Veritulpat ovat harvinaisia, mutta kuinka harvinaisia vaikkapa liikennekuolemiin verrattuna? IS listasi todennäköisyydet

Rokotteesta johtuvaan veritukokseen kuoleminen on suunnilleen yhtä todennäköistä kuin kuoleminen tulipalossa rokotusta seuraavan kuukauden aikana.

13.4.2021 11:55

AstraZenecan veritulppaongelma on pysynyt julkisuudessa, ja Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) kokoontuu jälleen tiistaina pohtimaan mahdollisia jatkotoimia AstraZenecan koronarokotteen käytön suhteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan veritulppa on riskinä edelleen erittäin harvinainen. THL painottaa, että rokotteen hyödyt ovat keskimäärin huomattavasti sen haittoja suuremmat.

Kuinka harvinaisia tapaukset sitten ovat, ja miten ne vertautuvat muihin harvinaisiin tapahtumiin? IS selvitti todennäköisyyksiä.

Kuolemaan johtavan veritulpan todennäköisyys on äärimmäisen pieni. Suomessa julkisessa keskustelussa ovat olleet luvut neljä per miljoona annosta tai yksi per 100 000 annosta.

Tarkempia lukuja on saatu Englannista. Britannian lääkeviranomainen MHRA on julkaissut raporttinsa koronarokotteiden aiheuttamista haittavaikutuksista. Siellä AstraZenecan rokotteen on saanut jo yli 20 miljoonaa ihmistä, ja MHRA:n tilastojen perusteella luku olisi 3,91 per miljoona annosta. Saman raportin mukaan kuoleman todennäköisyys olisi noin 0,94 tapausta per miljoona annosta.

Oulun kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalo sanoi maanantaina IS:lle, että erittäin harvinaisten haittavaikutusten pelko on nyt mennyt ”yli kaiken järkevyyden”.

– Ihmiset ottavat jokapäiväisessä elämässään paljon suurempia riskejä kuin mitä liittyy AstraZenecan mahdollisiin haittavaikutuksiin. Moniin yleisiin lääkkeisiin liittyy paljon suurempia ja vakavia riskejä kuin tähän rokotteeseen.

Tukospelkojen keskellä vähälle huomiolle on jäänyt sekin, että itse koronavirustartuntaan liittyy suuria riskejä. Mäkitalon mukaan koronan sairastaminen sisältää moninkertaisia verenhyytymishäiriöriskejä suhteessa rokotteeseen.

Rokotteesta johtuvaan veritukokseen kuoleminen on suunnilleen yhtä todennäköistä kuin kuoleminen tulipalossa seuraavan kuukauden aikana.

Pelko ja ennakkoluulot AstraZenecan valmistamaa koronarokotetta kohtaan ovat aiheuttaneet rokotteesta kieltäytymisiä.

Rokotteesta kieltäytyvälle ei välttämättä löydy toisen valmistajan rokotetta, jolloin hän jää kokonaan ilman rokotetta. Se ei ole IS:n keräämien tilastojen valossa järkevää.

Kuoleminen AstraZenecan rokotteeseen: 0,9 tapausta / miljoona rokotetta

Kuoleminen autolla liikkuessa: 6,1 tapausta / miljoona ihmistä

Jos rokotteen ottaminen viivästyy edes viikolla, on todennäköisempää saada tuon viikon aikana kohtalokkaaksi käyvä koronavirus, kuin saada veritulppa ottamastaan rokotteesta. Ja rokotteen aiheuttamasta veritulpasta on selvinnyt yli 75 prosenttia.

Lisäksi koronatartunta on riskialttiimpi ikäihmisille, mitä tämä tilasto ei edes ota huomioon. Ikäihmisen on siis huomattavasti paljon huonompi idea jättää rokote ottamatta.

Suomessa kuolee vuodessa yli 100 ihmistä erilaisiin veritulppiin. AstraZenecan rokotteeseen yhdistetty veritulppa ei ole kuitenkaan tavanomainen keuhko- tai syvien laskimoiden veritulppa, vaan harvinaisempi aivolaskimotukos, johon liittyy verihiutaleiden vähyys. Tavallisempia laskimo- ja valtimoveritulppia esiintyy monien päivittäisten lääkkeiden sivuvaikutuksena.

Tällaisia ovat esimerkiksi jotkut ehkäisypillerit, joissa veritulppariski vuodessa voi olla jopa 900–1 200 per miljoona ihmistä.

MHRA:n tilastot viittaavat siihen, että veritulppien ilmaantuvuus on hieman korkeampi nuoremmissa kuin vanhemmissa aikuisryhmissä. Siksi Britanniassa AstraZenecan rokotetta ei tällä hetkellä suositella alle 30-vuotiaille, kun vaihtoehtoisia rokotteita on olemassa.

Suomessa on toistaiseksi voimassa THL:n linjaus, jonka mukaan AstraZenecan rokotteen käyttö jatkuu ainakin toistaiseksi 65 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla. Varovaisuuden vuoksi rokotetta ei kuitenkaan anneta niille 65 vuotta täyttäneille, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet aivolaskimotukoksen tai hepariinin laukaiseman verihiutaleiden vähyyden.

Kuoleminen kaatumalla jää- tai lumikelillä: 2,2 tapausta / miljoona ihmistä.

Kuoleminen salamaniskuun: 0,07 tapausta / miljoona ihmistä

Lottovoitto ja rokotekuolema yhtä todennäköisiä?

Suomalaiset ottavat jatkuvasti riskejä: kynttilöitä poltetaan, pyöräillään ilman kypärää, hämärissä portaissa kuljetaan, vaatteita kuivataan saunassa, nurmikkoa ajetaan liukkaalla kelillä…

Silti rokotuksen ottaminen tuntuu arveluttavan monia. Todennäköisyyksien vertaaminen keskenään ei ole ihan yksinkertaista. Rokote otetaan vain kerran tai kaksi, mutta liukkaalle maantielle saatetaan lähteä monta kertaa viikossa.

Yhdysvaltalainen Insurance Information Institute, arvioi todennäköisyyksiä yksinkertaisesti jakamalla tautitapaukset tai muut tapahtumat väestön lukumäärällä. IS käytti samaa menetelmää.

Laskelman tuloksena saadaan tiettyjen asioiden todennäköisyys jokaista vuotta kohti.

Jos verrataan rokotteen ottamatta jättämistä ja riskejä koronaan liittyen, tarkasteluvälin olisi syytä olla lyhyempi kuin vuosi. Siksi IS koosti tilaston myös kahden viikon tarkastelujaksolle.

Ihmisen tausta vaikuttaa terveysasioihin paljon. Riski saada koronavirus riippuu niin paljon kontaktien määrästä, asuinpaikasta, omasta vastustuskyvystä ja perussairauksista sekä monesta muusta muuttujasta.

On todennäköisempää saada korona kotoa kuin kaupasta, mutta jos ihminen asuu yksin, tilanne lienee loogisesti päinvastainen.

Jos saa koronan, on tietty todennäköisyys saada taudin vakava muoto, mutta se riippuu vahvasti omasta iästä. Vakavan tautimuodon kohtalokkuus puolestaan riippuu jälleen monesta asiasta.

Joka tapauksessa esimerkiksi kaatumiskuoleman riski on yli kahdeksankertainen AstraZenecan rokotteen aiheuttamaan kuolemariskiin verrattuna. Mihin tahansa muuhun veritulppaan kuoleminen on myös yleisempää kaikissa ikäluokissa 65-vuotiaista ylöspäin.

Jopa Loton päävoiton todennäköisyys on suurempi kuin rokotteen aiheuttamaan veritulppaan kuolemisen riski, jos palauttaa kahdella viikolla 10 riviä.

Lähteet: STT, Yle, Tilastokeskus, HS, Duodecim, Liikenneturva, Investopedia, ICAO ja Finavia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?