Mitä seuraa, jos kieltäytyy ottamasta AstraZenecaa, kun oma vuoro tulee? Asiantuntija: Haittojen pelko ylittänyt järjen rajat - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Mitä seuraa, jos kieltäytyy ottamasta AstraZenecaa, kun oma vuoro tulee? Asiantuntija: Haittojen pelko ylittänyt järjen rajat

”Ihan oikeasti nyt, kansalaiset”

Asiakas odottaa pääsyä rokotukseen koronarokoteasemalla Vantaalla maaliskuussa.­

12.4. 6:35

Osa rokotusvuorossa olevista välttelee AstraZenecan koronavirusrokotetta tai rokottamista ylipäätään. Mitä siitä seuraa?

Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen ja Oulun kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalo pitävät tärkeänä kansalaisten valinnanvapautta, vaikka toivovat, että mahdollisimman moni rokotteen ottaisi.

– Rokotusoikeus ei mene ohi, vaan säilyy niin kauan kuin koronarokotuksia tehdään. Osa varmasti miettii, että en mene vielä, odotan että tulee uusia valmisteita, Turpeinen sanoo.

– Minusta on todella tärkeätä, että rokottaminen on vapaehtoista. Ja että ihmiset voivat valita ottaako rokote nyt vai odottaa toista, Mäkitalo sanoo.

AstraZenecan veritulppaongelma – vaikka yhteys onkin löytynyt – on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan riskinä erittäin harvinainen. Rokotteen hyödyt ovat keskimäärin huomattavasti sen haittoja suuremmat.

Hoitaja antaa rokotuksen Astra Zenecan rokotteella koronarokoteasemalla Vantaalla maaliskuussa.­

THL on linjannut, että valinnanvapaus ei ulotu rokotevalmisteeseen.

– Tässä käydään keskustelua, voiko ihminen valita näin rokotteensa. THL ja kansalliset linjaukset lähtevät siitä, että rokotetta ei voi valita. Me olemme tulkinneet niin, että tavallaan tässä voi aikaa varatessaan valita mihin ajan ottaa. Se on kuitenkin järkevämpää kuin että aikoja jäisi käyttämättä niiltä, jotka olisivat halunneet Astran, Mäkitalo sanoo.

Suomi tekee AstraZenecaa koskevia päätöksiä ensi viikolla THL:n arvioitua tilannetta. Se kuulee myös Kansallista rokotusasiantuntijaryhmää Kraria, joka kokoontuu keskustelemaan asiasta tiistaina.

THL selvittää yhä, mitä tehdään niiden alle 65-vuotiaiden kanssa, jotka ehtivät jo saada AstraZenecan ykköspiikin ennen kuin käyttö rajattiin 65 vuotta täyttäneisiin.

Nuoremmille rokotetta ei toistaiseksi anneta, koska mahdollisten haittavaikutusten selvittely erittäin harvinaisten veren hyytymishäiriöiden osalta jatkuu yhä.

Suomessa on annettu noin 220 000 annosta AstraZenecan rokotetta.

Tällä hetkellä THL:ssä pohditaan tiettävästi sitäkin, voiko tehosteen antaa toisella rokotteella, jos ensimmäinen pistos on ollut AstraZenecaa.

Mäkitalo vetoaa järkeen

Mäkitalon mukaan erittäin harvinaisten haittavaikutusten pelko on mennyt ”yli kaiken järkevyyden”.

– Ihmiset ottavat jokapäiväisessä elämässään paljon suurempia riskejä kuin mitä liittyy Astran mahdollisiin haittavaikutuksiin. Moniin yleisiin lääkkeisiin liittyy paljon suurempia ja vakavia riskejä kuin tähän rokotteeseen.

Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen.­

Tukospelkojen keskellä vähälle huomiolle on jäänyt sekin, että itse koronavirustartuntaan liittyy moninkertaisia verenhyytymishäiriöriskejä suhteessa rokotteeseen, Mäkitalo sanoo.

– Haittavaikutuksista täytyy ilman muuta kertoa avoimesti, mutta niiden asettaminen oikeaan mittasuhteeseen on mennyt täysin pieleen. Moni on tehnyt erittäin harkitsemattoman päätöksen jättäessään rokotteen vielä ottamatta, vaikka rajoituksia aletaan purkaa ja etelässä on edelleen hyvin korkea riski uudesta tartunta-aallosta.

Mäkitalo vaikuttaa turhautuneen epäluuloista, jotka eivät hänen mukaansa perustu tieteellisen ajattelun ymmärtämiseen.

Oulun kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalo.­

– Ihan oikeasti nyt, kansalaiset. Maamme eturivin kokeneimmat, riippumattomat rokote- ja infektioasiantuntijamme toteavat, käytyään läpi kaiken kansainvälisen datan, että rokote on turvallinen tietyillä rajauksilla.

– Kumpikohan arvio on pätevämpi, heidän vai kansalaisen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?