Kartano täynnä kultakauden mestariteoksia, miljoonan euron Schjerfbeck sekä Suomen ainoa Claude Monet – katso tallenne videokierroksesta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kartano täynnä kultakauden mestariteoksia, miljoonan euron Schjerfbeck sekä Suomen ainoa Claude Monet – katso tallenne videokierroksesta

Tervetuloa mukaan ISTV:n Museokierrokselle. Nyt kajahtaa Järvi-Suomen sydämestä, Serlachius-museoista, joiden taideaarteet ovat maan ehdotonta eliittiä.

15.4. 7:59 | Päivitetty 15.4. 10:53

Koronavirus on halvaannuttanut Suomen museoiden ja muiden taidelaitosten palveluita, mutta ISTV:n opastettu videokierros tarjoaa helpotusta huutavaan kulttuurinälkään.

Suora lähetys museokierrokselta Göstan Kartanon klassikot -kokoelman esittelystä on päättynyt. Mutta Tallenne suorasta lähetyksestä julkaistaan is.fi:ssä myöhemmin torstaina.

Asiantuntijaopas oli museon tutkija Tomi Moisio ja ISTV:n toimittaja Antti Virolainen.

”Taiteentuntijoita Louvressa” (1879) on suomalaisen Gunnar Berndtsonin (1854–1895) huipputeos. Berndtson teki huomattavan kansainvälisen uran ns. salonkimaalarina.­

Mänttä-Vilppulassa sijaitsevan Serlachiuksen taidesäätiön omistamiin klassikoihin kuuluu valtava määrä mestariteoksia Suomen taiteen kultakaudelta (1880–1910). Esillä on mm. Akseli Gallen-Kallelan, Albert Edelfeltin, Helene Schjerfbeckin, Ellen Thesleffin, Emil Wikströmin, Hugo Simbergin ja usean muun rakastetun taiteiljan töitä.

Albert Edelfeltin maalauksista on esimerkkinä suurikokoinen ”Kööpenhaminan ankkuripaikalta III” (1890).­

Kaksi Schjerfbeck-hankintaa

Erittäin mielenkiintoisia ovat kaksi tuoreahkoa Schjerfbeck-hankintaa, jotka museo teki kansainvälisiltä markkinoilta vuosina 2016 ja 2019.

”Punainen pää II” (1915) edustaa Helene Schjerfbeckin 1910-luvun vahvaa luomiskautta, jonka kuluessa taiteilija vakiinnutti modernistista ilmaisuaan. Serlachius-museot hankki sen Lontoon Sothebyn huutokaupasta miljoonan punnan hinnalla vuonna 2016.­

Serlachius-museot osti Helene Schjerfbeckin teoksen ”Punainen pää II” (1915) Lontoon Sothebyn huutokaupassa toukokuussa 2016.

Hinta kohosi huimaan miljoonaan puntaan eli noin 1,3 miljoonaan euroon.

Museonjohtaja Pauli Sivonen iloitsi tuolloin Helsingin Sanomille sitä, että Schjerfbeckin 1910-luvun keskeinen teos saatiin suomalaiseen julkiseen kokoelmaan kaikkien ihailtavaksi.

Toinen merkittävä Schjerfbeck-hankinta on ”Ryöväri paratiisin portilla” (1924–1925), joka palasi Suomeen lokakuussa 2019. Kaupat saatiin sovittua suoraan ulkomaalaisen yksityisomistajan kanssa ennen kuin teos päätyi Christie'sin julkiseen huutokauppaan.

”Ryövärin” kauppahintaa ei ole julkistettu. Hankinta oli kuitenkin poikkeuksellisen iso Serlachius-museoille.

Johtaja Pauli Sivonen kommentoi ostosta HS:lle tuoreeltaan seuraavasti:

– Olemme määritelleet, että kun tulee Suomen taidehistorian kannalta äärimmäisen arvokkaita helmiä tarjolle, niin Serlachius mieltää roolinsa ja reagoi.

Maalauksen mallina oli nuori hyvinkääläisisäntä, jonka lihaksikas ja päivettynyt ulkonäkö sai taiteilijan muuttamaan näkemyksensä alkuperäisestä Kristus-hahmosta. Se vaihtui ryöväriksi, joka pohtii syntyjä syviä paratiisin portilla.

Klassikkonäyttelyn ripustuksessa on myös vanhaa eurooppalaista taidetta sekä Suomen varhaista modernismia. Mukana on myös esimerkkejä Serlachiuksen nykytaidehankinnoista.

Impressionismin mestarin Claude Monet’n öljyvärimaalaus ”Heinäsuova ilta-auringossa” on Serlachiuksen kokoelmien kruununjalokivi. Se on yksi arvokkaimmista Suomen museoissa olevista maalauksista.­

Museon kiistaton helmi

Museon kokoelmien ehdoton helmi on impressionismin keskeisen hahmon Claude Monet'n (1840–1926) "Heinäsuova ilta-auringossa" (1891).

Tämä pienikokoinen, mutta mittaamattoman arvokas öljyvärimaalaus on tutkielma valon ja varjon ominaisuuksista. Monet maalasi kokonaisen sarjan heinäsuova-aiheita Normandian maaseudun muuttuvissa sääolosuhteissa.

Maalaus ostettiin Serlachius-museoille jo 1950-luvulla Lontoon taidemarkkinoilta.

Taidemuseo Gösta on toiminut vuodesta 1945 lähtien Gösta Serlachiuksen edustuskodikseen rakennuttamassa Joenniemen kartanossa. Siellä esitellään säätiön omia klassikkokokoelmia. Oikealla vuonna 2014 valmistunut puinen laajennusosa, paviljonki.­

Kolme näyttelyä paviljongissa

Göstan kartanon klassikoiden jälkeen siirrytään Paviljonki-rakennukseen. Siellä ISTV:n asiantuntijaoppaana toimii museon suunnittelija Tarja Haikara.

Paviljongissa tutustutaan arvostetun kanadalaisen nykytaiteilijan Rodney Grahamin Taiteilijoita ja malleja -näyttelyyn.

Tämä suuri näyttely on esillä enää tämän viikon sunnuntaihin saakka. Grahamin näyttelyn kohtalona oli jäädä pahasti koronan jalkoihin.

Graham tunnetaan parhaiten monumentaalisista valokuvateoksistaan, joissa hän omaksuu kuvitteellisia rooleja. Hänen taidettaan leimaavat nostalgia, melankolia ja lempeä huumori. Teokset ovat huolellisesti viimeisteltyjä ja hyvin näyttäviä.

Paviljongissa vilkaistaan myös kahta uutta näyttelyä, jotka avautuivat maaliskuun lopussa.

Jani Leinosen näyttely Totuus – The Truth on vuosisatoja vanhoilla lasimaalaustekniikoilla toteutettu tilateos. Se on myös sukellus propagandan ja manipuloinnin pitkään historiaan ja värikkääseen nykyisyyteen.

Santeri Tuorin näyttely Posing time kuvaa puita ja pilviä, mutta ei tyydy pelkästään havainnoimaan luonnon mysteerejä. Hänen video- ja valokuvateoksensa rakentuvat kollaasien tavoin yhdistelemällä värillisiä ja mustavalkoisia otoksia.

Taustalla metsäpatruunoiden taideharrastus

Serlachius-museoita ylläpitää Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, joka perustettiin vuonna 1933 hoitamaan ja ylläpitämään vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) keräämää taidekokoelmaa.

Taidemuseo Göstan perusta on Joenniemen vanha kartano, valmistui vuonna 1935 G.A. Serlachius metsäyhtiön omistajan ja hänen puolisonsa Ruth Serlachiuksen edustuskodiksi Melasjärven rantaan. Talo ehti olla pariskunnan asuinkäytössä seitsemän vuotta ennen Gösta Serlachiuksen kuolemaa vuonna 1942.

Kartanomuseo sai vuonna 2014 rinnalleen suuren (5 700 neliötä) puurakenteisen paviljongin, jonka myötä museossa alettiin esitellä klassikkoteosten ohella nykytaidetta ja teemanäyttelyjä.

Serlachius-museoihin kuuluu myös Gustaf. Se on entinen G.A. Serlachius metsäyhtiön pääkonttori ja nähtävyys sinänsä. Sen näyttelyt liittyvät paperiteollisuuden historiaan ja taiteeseen. Klassismia edustava rakennus valmistui vuonna 1934.

Lähde: www.serlachius.fi

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?