Kovatasoinen joukko naisia haki erikois­joukkoihin – ”Voi sanoa, että melkoista potentiaalia” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kovatasoinen joukko naisia haki erikois­joukkoihin – ”Voi sanoa, että melkoista potentiaalia”

Utin jääkärirykmentti on hakenut naisia uuteen erikoisjoukkojen reserviin. Haku alkoi tammikuussa ja hakijoita oli lähes 300. Utin jääkärirykmentin esikuntapäällikkö kertoo, miksi naisia tarvittaisiin lisää erityisesti kansainvälisissä tehtävissä.

Naisten erikoisjoukkoreservin nelipäiväinen koulutus- ja valintatilaisuus järjestettiin viime viikolla Utissa.

16.4. 6:31

Kymmenillä naisilla oli Utin jääkärirykmentissä viime viikolla sama kova tavoite; päästä osaksi uutta, naisille suunnattua reservin erikoisjoukkoa.

– Puolustusvoimien erikoisjoukoissa ja erityisesti Utin jääkärirykmentissä on todettu, että meillä olisi selkeästi tarvetta suuremmalle määrälle naisia kuin mitä meillä on ollut tällä hetkellä sijoitettuna joukkoihin, kertoo Utin jääkärirykmentin esikuntapäällikkö Jussi Kosonen.

Utin jääkärirykmentin esikuntapäällikkö Jussi Kosonen oli positiivisesti yllättynyt suuresta hakijamäärästä.

Naisista ei koosteta omaa joukkoa, vaan valitut naiset siirtyvät erikoisjoukkokoulutukseen ja sitä kautta eri tehtäviin osana reservin erikoisjoukkoja. Naiset kutsutaan säännöllisesti myös kertausharjoituksiin.

Koulutukseen osallistuneilla on mahdollisuus hakeutua kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Lisäksi naiset voivat hakea töihin Utin jääkärirykmenttiin.

Puolustusvoimien koostevideo valintakokeista:

Kososen mukaan naisilla on valtavaa potentiaalia.

– Suomessa puolet väestöstä on naisia ja yli 10 000 naista on suorittanut varusmiespalveluksen Suomessa, eli siellä on kyllä paljon potentiaalia.

Puolustushallinnon Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman tavoitteiden mukaisesti naisten osuutta pyritään lisäämään muun muassa sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä.

Kososen mukaan naisia tarvittaisiin lisää erityisesti kansainvälisissä tehtävissä.

– Kansainvälisessä ympäristössä voi olla selvää lisäarvoa siitä, että on nainen. Joissakin kulttuureissa miesten ei ole soveltuvaa puhua naisten kanssa, niin siinä on ilman muuta itsestäänselvä mahdollisuus, että naisena pystyy keskustelemaan naisten kanssa.

Valintakokeissa arvioitiin hakijoiden sotilaallista perusosaamista, eli esimerkiksi aseenkäsittelytaitoja sekä ampumista.

Kaikkiaan lähes 300 naista päätti hakea tehtävää. Hakuvaiheessa varmistettiin, ettei hakijoilla ole rikosrekisterimerkintöjä. Yhtenä hakuedellytyksenä oli myös suoritettu varusmiespalvelus.

Haku alkoi tammikuussa ja nelipäiväinen koulutus- ja valintatilaisuus järjestettiin Utissa viime viikolla. Mukana oli 70 naista, heistä 50 suoritti testit loppuun asti.

Puolustusvoimat perustelee haun kohdistamista naisiin sillä, että laskuvarjojääkäri- ja erikoisjoukkokursseille hakeutuu vain vähän naisia.

Nuorimmat hakijat olivat vasta 20-vuotiaita ja vanhimmat 40-vuotiaita.

– Oli ihan vastikään varusmiespalveluksen suorittaneita ja sitten jo pidemmän aikaa varusmiehenä olleita. Siinä välissä ihmiset ovat tietysti ehtineet käydä kertausharjoituksissa ja osa myös kansainvälisissä tehtävissä, Kosonen kertoo.

Puolustusvoimat on kouluttanut vuosien varrella yli 10 000 naista reserviin.

Utin jääkärirykmentin esikuntapäällikkö jakelee kehuja monipuoliselle hakijajoukolle.

– Meillä oli kyllä erittäin monipuolinen ja kokenut joukko tässä mukana. Voi sanoa, että melkoista potentiaalia, Kosonen toteaa.

Valintatesteissä ei korostettu pelkkiä fyysisiä taitoja, vaan arvioitiin myös esimerkiksi hakijoiden ryhmätyöskentelytaitoja.

Naiset joutuivat neljän päivän ajan koville. Soveltuvuutta arvioitiin niin fyysistä kuin henkistäkin vahvuutta vaativissa tehtävissä.

– Sotilaallista perusosaamista, eli ampumista, liikkumista, kommunikointia, toimimista ryhmässä, paineensietoa erilaisissa tilanteissa, fyysiset testit ja lääkärintarkastukset, Kosonen luettelee.

Koulutus- ja valintakokeissa naiset harjoittelivat kamppailutaitoja.

Fyysistä kykyä mitattiin perinteisellä ja pelätyllä Cooperin testillä sekä muun muassa lihaskuntotesteillä, marsseilla ja kamppailuharjoitteluilla.

– Cooperin testissä rajana oli 2300 metriä, että sai ensimmäisen päivän jälkeen jatkaa.

Koviakin 12 minuutin juoksuja nähtiin.

– Kyllä siellä oli yli 3000 metrin tuloksia, Kosonen kehuu.

Nelipäiväisissä valintakokeissa myös marssittiin.

Valintakokeessa naisten tehtävänä oli myös pystyttää teltta pimeässä.

Fyysistä kuntoa enemmän valintakokeissa painotettiin hakijoiden psyykkisiä ominaisuuksia, koulutusta, kielitaitoa sekä sosiaalisia taitoja.

Naiset osallistuivat erilaisiin yksilö- ja ryhmätehtäviin, joissa arvioitiin kykyä toimia ongelmatilanteissa sekä ryhmätyötaitoja.

Naiset joutuivat todistamaan paineensietokykynsä hyppäämällä 13 metriä korkeasta laskuvarjohyppykoulutustornista.

Paineensietokykyä testattiin järjestämällä hyppy 13 metriä korkeasta laskuvarjohyppykoulutustornista.

– Kyllä tämä ainakin osaa hakijoista vaikutti jännittävän, Kosonen paljastaa.

Tornista hyppäämisellä simuloidaan laskuvarjohyppäämistä lentokoneesta.

Erikoisjoukkoihin valittavilta naisilta halutaan ennen kaikkea tasapainoista ja monipuolista osaamista.

– Haemme tasapainoa, eli että henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen toimintakyky ovat tasapainossa. Ei tarvitse olla huippu millään osa-alueella, mutta mikään osa-alue ei saa toisaalta olla vaatimustason alapuolellakaan, Kosonen kertoo.

– Samoja asioita haetaan myös muissa erikoisjoukkotehtävissä, kuten esimerkiksi laskuvarjojääkäreissä.

Tehtävässä minimivaatimuksena oli suoritettu varusmiespalvelus.

Valittujen tarkkaa määrää ei ole vielä päätetty.

– Tämä on nyt jatkoarvioinnissa, että millaista potentiaalia siellä on ja mihin kukakin parhaiten soveltuisi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?