Näin korona­rokote alkaa tehota ensimmäisen pistoksen jälkeen – suojaan vaikuttavat valmiste ja rokotettavan ikä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Näin korona­rokote alkaa tehota ensimmäisen pistoksen jälkeen – suojaan vaikuttavat valmiste ja rokotettavan ikä

Koronarokotteet muodostavat hyvän suojatehon jo yhden annoksen jälkeen. Kuvasta näkyy, kuinka nopeasti se tapahtuu.

15.4. 6:52

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi maaliskuun lopussa ensimmäisiä tietoja koronarokotteiden tehosta Suomessa.

THL:n mukaan rokotus vähensi sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia ikääntyneillä keskimäärin 74 prosenttia ja riskiryhmiin kuuluvilla keskimäärin 84 prosenttia.

THL:n analyysissä yhdistettiin kaikki Suomessa toistaiseksi käytetyt rokotevalmisteet (Moderna, Pfizer ja AstraZeneca). Tulokset koskevat pääosin yhden rokoteannoksen antamaa tehoa.

– Rokotuksen vaikuttavuusarviot vastaavat hyvin kansainvälisiä tuloksia: teho on ollut neljän viikon kuluttua ensimmäisen rokoteannoksen saamisesta Israelissa 78 prosenttia, Skotlannissa 81 prosenttia ja Englannissa 71–80 prosenttia. Tulokset riippuvat muun muassa käytetystä rokotevalmisteesta ja tutkittujen iästä, kertoo ylilääkäri Tuija Leino THL:stä.

THL:n tutkimuksessa rokotuksen tehoa ehkäistä sairaalahoitoon joutumista arvioitiin siitä alkaen, kun rokotuksesta oli kulunut vähintään 30 vuorokautta.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet sanoo, että rokotteet alkavat vaikuttaa jo nopeammin. Karkeasti hän arvioi, että suojateho alkaa vaikuttaa noin pari viikkoa pistoksen jälkeen.

– Kaikilla Suomessa käytettävillä koronarokotteilla muodostuu hyvä suojateho jo ensimmäisen annoksen jälkeen. Tehostepiikki kannattaa silti ehdottomasti ottaa, koska silloin vasteet vielä paranevat, Rämet sanoo.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.­

Rämetin mukaan suoja siis alkaa muodostua noin kahden viikon jälkeen ensimmäisestä pistoksesta. Se, kuinka vahvaksi suoja siinä ajassa ehtii rakentua, vaihtelee rokotteittain. Alla olevaan grafiikkaan on koottu THL:n verkkosivuilta tietoa rokotteiden suojatehon rakentumisesta.

Tiedot eivät ole täydellisiä, sillä tulokset riippuvat mm. rokotettujen iästä ja perussairauksista sekä tutkimusasetelmasta.

Pfizerin, Modernan ja lähiaikoina Suomeenkin saatavan, vain yhden pistoksen vaativan Johnson & Johnsonin rokotteen kohdalla grafiikassa on käytetty valmistajien tehotutkimustulosten tuloksia. Kun suojatehon muodostumista tutkitaan normaalissa väestössä, tulokset ovat yleensä huonompia, sanoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino.

– Suuressa väestömassassa osa saattaa esimerkiksi olla niin sairaita ihmisiä, että rokotteen teho ei nouse kovin hyväksi. Meillä Suomessakin on rokotetuissa varmasti sellaisia ihmisiä, jotka ovat saaneet aika huonon suojan, Leino sanoo.

Suomessa on toistaiseksi rokotettu ikääntyneitä ja riskiryhmäläisiä.

Oheista graafia tarkastellessa täytyy vielä huomioida, että osassa tutkimuksista tutkitaan suojatehoa sairaalahoitoa vaativaa koronatautia vastaan eli käytännössä vakavaa tautimuotoa vastaan. Näin on Johnson & Johnsonin ja osittain AstraZenecan koronarokotteiden kohdalla. Modernan ja Pfizerin rokotteiden tehotutkimuksissa sen sijaan tutkittiin suojatehoa oireista koronatautia vastaan.

Suojatehoista on ilmestynyt myös tuoreita kansainvälisiä tutkimuksia.

Skotlannissa tutkittiin yhden annoksen tehoa Pfizerin ja AstraZenecan rokotteilla. Vertaisarvioimattomassa tutkimuksessa Pfizerin rokote tarjosi 85 prosentin suojaa sairaalahoitoa vaativaa tautimuotoa vastaan 28–34 päivän kuluttua. AstraZenecalla tulos samalla aikamääreellä oli parempi: 94 prosenttia.

THL:n ylilääkäri Tuija Leino.­

Suomessa noudatetaan tällä hetkellä 12 viikon rokotusväliä. THL:n ylilääkäri Tuija Leino arvelee, että ensimmäisen rokoteannoksen tarjoaman suojatehon muodostuminen huippuunsa kestää koronarokotteilla vähintään kolme viikkoa.

Tätä tukee Israelin väestöllä toteutettu brittitutkimus, jossa arvioitiin Pfizerin rokotteen suojatehoa päivätasolla. Tutkimuksessa arvioitiin, että ensimmäisen rokotteen tarjoama suojateho nousi huippuunsa 21. päivän kohdalla.

Virusmuunnokset mutkistavat suojatehon muodostumista. Etenkin Etelä-Afrikan virusmuunnos on huolestuttanut asiantuntijoita. Alustavien tutkimustulosten mukaan tietyt rokotteet suojaavat vakavilta tautimuodoilta myös Etelä-Afrikan varianttia vastaan. Suomalaistutkimuksen mukaan näihin rokotteisiin kuuluisi myös suomalaisten uusi kansanrokote eli Pfizer.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?