Vasta muutaman vuosi sitten säädetyt erilliset äitiys- ja isyyslait aiotaan korvata vuoden 2023 alusta uudella vanhemmuuslailla. Uudistushankkeesta kertoi aiemmin Iltalehti.
Nykyinen isyyden määrittämistä koskeva laki tuli voimaan vuoden 2016 alusta ja vastaava äitiyslaki on vasta kaksivuotias.
Maaliskuussa lausuntokierrokselle lähteneen laki lakiehdotuksen perusteluissa mainitaan uudistustarpeen syyksi muun muassa Ilta-Sanomien uutisoima oikeustapaus. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2017 jutussa Ristoksi kutsutun miehen maksamaan yhteensä noin 50 000 euron elatusmaksut lapselle, jonka biologinen isä hän ei ole.
Hänelle oli vasta puolitoista vuotta lapsen syntymän jälkeen selvinnyt, että vaimolla oli ollut suhde toiseen mieheen, joka oli lapsen oikea biologinen isä. Risto todettiin kuitenkin elatusvelvolliseksi, sillä hän yritti kumota isyytensä kaksi kuukautta liian myöhään.
Hän teki viranomaisille ilmoituksen vasta 7–8 kuukautta avioeron aiheuttaneen paljastuksen jälkeen. Tuolloin oli kuitenkin myöhäistä, sillä nykylain mukaan isyyden voi peruuttaa korkeintaan kaksi vuotta lapsen syntymän jälkeen.
Isyyden peruutus voi onnistua myös kahden vuoden kanneajan jälkeen, mutta siitä on ilmoitettava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun peruutuksen syy on selvinnyt.
Korkein oikeus vahvisti päätöksen viime helmikuussa.
Lakiehdotuksen perusteluissa isyyden tunnustamisen ongelmia käsitellään monelta kannalta. Lapsen ja oletetun vanhemman välille on voinut syntyä jo perheyhteys, ja määräaikoja Euroopan ihmisoikeusistuimessa asioita on tarkasteltu myös perhe-elämän suojaa koskevana asiana.
Toisaalta lapsella on myös oikeus tuntea oikea alkuperänsä. EIT on myös arvostellut määräaikojen liian tiukkaa ja ehdotonta käyttöä. Epäily vanhemmuudesta on voinut tulla järkytyksenä, ja asian käsittelylle tulisi varata riittävästi aikaa, uuden lain perusteluissa todetaan.
Tulevan vanhemmuuslain mukaan kantajalla olisi vuosi aikaa päättää kumoamiskanteen nostamisesta sen jälkeen, kun syy kanteen nostamiselle, eli esimerkiksi isyyden peruuttamiselle, olisi tullut ilmi. Myös muuten lain muotoilua kiistämisen nopeudesta lievennetään.
Uusi vanhemmuuslaki on sisältynyt alusta lähtien pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan.
Uuden lakiehdotuksen perusteluissa kerrotaan, että äitiys- ja isyyslain tietyistä pulmista puhuttiin jo säätämisvaiheessa. Ne sisältävät esimerkiksi ristikkäisiä viittauksia, minkä takia yhden soveltaminen on usein vaatinut myös toisen lain ottamista huomioon. Lakiehdotuksen perustelujen mukaan niiden soveltamista on käytännössä koettu hankalaksi ja kokonaisuuden hahmottamista vaikeaksi.
Tilausta selkeämmille säännöille on paljon, sillä kunnissa selvitetään yhdistettäviin lakeihin perustuen vuosittain noin 20 000 lapsen isyys tai äitiys.
30 päivän määräaika voi poistua
Nykyisen isyyslain mukaan, jos isyyttä ei ole todettu synnyttäneen äidin avioliiton perusteella, isyys voidaan isyyslain mukaisesti vahvistaa miehen tunnustamisen perusteella tai tuomioistuimen päätöksellä.
Samoin lapselle voidaan synnyttäneen äidin ohella vahvistaa äitiyslain mukaan toinen äiti, jolloin äitiys määräytyy tällöin hedelmöityshoitoon suostumisen perusteella.
Sekä isyys että äitiys voidaan tunnustaa joko ennen lapsen syntymää tai lapsen syntymän jälkeen.
Nykylain mukaan isyytensä tai äitiytensä tunnustanut voi kuitenkin peruuttaa tunnustuksensa viimeistään 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä. Myös lapsen synnyttänyt äiti tai se henkilö, joka katsoo olevansa tunnustajan sijasta lapsen vanhempi, voi 30 päivän kuluessa ilmoittaa lastenvalvojalle käsityksensä siitä, että lapsen tunnustanut henkilö ei ole lapsen vanhempi.
Tämän takia isyyttä tai äitiyttä ei voida vahvistaa ennen kuin 30 päivää on kulunut lapsen syntymästä. Vanhemmuuden vahvistamisella on kuitenkin suoria oikeusvaikutuksia esimerkiksi lapsen huoltajuuteen, nimenantoon ja esimerkiksi matkustusasiakirjojen myöntämiseen.
Lakiehdotuksen mukaan jatkossa 30 päivän varoajasta kuitenkin luovuttaisiin, eikä vanhemmuuden kiistämiseen liittyisi välittömiä oikeudellisia vaikutuksia. Kiistämismahdollisuutta on käytetty melko vähän, ja on lapsen edun mukaista, että vanhemmuus voidaan vahvistaa mahdollisimman pian lapsen syntymän jälkeen, lakiehdotuksen perusteluissa kerrotaan.
Naispareille uusi vaihtoehto hedelmöityshoitoon – seurauksena isä
Vanhemmuuslaista annetun ehdotuksen mukaan naisparit voisivat jatkossa valita hedelmöityshoidoissa alkion muodostamiseen myös sellaisia siittiöitä, joiden luovuttaja on suostunut isyyden vahvistamiseen lapsen syntymän jälkeen.
Nykylain mukaan näitä voi hedelmöityshoidoissa saada vain tilanteissa, joissa nainen saa hedelmöityshoitoa yksin.
Naisparit ovat olleet samassa tilanteessa kuin eri sukupuolta olevat parit, jotka ovat olleet hedelmöityshoidossa, eli lapsen biologista isyyttä ei ole voitu vahvistaa. Tällöin molemmat naiset on vahvistettu lapsen äideiksi.
Uudella valinnanvapaudella on kuitenkin myös ratkaiseva merkitys lapsen vanhempien vahvistamisen kannalta. Nimittäin jos naispari on valinnut hedelmöityshoitoihinsa siittiöitä, joiden antaja on suostunut isyytensä vahvistamiseen, ei lapselle voida vahvistaa vanhemmiksi kahta äitiä, vaan lapsen synnyttänyt äiti sekä siittiöitä luovuttanut biologinen isä.
Seta-järjestö on jo ilmoittanut olevansa pettynyt lakiehdotukseen, jossa lapsen vanhempien määrä rajoittuu kahteen.
– Vanhemmuuslaki on toteutumassa mitättömänä teknisenä muutoksena, jossa ei uskalleta parantaa niiden lasten oikeuksia, jotka elävät useamman kuin kahden vanhemman perheissä, sanoo Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä toteaa Setan kannanotossa.
Setan mukaan hallitus tarrautuu perinteiseen vanhemmuuteen, eikä ota huomioon perhemuotojen moninaisuutta.
– Lakiesitys ei paranna sateenkaariperheiden oikeuksia millään tavalla, Jämsä sanoo.
Lakiluonnosta valmisteltaessa on kuultu eri ministeriöiden lisäksi lisäksi muun muassa eri viranomaisia ja sidosryhmiä, kuten Lapsiasiainvaltuutetun toimistoa, Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoa, Seta ry:tä, Sateenkaariperheet ry:tä ja Monimuotoiset perheet -verkostoa.
Useamman vanhemman mallia on lakiehdotuksen perustelujen mukaan harkittu lakia laatiessa. Vanhemmuuslain tekstissä on pyritty sukupuolineutraaliuteen, mutta luopumista isyys- ja äitiysnimikkeistä sekä kahden oikeudellisen vanhemman mallista ei ole pidetty mahdollisena.
– Ehdotusten toteuttaminen edellyttäisi vanhemmuuslain periaatteellista uudelleentarkastelua ja perheoikeudellisten peruslähtökohtien muuttamista, perusteluissa todetaan.
Lainlaatijoiden mukaan useamman oikeudellisen vanhemman mallilla olisi niin laajoja taloudellisia lainsäädännöllisiä vaikutuksia, ettei niiden tarkempaan arviointiin ollut tässä yhteydessä mahdollista ryhtyä.
– Myös äitiys- ja isyys-käsitteistä luopuminen kokonaan edellyttäisi varsin lukuisia tarkistuksia muualle lainsäädäntöön, perusteluissa todetaan.
Lakiluonnoksessa ehdotetaan kuitenkin vanhemmuuslain säätämisestä aiheutuvia välttämättömiä muutoksia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettuun lakiin, lapsen elatuksesta annettuun lakiin, rekisteröidystä parisuhteesta annettuun lakiin, oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annettuun lakiin, kansalaisuuslakiin,elatustukilakiin ja sosiaalihuoltolakiin.
