma, ja se vaikuttaa kansainväliseen matkustamiseen vielä pitkään erilaisine säätämisineen. On rajoituksia, vaikka ei olisi syytä, ja ei ole rajoituksia, vaikka olisi syytä, Vapalahti kuvasi.

Covax-järjestelmän kautta koronavirusrokotteita toimitetaan myös maille, jotka eivät niitä muutoin pystyisi hankkimaan. Kuvassa puretaan AstraZenecan rokotetoimitusta Hondurasin pääkaupungissa Tegucigalpassa.­

Niin, päästäänkö koronaviruksesta koskaan täysin eroon?

Sitä on vielä vaikea sanoa. Ainakin epidemian henkilökohtaisia välttämistoimia (käsi- ja yskimishygienia, kasvomaskit, etäisyydet, kotona sairastaminen pienimmissäkin oireissa ja koronavirustestit) tarvitaan vielä pitkään, ehkä yhteiskunnan asettamia rajoitustoimiakin ainakin jossain määrin.

– On aika todennäköistä, että koronavirus jää influenssan tavoin kiertämään talviajan riesaksi. Eri vuosina epidemian voimakkuus on erilainen, joinakin vuosina epidemia on paha, joinakin vuosina lievempi. Muut koronavirukset (4 eri tyyppiä) ovat jääneet pyörimään väestön keskuuteen ja aiheuttaneet jonkun verran tauteja, eivät kuitenkaan isoja ongelmia. Covid-19 on ollut poikkeuksellisen hankala. Sillä on ollut poikkeuksellisen hyvät edellytykset aiheuttaa pandemia, koska se leviää herkästi, ihmisillä ei ole ollut aikaisempaa immuniteettisuojaa, osa sairastaa tietämättään ja tautia voi myös levittää eteenpäin ennen kuin oireet ovat edes alkaneet, Julkunen sanoi.

– Samaa mieltä Ilkan kanssa: akuutti pandemiavaihe loppuu, mutta todennäköisimmin virus jää pyörimään jonnekin päin maapalloa. Uusia ihmisiä syntyy, jotka äidiltä tulevan eväsimmuniteetin loputtua ovat lopulta alttiita samaan infektion ilman kattavaa rokottamista. Siinä ikävaiheessa oireet ovat vähäisiä. Yllätykset ovat aina mahdollisia, mutta virus muuntunee lopulta todennäköisimmin hitaahkosti kuten muut ihmisen flunssakoronavirukset – ja ottaa vähitellen paikkansa niiden melko harmittomassa joukossa, Vapalahti lisäsi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?