Näin ensimmäinen korona­rokotus helpottaa elämää – kauppa­reissut, kyläilyt, lastenlapset... - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Näin ensimmäinen korona­rokotus helpottaa elämää – kauppa­reissut, kyläilyt, lastenlapset...

Rokote tuo ison henkisen helpotuksen, kun jokaista ihmiskontaktia ei tarvitse enää kavahtaa ja vältellä.

16.4. 6:05

Torstain tiedon mukaan Suomessa 1,23 miljoonaa ihmistä on saanut jo ainakin ensimmäisen koronavirusrokoteannoksen. Se on neljäsosa rokoteikäisestä väestöstä.

Miten rokotetun elämä muuttuu? Mitä sellaista hän voi tehdä, jota esimerkiksi rokottamaton ei voi?

Yleistason rajoitukset ja suositukset koskevat edelleen kaikkia. Rokotetuilla ei ole niiden suhteen mitään erioikeuksia. Kasvomaskisuositus tai -pakko koskee myös rokotettuja, samoin hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta ja etäisyyksistä muihin ihmisiin täytyy yhä pitää huolta.

Suurin muutos on henkisellä puolella. Tieto siitä, että on saanut suojan, auttaa palaamaan lähemmäs normaalia elämää. Kaupassa, pankissa tai apteekissa voi käydä paljon huojentuneemmin, eikä jokaista ihmiskontaktia tarvitse kavahtaa tai vältellä.

– Kyllä se on iso asia. Ne jotka rokotuksen ovat toistaiseksi saaneet, ovat valtaosin niitä, jotka ovat ikänsä tai perussairautensa vuoksi tarvinneet erityistä suojaa. On suuri huojennus, että jo nyt on saatu isolta osin taitettua isoin riski sairastua vakavaan tautimuotoon, Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet kuvasi.

– Realiteetti on ollut, että iäkkäät ovat olleet pitkälti eristyksissä. Moni heistä ei ole kokonaiseen vuoteen juuri liikkunut kodin ulkopuolella. Se on ollut raskas koettelemus. Rokotuksen tuoma vaikutus elämään on suuri ja mahdollistaa laadukkaan elämän jatkumisen, Rämet jatkoi.

Myös läheisiä ja omaisia voi tavata huolettomammin tai lähteä pikkuporukassa vaikka piknikille tai kesämökille kokematta pelkoa terveydellisestä riskistä. Moni ei ole nähnyt esimerkiksi lastenlapsiaan yli vuoteen.

”Kriittinen” raja ensimmäisestä rokoteannoksesta on kaksi viikkoa. Sen jälkeen rokotteen antama suoja on kehittynyt jo niin hyväksi, että riski vakavaan tautimuotoon on pieni. Eli jos on jo saanut rokotteen tai saa sen näinä päivinä, esimerkiksi lasten ja lastenlasten tapaaminen äitienpäivänä on täysin mahdollista.

Jos mummi on saanut koronavirusrokotteen, lastenlasten ei tarvitse jäädä enää ikkunan taakse vilkuttelemaan. Tavata voi perinteisin menoin sisätiloissa.­

– Voi ryhtyä elämään kokonaisvaltaista elämää. On varmasti iso henkinen helpotus, kun oma riski sairastua on todella pieni, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoi.

Rämet ei kannata monissa Euroopan maissa harkinnassa olevaa käytäntöä, jossa rokotetuille ja rokottamattomille olisi yhteiskunnassa eri säännöt.

– Ei voi antaa mustavalkoista vastausta, mitä rokotettu saisi tehdä ja rokottamaton sitten taas ei. Olisi hankalaa, jos täytyisi olla rokotettu päästäkseen uimahalliin tai ravintolaan. Tällaisen rokotuspassin käyttö matkustamisessa on eri asia, Rämet sanoi.

Nohynek muistuttaa, että rokotettukin voi yhä altistua virukselle ja sairastuakin, mutta todennäköisyys on hyvin pieni. Myös tauti jää silloin tavallisesti lieväoireiseksi limakalvoinfektioksi.

Nyyttikesteihin ja piknik-kutsuihin ystävien kanssa voi suhtautua huojentunein mielin, kun on saanut rokotuksen.­

– Kun rokotettu altistuu, jo ensimmäisen rokoteannoksen antama suojateho on 90 prosenttia eli todella voimakas.

Nohynekillä oli hyvää kerrottavaa myös uudesta tutkimuksesta, jossa seurattiin rokotetun mahdollisuutta siirtää ja tartuttaa koronavirusta eteenpäin. Yhdysvaltain terveydenhuollon ammattilaisilla tehdyn 13 viikon seurantatutkimuksen mukaan rokotettu erittää neljä kertaa pienemmän määrän virusta eteenpäin, ja eritysaika on paljon lyhyempi kuin rokottamattomalla.

– Tämän valossa näyttäisi olevan harvinaista, että rokotettu siirtää virusta eteenpäin ja tartuttaa muita, Nohynek kuvasi.

Nohynek kaipaisi lisää perusteellisia transmissiotutkimuksia, joissa selvitetään, mitä rokotetulle tapahtuu, kun hän kohtaa muita ihmisiä – myös koronavirusta sairastavia. Niistä kertyisi arvokasta tietoa.

– Toivottavasti sellaisia tulee. Ne ovat vaan aika työläitä tehdä, kun pitää seurata isoa ihmisjoukkoa ja ottaa tuhansittain näytteitä, Nohynek sanoi.

Miten rokotetun elämä sitten muuttuu toisen rokoteannoksen jälkeen? Käytännössä toinen rokotekerta ei enää vaikuta päivittäiseen elämänlaatuun, koska jo ensimmäisen annoksen jälkeen suoja on niin hyvä.

Rokotetutkimuskeskuksen johtajan Mika Rämetin mukaan koronarokotteet ovat näyttäneet tehonsa. Jokaisen kannattaa rokote ottaa, kun oma vuoro tulee.­

– Toinen rokoteannos kannattaa silti ehdottomasti ottaa. Se antaa pitkävaikutteisen suojan ja vähentää riskiä vakavaoireiseen infektioon edelleen, Rämet muistuttaa.

Muutoinkin Rämet ihastelee maailman rokotetahtia. Torstain lukujen perusteella maailmassa on annettu jo 830 miljoonaa rokoteannosta.

– Edelliseen 100 miljoonaan annokseen kului vain viisi päivää. Esimerkiksi Britanniassa ja Israelissa tartunta- ja kuolinmäärät ovat pudonneet jo murto-osaan huippuluvuista. Toki käytössä on ollut myös rajoitustoimia rokotteiden lisänä. Kyllä rokotteet ovat kuitenkin voimansa näyttäneet, Rämet sanoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?