Suomen toinen punkki­laji leviää uusille alueille – näin suojaudut puremalta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomen toinen punkki­laji leviää uusille alueille – näin suojaudut puremalta

Punkit ovat lähteneet liikkeelle.

13.4. 6:00

Aurinko paistaa, maata paljastuu lumen alta.

Kevään edistymistä seuraavat punkit. Ne ovat lähteneet liikkeelle eteläisessä Suomessa.

Tuleeko runsas vai niukka punkkikesä?

Yliopistontutkija Tero Klemola Turun yliopistosta vastaa, ettei punkkikanta pompi kuten hyttysissä.

– Punkki on kuin valtamerenlaiva, jonka suunta ei nopeasti käänny. Punkin elinkaari on pitkä prosessi, johon kuuluu useita vaiheita.

Punkit ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Kehityssuunta ei ole Klemolan mukaan kääntynyt minnekään.

– Samoilla mennään.

Tero Klemola lupaa, että punkkeja on varmasti runsaasti siellä, missä niitä on ollut paljon tähänkin asti.

Ihmisille haitallisia on kaksi punkkilajia: tavallinen puutiainen eli punkki ja Siperian puutiainen eli taigapunkki.

Käsitys siitä, että punkkivaara vaanii vain saaristossa, on ikivanha tieto. Punkkeja on paljon rannikolla ja vesistöjen lähellä.

Tavallista punkkia on Suomessa napapiirille asti.

Taigapunkin elinalue on laajentunut. Taigapunkkia ovat tutkijat löytäneet kaikkialta muualta paitsi Varsinais-Suomesta.

– Helsinkiläiset julkaisivat muutama viikko sitten artikkelin, että taigapunkkia on löydetty Espoosta.

Punkkikannoissa ovat suuret alueelliset vaihtelut.

Sisä-Suomessa on innokkaita sienestäjiä, jotka liikkuvat paljon luonnossa. He kertovat, etteivät ole elinikänään törmänneet punkkiin.

Vastaavasti Turun saaristossa on paikkoja, joissa punkki tarraa aina kiinni, jos kissa tai koira käy ulkona.

Punkkikanta ei Klemolan mukaan ole ainakaan vähenemään päin. Elinolot ovat olleet suotuisat sekä punkeille että isäntäeläimille.

– Pidentynyt kasvukausi mahdollistaa sen, että punkilla on enemmän aikaa suorittaa elinkiertoaan ja hakea omaa veriateriaansa.

Kevät tulee aikaisin ja syksy myöhemmin.

Useampi punkki onnistuu veriaterian haussa. Useampi punkki säilyy hengissä.

Punkki käyttää ravintokohteena pääasiassa luonnonvaraisia lintuja ja nisäkkäitä.

– Punkki ei varsinaisesti metsästä ihmistä, vaan nisäkkäitä ja maassa pomppivia lintuja.

Punkkeja on kosteissa paikoissa, kuten heinikossa ja kasvillisuudessa. Kallioilla, jäkäläkankailla ja kuivemmilla alueilla ne eivät viihdy.

Punkki viettää aikaansa kosteassa maaperässä ja lähtee sieltä ravinnon hakuun.

– Se tulee kasvillisuuteen, kuten ruohonkorsille, heinille ja varvuille, kyttäämään ohikulkevaa isäntäeläintä. Jos tulee rusakko ohi, se yrittää hypätä kyytiin.

Jos punkki onnistuu tarrautumaan isäntäeläimeen, se yrittää hakeutua sopivaan kohtaan imemään verta.

Punkki imee jokusen päivän verta ja pudottautuu sitten maaperään. Se jää sulattelemaan veriateriaa.

Punkki tulee metsästämään uutta ateriaa mahdollisesti seuraavan kerran seuraavana kesänä.

– Punkki on hyvin pitkäikäinen. Kun se munasta kuoriutuu, tulee ensin toukkavaihe, sitten nymfivaihe ja sitten aikuisvaihe.

Elinkiertoon voi mennä kolme neljä vuotta. Suurimman osan ajasta se on piilossa maaperässä. Punkki on aktiivinen vain etsiessään veriateriaa.

Kaikissa punkeissa ei ole taudin aiheuttajia.

Borrelioosia aiheuttavaa bakteeria on joka neljännessä punkissa.

Borrelioosin lisäksi punkit levittävät harvinaista tbe-virusta ja sen mukana puutiaisaivokuumetta. Riskialueilla noin prosentti punkeista kantaa virusta.

Onko taigapunkki vaarallisempia kuin tavallinen punkki?

– En niin sanoisi. Samat taudinaiheuttajat, bakteerit ja virukset, ovat molemmissa. On vähän kuin, jäätkö mersun tai volvon alle, jos olet auton alle jäädäksesi.

Molemmat purevat.

Ero punkkien välillä on siinä, että tavallisella punkilla on pidempi aktiivisuuskausi. Se on aktiivinen keväästä syksyyn, kun taas taigapunkilla on suurin aktiivisuus touko–kesäkuussa.

Näin suojaudut punkeilta

  • Käytä metsässä ja heinikolla liikkuessa saappaita, pitkälahkeisia housuja ja pitkähihaista paitaa. Jos liikut lenkkareissa, työnnä housujen lahkeet sukkien sisään.

  • Suosi vaatteissa vaaleita värejä. Punkit erottuvat helpommin pinnalta.

  • Istu luonnossa kivien ja kantojen päällä, älä istu nurmikolla.

  • Käytä iholle suihkutettavia karkotteita.

  • Tee luontoreissun jälkeen punkkisyyni. Tutki vartalo, korvantaustat, pää, kainalot ja nivuset. Tarkista koirasi ja kissasi.

  • Sisällä riisu ja ravistele vaatteet, pese ne tarvittaessa 60 asteessa. Kampaa hiukset.

  • Jos iholla on punkki, poista se heti kapeilla pinseteillä, punkkiraudalla tai punkkilassolla. Tartu punkkiin läheltä ihoa, puhdista puremakohta.

  • Jos puremakohtaan ilmestyy muutaman viikon aikana iso punainen läikkä tai saat kuumetta, käy lääkärissä.

Lähteet: Luontoon.fi, THL

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?