Kommentti: Suomen laita on auki – huhtikuussa tarvitaan rokotteita ja paljon onnea - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Suomen laita on auki – huhtikuussa tarvitaan rokotteita ja paljon onnea

Hallituksen epäonnistuminen liikkumisrajoituksissa osuu Suomen kannalta huonoon hetkeen, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.

Rokotusten onnistumisella ja tehokkuudella on yhä suurempi merkitys Suomessa nyt.­

1.4. 12:06

Huhtikuu on kuukausista julmin, sanotaan. Toivottavasti sanonta ei nyt pidä paikkaansa.

Suomen kevät ei enää vääjäämättä kulje kohti koronakatastrofia. Se ei silti ole mahdoton.

Hyviä uutisia tautitilanteesta voi seurata huonoja. Näin käy erityisesti, jos hyvät uutiset saavat ihmiset hölläämään omaa varovaisuuttaan.

Hallituksen ajamien liikuntarajoitusten kaatuminen perustuslakivaliokunnassa oli outo, vakava ja ennenäkemätön juttu. Tapahtumaketju, tehdyt erehdykset ja niiden syyt pitää selvittää tarkasti tulevan varalle. Nykyisen pandemian aikana voi vielä tulla uusia kriisejä. Niin voi käydä eri syistä myös sen jälkeen.

Siksi pitää ymmärtää, mikä hallitukselta ja virkakoneistolta meni nyt pieleen.

Tärkein asia on kuitenkin nykyisestä kriisistä selviytyminen. Kiirastorstaina käynnistyi huhtikuu. Se ratkaisee.

Riittävätkö rokotukset?

Ainakaan toistaiseksi kaatuneiden liikuntarajoitusten tilalle ei ole mitään tarjolla. Siksi rokotusten keskittäminen pahimmille tautialueille on yhä tärkeämpi vaihtoehto.

Pelkkä lausuntokierros asiasta vie nyt puoli kuukautta. Helsinki tosin ilmoitti juuri, että pystyy laajentamaan rokotuksia vähän nuorempaan ikäluokkaan. Pääkaupunkiseudulla tilanne on pahin.

Rokotukset eivät ole vain Suomesta kiinni. Ne ovat kiinni siitä, onko rokotteita. Jos rokotustoimitukset taas kutistuvat tai toimitetuissa rokotteissa havaitaan taas ongelmia, aikataulut eivät pidä.

Rokotuksilla on ollut jo suuri merkitys vanhimmissa ikäluokissa. Niiden ansiosta koronakuolemat eivät ole keväällä kasvaneet samassa tahdissa tartuntojen kanssa.

Lämmön ja valon lisääntyminen voi estää viruksen leviämistä. Tästä ei ole varmuutta.

Ainakaan pääkaupungissa ei kannata kirjata kalenteriin ravintolailtaa tai kuntosalilla piipahtamista vähään aikaan.

Valvonta naapurien kontolle?

Suomi tarvitsee tänä keväänä onnea. Onnea ei voi ansaita. Se sattuu kohdalle tai sitten ei.

Perustuslakivaliokunta rikkoi pääministeri Sanna Marinin lekan. Se antoi ymmärtää, että ruuvimeisseli voisi yhä toimia. Suuren liikkumiskiellon sijaan voitaisiin käyttää täsmärajoituksia.

Nekään eivät ole ongelmattomia. Ensinnäkin uudet laki- ja säännösvalmistelut vievät viikkoja. Sitten on taas edessä eduskunnan ja valiokuntien mankeli. Välttämättä ratkaistavat perusoikeudelliset kysymykset eivät ole entistä helpompia.

Jos prosessi saataisiin läpi, alkaisivat käytännön ongelmat. Otetaan nyt esimerkiksi kotona järjestettävät tilaisuudet, kun niistä on eniten puhuttu.

Jos ne kiellettäisiin, viranomainen ei kiertäisi rapussa etsimässä juhlia ja illanistujaisia. Tehtävä jäisi naapureille. Normaalistikin on kova kynnys soittaa poliisia paikalle, jos naapurista kuuluu meteliä. Siitä voi alkaa vuosien vihanpito ja kiusanteko.

Virus ei paljoa erottele sitä juodaanko alkoholia vai kahvia. Kahvikutsuista ei paljoa melua synny. Pitäisikö alkaa kuuntelemaan lasi seinän ja korvan välissä, onko naapurissa nyt ylimääräistä väkeä? Ja pirauttaa sitten taas mustamaija paikalle?

Tämä noin esimerkkeinä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?