Kommentti: Kulkutauti­myönteinen on kuin kulkususi, mutta vaarallisempi - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Kulkutauti­myönteinen on kuin kulkususi, mutta vaarallisempi

Suomessa on hiukan enemmän kulkutautimyönteisiä kuin susia, kirjoittaa Tuomas Manninen.

Jos kulkutautimyönteiset eläisivät omavaraisissa kommuuneissa Suomen syrjäseuduilla, muut suomalaiset olisivat turvassa.­

12.4. 19:50

Lauantaina syntyi Helsingissä erikoinen tilanne.

Suomen pääkaupungissa oli liikkeellä sekä satoja kulkutautimyönteisiä ihmisiä että yksinäinen kulkususi.

Susi havaittiin kuljeskelemassa kehäkolmosen eli niin sanotun susirajan tuntumassa vielä maanantainakin.

Kun kulkutautimyönteiset lähtivät lauantaina kulkemaan kulkueena Narinkkatorilta kohti Kauppatoria, poliisi otti kiinni noin 20 kulkutautimyönteistä.

Peruste olivat koronarajoitukset. Niiden rikkominen.

Kulkusudesta poliisi sai useita yleisöhavaintoja, kun se kulki Helsingin Pitäjänmäestä Espoon puolelle Laajalahteen.

Sutta ei otettu kiinni. Se ei syyllistynyt mihinkään, ei syönyt lapsia eikä kajonnut isoäiteihin.

Ilta-Sanomien toimitussihteerin Timo Toivosen kuvaamalla susivideolla on kuultavissa pienen lapsen ääni, joka kysyy ”mikä eläin”.

Lasten suusta tulevat konkreettiset kysymykset ovat useimmiten helppoja vastattavia. Luonnonvarakeskuksen suurpetotutkija Ilpo Kojola arveli kyseessä olevan nuori susi, joka oli lähtenyt vaeltamaan.

– Ne ovat vieraalla alueella vähän pallo hukassa, Kojola huomautti.

Toivonen kuvaili suden olleen ”hätääntyneen” oloinen.

Mutta mitä vastata lapselle, joka ihmettelee, miksi aikuiset pakkautuvat tiiviiksi läjiksi ilman maskeja ja huutelevat kiukkuisesti.

Ja pölläyttelevät kitapurjeillaan aerosoleja ihmisten ilmoille.

 Ulkopuolisen on vaikea ymmärtää, miksi laumasuojaa vastustava muodostaa itse laumoja?

Näin näkyvänä liikehtimisenä kulkutautimyönteisyys on Suomessa uusi ja outo ilmiö. Joukossa on varmasti paljon ihmisiä, joilla on ”vähän pallo hukassa” tai jotka ovat ”hätääntyneitä”.

Kuten kulkususi.

Tiivistyvässä joukossa voi olla myös henkilöitä, joiden ajatuksenjuoksu on muita sakeampaa.

Ulkopuolisen on vaikea ymmärtää, miksi laumasuojaa vastustava muodostaa itse laumoja?

Tai miksi maskiton hakeutuu hönkimään toisen samanlaisen korvan juureen tai suun pieleen?

Tai miksi rokotteita vastustava ei pysy tiukasti omissa oloissaan?

Susi on laumaeläin, Helsingin kulkususikin etsi itselleen omaa laumaa.

Laumaeläin on näköjään myös kulkutautimyönteinen ihminen.

Poliisi otti mielenosoittajia kiinni lauantaina Kauppatorilla.­

Sudet eivät syystä tai toisesta onnistu herättämään helsinkiläisissä laaja-alaista pelkoa tai susivihaa, vaikka Pitäjänmäen susikin oli jo toinen lyhyen ajan sisällä.

Edellisen kerran susi vieraili näkyvästi Helsingissä kaksi vuotta sitten maaliskuussa, silloin itäisellä puolella pääkaupunkia Tammisalossa ja Puotilassa. Susihysteria jäi syntymättä.

Alkaakin tuntua, että maaseutulehtien yleisönosastoissa usein toistettu ehdotus ”siirtäkää ne kaikki sinne kehäkolmosen sisäpuolelle” ei ole kovin toimiva tai uhkaava uhkaus.

Paitsi susille, jotka tuskin viihtyisivät Helsingissä.

Maalaiset luultavasti pitävät kaduilla kulkevia susia hymyssä suin ihmetteleviä helsinkiläisiä luonnosta vieraantuneina.

Ehkäpä se onkin niin.

Helsingin poliisi joutui erikseen korostamaan, ettei sutta pidä lähestyä.

Pitäisikö helsinkiläisiä viedä uudelleenkoulutukseen jonnekin syrjäiseen pensionaattiin Ilomantsin perukoille, missä susilaumat ulvovat öisin verta hyydyttävästi ja avohakkuualueille kasvaa läpitunkemattomia ääniseiniä hirvien ja hirvikoirien kuolinkirkaisuista.

Voisi ajatella, että mikäli helsinkiläinen saadaan riittävän nuorena siirrettyä aitoon ja aidosti turvattomaan maaseutuympäristöön, hänestä voi vielä kasvaa susia ja parhaassa tapauksessa muutakin villiä luontoa pelkäävä ja tarpeen tullen (lempeästi) kurittava kunnon ihminen.

– Meillä suomalaisilla on erityinen luontosuhde, totesi taannoin silloinen pääministerikin, keskustan Juha Sipilä.

 Mitä teemme näiden kulkutautimyönteisten kanssa? Koulukuljetuksia?

Mutta mitä teemme näiden kulkutautimyönteisten kanssa?

Koulukuljetuksia?

No, onneksi suuri osa helsinkiläisistä koululaisista käy vielä etäkoulua eikä ole vaarassa kohdata koulumatkalla kulkutautimyönteisiä.

Korona on pahimmillaan vaarallinen tauti. Se voi viedä perusterveen ihmisen sairaalahoitoon ja jopa tappaa hänet.

Onneksi kulkutautimyönteisten määrä on pieni. Mielenosoitusten perusteella heitä on pääkaupunkiseudulla noin 300 eli hiukan enemmän kuin Suomen saloilla ja rintamailla kulkee susia.

Vaarallisimpia kulkutautimyönteiset ovat toisilleen. Vanhaa sanontaa ihminen on ihmiselle susi mukaillen voidaan sanoa kulkutautimyönteisen olevan kulkutautimyönteiselle kulkutautimyönteinen.

Jos kulkutautimyönteiset eläisivät omavaraisissa kommuuneissa Suomen syrjäseuduilla, muut suomalaiset olisivat turvassa.

He ovat kuitenkin keskuudessamme.

Tämä aika voi synnyttää uusia kansansatuja, sellaisia, joissa pelätään isoa pahaa kulkutautimyönteistä.

Tai sanontoja: Nyt tuli kulkutautimyönteistä ja sekundaa.

Tai se hetki aamuyöllä, kun hereille havahtunut ihmisen on kaikkein heikoimmillaan: tuo pelätty kulkutautimyönteisen hetki.

Ja sitten joskus tulevaisuudessa ehkä muistelemme, kuinka siitä on jo sata vuotta, kun kulkutautimyönteinen edellisen kerran tartutti tappavasti ihmisen Suomessa.

Mutta siitä huolimatta kulkutautimyönteisten oikea paikka ei ole liikkua ihmisasumusten lähellä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?