Nämä 20 kysymystä voivat paljastaa muisti­sairauden – varhainen reagointi tuo lisää hyviä vuosia - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Nämä 20 kysymystä voivat paljastaa muisti­sairauden – varhainen reagointi tuo lisää hyviä vuosia

Toimi heti, jos huomaat muistioireita.

Muistisairaus voi näkyä arjessa monin tavoin.­

7.4. 6:29

Tutkimuksiin menoa ei kannata pitkittää, jos epäilee muistisairautta. Mitä varhaisemmassa vaiheessa oireet huomataan ja mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä enemmän potilaalla on edessään hyviä vuosia.

– Jos sairaus pääsee etenemään dementiavaiheeseen ja elämänlaatu on jo heikentynyt, siihen ei tämän hetken hoidoilla pystytä enää niin hyvin vaikuttamaan, sanoo neurologian erikoislääkäri, professori Anne Koivisto.

Muistisairauden ensioireet eivät aina suoranaisesti liity muistiin, sillä kyse on aivojen hermosolujen rappeutumisesta.

– Aivot ovat kuin tietokone, ja oire riippuu siitä, mihin kohtaan vika tulee, Koivisto kuvailee.

Alzheimerin taudissa tyypillisiä ensioireita ovat uuden oppimisen vaikeus sekä se, että on vaikeaa palauttaa mieleen asia, josta on vastikään puhuttu tai jonka on nähnyt tai kuullut.

Toiseksi yleisimmässä, aivoverenkierron muistisairaudessa niin ikään oppiminen ja uuden asian mieleen painaminen koetaan vaikeaksi. Myös aloitekyky ja oman toiminnan suunnittelu heikkenevät.

– Oireet voivat alkaa myös hahmottamisen vaikeudella: lukeminen vaikeutuu, tai jos liikkuu ulkona, voi käydä niin, ettei pysty hahmottamaan mihin suuntaan risteyksestä pitäisi mennä. Myös tuttujen kasvojen yhdistäminen nimeen voi olla vaikeaa, tai sanat katoavat ja lauserakenteet muuttuvat.

Neurologian erikoislääkäri, professori Anne Koivisto on kollegojensa tavoin erittäin huolestunut koronan takia eristyksiin joutuneista muistisairaista ja muista riskiryhmistä.­

Myös psyykkiset oireet voivat olla merkki alkavasta muistisairaudesta. Aihetta huoleen on myös, jos keski-iän ylittäneen ihmisen luonne muuttuu selkeästi erilaiseksi tai hän alkaa vetäytyä omiin oloihinsa, on apaattinen tai käyttäytyy sosiaalisissa tilanteissa sopimattomasti.

– Voi myös käydä niin, että verkkopankin käyttö ei enää sujukaan tai lääkkeiden ottamiseen tulee haastetta, vaikka asiat olisivat aiemmin onnistuneet hyvin.

Tiedonkäsittelyn ongelmiin voi olla monia muitakin syitä kuin muistisairaus.

Koivisto kertoo, että depressio, stressi, vaikean sairauden hoito, päihteiden käyttö ja yhä useammin myös unihäiriöt aiheuttavat muistisairauden kaltaisia oireita: muisti pätkii, keskittymiskyky heikkenee ja oppiminen vaikeutuu.

Erilaisten muistitestien ja kokeiden avulla saadaan selville, onko kyse alkavasta muistisairaudesta.

– Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa meillä on käytössä CERAD-testi silloin, kun on aihetta epäillä muistisairautta tai tarvitaan lisäselvyyttä potilaan tiedonkäsittelystä.

Lääkärin tai muistineuvolan pakeille lähtöä ei Koiviston mukaan kannata pitkittää.

– Alzheimerin tautiin, Lewyn kappale -tautiin ja Parkinsonin taudin muistisairauteen on olemassa oireenmukaista lääkehoitoa. Varhaiseen Alzheimerin tautiin on tarjolla tutkitusti tehokasta, ihan alkuvaiheen hoitoa ja hoitomenetelmiä.

– Varhaisessa vaiheessa aloitetulla hoidolla pystytään säilyttämään ja ylläpitämään hyvää omatoimista vaihetta ja toimintakykyä. Myös muistisairauksiin kuuluvia neuropsykiatrisia oireita ja oirekuvaa voidaan hallita paremmin.

 Varhaisessa vaiheessa aloitetulla hoidolla pystytään säilyttämään ja ylläpitämään hyvää omatoimista vaihetta ja toimintakykyä.

Professori Koivisto on kollegojensa tavoin erittäin huolestunut koronan takia eristyksiin joutuneista muistisairaista ja muista riskiryhmistä.

– Kun nämä ihmiset eivät ole voineet osallistua ryhmätoimintaan ja kun sosiaaliset kontaktit, muut virikkeet ja fyysinen aktiivisuus ovat vähentyneet, se näkyy suoraan heidän kunnossaan.

Koiviston mukaan lieväkin muistisairaus etenee herkemmin, jos ihminen jää vaille virikkeitä ja muuta tehokkaaksi hoidoksi todettua ryhmämuotoista kuntouttavaa toimintaa.

Hän toivookin, että rokotuksien kohdentamisessa huomioitaisiin tämä riski, ja ryhmien ohjaajat ja osallistujat saisivat rokotteensa mahdollisimman pian.

– Kun tauti etenee vaikeampaan vaiheeseen, toimintakyky heikkenee ja hoivan tarve kasvaa. Se tarkoittaa myös yhteiskunnalle koituvien kustannuksien kasvua.

Jos epäilet muistisairautta, hakeudu lääkäriin omalle terveysasemallesi. Siellä voidaan tehdä perustutkimukset. Jos tarpeen, lääkäri tekee lähetteen muistipoliklinikalle.

Voit myös hakeutua suoraan yksityiselle erikoislääkärille.

Oman alueesi muistineuvolasta saat neuvoja, ohjausta ja tukea muistikysymyksissä ja muistisairauksien eri vaiheissa.

Muistiliiton Muistineuvo-tukipuhelimessa ammattilaiset vastaavat mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Muistineuvo palvelee puh. 09 8766 550 maanantaina, tiistaina ja torstaina kello 12-17 sekä keskiviikkona ja perjantaina kello 12-15.

Muistiliiton Vertaislinja-tukipuhelin tarjoaa kuuntelevaa korvaa vuoden joka iltana kello 17–21 puh. 0800 96000.

Näin voi testata muistia

Ohessa poimintoja itselle ja läheiselle tehtävästä muistikyselystä.

  1. Muistatko tehdä sovitut asiat?

  2. Muistatko mitä äskettäin on puhuttu?

  3. Kyseletkö tai kerrotko samoja asioita uudelleen ja uudelleen?

  4. Muistatko läheisten nimet?

  5. Miten opit uusia toimintatapoja, esimerkiksi jonkin uuden laitteen käytön?

  6. Miten käytännön taidot, kuten ruuanlaitto, käsityöt ja pienet korjaustyöt sujuvat?

  7. Miten suhtaudut muistivaikeuksiin, onko sinulla niitä?

  8. Miten hyvin löydät tarvittavat sanat puhuessasi?

  9. Miten löydät kulkiessasi reitit ja paikat, eksytkö helposti?

  10. Ovatko kiinnostuksen kohteet ja harrastukset pysyneet ennallaan?

  11. Ovatko päivittäiset toiminnot hidastuneet?

  12. Onko oma-aloitteisuudessa tapahtunut muutoksia?

  13. Millainen on harkintakykysi raha-asioissa tai ongelmatilanteissa? Onko se muuttunut?

  14. Oletko muuttunut aiempaa estottomammaksi, eli teet ja puhut asioita joita aiemmin et julkisesti olisi tehnyt tai puhunut?

  15. Huolehditko itsestäsi ja muista entiseen tapaan?

  16. Onko sinulla ollut päiväsaikaisia näköharhoja, oletko nähnyt olemattomia asioita?

  17. Onko mielialasi muuttunut viime aikoina masentuneeksi?

  18. Milloin muistin ja muun tiedonkäsittelyn ongelmasi ovat alkaneet?

  19. Edelsikö ongelmien alkua jokin erityinen tapahtuma?

  20. Miten selviydyt kodin ulkopuolisten asioiden hoitamisesta, kuten raha-asioista, laskujen maksusta kaupassa käynnistä?

Kysely toimii tarkentavan haastattelun alkuvaiheessa ja auttaa läheisiä jäsentämään ja ilmaisemaan havaintojaan. Sekä tutkittava että läheinen täyttävät kyselylomakkeen, ja vastauksia vertaillaan.

Lähde: Suomen Muistiasiantuntijat ry

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?