Tarvitaanko liikkumis­rajoituksia, vaikka korona­tartunnat laskevat? Johtava asiantuntija lyö tiskiin selvät faktat, joilla kovat keinot voitaisiin välttää - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tarvitaanko liikkumis­rajoituksia, vaikka korona­tartunnat laskevat? Johtava asiantuntija lyö tiskiin selvät faktat, joilla kovat keinot voitaisiin välttää

Asiantuntijoiden arvioissa nousi esiin kolme selvää kriteeriä, joilla liikkumisrajoitukset voitaisiin vielä välttää: tartuntamäärien puolittuminen, ja ilmaantuvuusluvun sekä sairaalassa hoidettavien potilaiden määrän selvä lasku.

Markku Tervahauta (vas.), Markku Mäkijärvi, Sanna Isosomppi ja Mikko Pietilä kertoivat, millä keinoin suunnitelluilta liikkumisrajoituksilta voitaisiin pääkaupunkiseudulla ja Turussa välttyä.­

31.3. 6:29

Koronavirustartuntojen määrä Suomessa on laskenut kolme päivää peräkkäin. Seitsemän päivän tartuntojen liukuva keskiarvo on ollut laskussa jo viikon verran.

Kolmena viime päivänä on havaittu 420–458 uutta tartuntaa, eli ollaan samalla tasolla kuin helmikuun puolivälissä. Silloin liikkumisrajoituksia pahimmille epidemia-alueille alettiin valmistella teemalla ”mikäli tilanne pahenee”.

Tilanne paheni, ja liikkumisrajoitukset valmisteltiin lakiesitykseksi saakka. Eduskunnan on määrä päättää lain hyväksymisestä pääsiäisen jälkeisellä viikolla.

Jos laki hyväksytään, sen käyttöön ottamiseksi tarvitaan vielä erillinen valtioneuvoston asetus, jossa määritellään, millä alueilla ja miten pitkään liikkumisrajoitukset ovat voimassa.

Lainvalmistelussa lähdettiin siitä, että liikkumisrajoitukset otettaisiin käyttöön pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä Turussa.

Mitä tapahtuu, jos tartuntojen määrä jatkaa laskuaan siihen saakka, kun lakiesitys liikkumisrajoituksista tulee eduskunnan päätettäväksi? Silloin oltaisiin jo suunnilleen vuodenvaihteen ja tammikuun alun tartuntamäärätasolla, kun liikkumisrajoituksista ei vielä puhuttu mitään.

Olisivatko liikkumisrajoitukset edelleen tarpeellisia?

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin johtajaylilääkärin Markku Mäkijärven mukaan olisivat ainakin pääkaupunkiseudulla.

Monessa maassa ja kaupungissa on otettu käyttöön etupäässä öisiä ulkonaliikkumiskieltoja. Suomessa harkitaan koko vuorokauden voimassa olevia liikkumisrajoituksia. Koronaviruksen ensimmäinen aalto hiljensi Helsingin keskustan tähän tapaan viime maaliskuussa.­

Mäkijärvi sanoo, että vaikka koko Suomen tartuntaluvuissa on tapahtunut ilahduttavaa kehitystä, se ilahduttava kehitys on osunut kaikkialle muualle kuin Husin alueelle.

– Tartuntaluvuissa pitää erottaa muun Suomen ja Uudenmaan luvut. Husin alueella pudotus tartuntamäärissä on ollut vain viisi prosenttia, eli määrä ei ole pudonnut juuri nimeksikään, Mäkijärvi huomauttaa.

Miten paljon tartuntalukujen pitäisi sitten vielä laskea, ettei kaavailtuja liikkumisrajoituksia tarvitsisi ottaa käyttöön?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta esitti, että ilmaantuvuuslukuun (uusia tartuntoja kahden viikon aikana/100 000 asukasta) pitäisi saada selvä lasku.

Tervahaudan mukaan ilmaantuvuusluku pitäisi saada alle 50:n – Husin alueella se oli tiistain luvuilla 313,6.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoo, että ilmaantuvuusluku pitää saada alas. Ilmaantuvuusluku korreloi esimerkiksi sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrään.­

– Kun saadaan aikaan selvä ilmaantuvuusluvun aleneminen, se vaikuttaa myös sairaalahoidon tarpeeseen ja sen pohjalta olisi paljon helpompi jatkaa. Liian korkeaan ilmaantuvuuslukuun ei voida jäädä, koska uhkana on tartuntojen lehahtaminen uudelleen ja potilasmäärien uusi kasvu, Tervahauta kuvaa.

Tervahaudan kriteerillä liikkumisrajoitusten välttämisestä ollaan vielä hyvin kaukana.

– Jos ihmiset jaksavat pitää etäisyyksiä ja välttää kontakteja ja jos tämä laskeva trendi tartuntamäärissä jatkuu, on ihan hyvin mahdollista, että kahden viikon päästä liikkumisrajoituksia ei ehkä tarvita. Siihen olisimme tosi iloisia, Tervahauta kuitenkin painottaa.

Mäkijärvi sanoi, että mitään yksittäistä lukua, raja-arvoa tai kriteeriä on hankala määrittää.

– Nyrkkisääntönä sanoisin, että tartuntojen määrä pitää saada vähintään puolitettua. Kun puolitetaan tartunnat, niin kahden viikon päästä puolittuu koronapotilaiden määrä sairaalassa, Mäkijärvi sanoi.

Mäkijärvi sanoi Ilta-Sanomille jo sunnuntaina, että hän käsittelee liikkumisrajoitusten tarpeellisuutta terveydenhuollon näkökulmasta.

– Potilasmäärät sairaaloissa eivät ole vielä lähteneet laskuun. Mielestäni pitää nähdä potilasmäärien selvä lasku, ennen kuin ajatus liikkumisrajoituksista voidaan kokonaan hylätä.

Myös tartuntamäärän puolittumisen tai potilasmäärän osalta ollaan vielä kaukana tavoitteesta.

– Moni saattaa ajatella, että kolmas aalto oli tässä, mutta ei se ole. Tämä virus on jo monta kertaa yllättänyt eikä useinkaan niin positiivisesti. Pitää päästä selvästi turvallisille vesille, nyt ollaan vielä vaarallisilla vesillä, Mäkijärvi kuvasi.

– Jos puhutaan, mikä on epidemian estämisen tavoite, niin se on päästä perustasolle, jolloin ilmaantuvuus on alle 25. Oikea tavoite on se, että hyvä käsihygienia, etäisyydet ja kasvomaskin käyttö ovat ainoat rajoitukset, joita tarvitaan.

Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoi, että Husin alueella koronatartuntojen määrä on pudonnut vain viisi prosenttia, muualla Suomessa huomattavasti enemmän.­

Mäkijärvi myös varoitteli, että pääsiäinen voi antaa harhaan johtavan kuvan epidemiatilanteesta, kun ihmiset eivät hakeudu pyhäpäivinä testeihin.

– Jo tämän seurauksena todettujen tartuntojen määrä putoaa. Näin kävi myös jouluna, vuodenvaihteessa ja hiihtolomilla. Jos tuijotetaan pelkkiä lukuja, ne voivat johtaa harhaan. Oikeaan tilannekuvaan tarvitaan ainakin yksi täysi työviikko pääsiäisen jälkeen.

Turku on yksi liikkumisrajoitusten lakiesityksessä mainituista kaupungeista. Sekä Turun kaupunki että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ovat kuitenkin selvästi sitä mieltä, että liikkumisrajoituksia ei juuri nyt tarvita.

Johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo, että sairaanhoitopiirin näkemys on, että liikkumisrajoitukset mahdollistava laki on kyllä hyvä saada voimaan, jotta se voidaan ottaa tarvittaessa nopeasti käyttöön. Mutta juuri tällä hetkellä liikkumisen rajoittamista Turussa ei tarvita.

Turussa ryöpsähti iso tartuntarypäs kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa, mutta tilanne on rauhoittunut pahimmasta ajasta selvästi. Kuva on Turun ylioppilaskylästä.­

Pietilä sanoo, että Turussa on tultu parin viikon takaisista huippuluvuista roimasti alaspäin. Seitsemän päivän ilmaantuvuusluku oli 19. maaliskuuta vielä 146,5, viime sunnuntaina enää 111,3, ja se on laskenut Pietilän mukaan parin viime päivän aikana edelleen.

– Laskutahti on ollut sen verran reipas, että ihmisiä olisi vaikea motivoida liikkumisrajoituksiin etenkin, jos laskeva trendi jatkuu. Liikkumisrajoitukset kohdentuisivat herkästi epätarkoituksenmukaisen suureen määrään ihmisiä ilman, että saataisiin merkittävää lisähyötyä. Jos lisätään kiristyksiä, niin toivottavasti lähdetään ensin käyttämään tartuntatautilain muutoksen antamaa mahdollisuutta sulkea yksityisiä tiloja, Pietilä esittää.

Pietilän mukaan liikkumisrajoitusten arvioinnissa tärkeimmät avainluvut ovat ilmaantuvuus ja sairaalapotilaiden määrä. Absoluuttinen tartuntojen määrä ja tarttuvuusluku (R-luku) ovat alisteisia.

– Kun ilmaantuvuusluku on laskusuuntainen, tarttuvuusluku on automaattisesti alle yhden ja tartuntojen määräkin laskeva.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä odottaa, että sairaalahoitoa tarvitsevien koronapotilaiden määrä lähtee Turussa laskuun viikon sisällä.­

– Meillä alkoi laskutrendi 1,5 viikkoa sitten, eli sairaalapotilasmäärässä vaikutus pitäisi näkyä viikon sisään. Ei ole kuitenkaan yhtään varaa laskea suojausta alas, Pietilä kuvaa.

Helsingin kaupungin epidemiologisen toiminnan ylilääkäri Sanna Isosomppi sanoo, että jokaisen kansalaisen on edelleen itse mahdollisuus vaikuttaa siihen, tarvitaanko liikkumisrajoituksia vai ei.

Ylilääkäri Sanna Isosomppi korostaa, että jokaisella on mahdollisuus omin valinnoin vaikuttaa koronatilanteeseen.­

– Jokaisen omilla pienillä valinnoilla on oikeasti merkitystä. Ymmärrän erittäin hyvin ihmisten väsymyksen ja inhimillisen puolen halusta tavata muita, mutta jos vielä jonkin aikaa pystyy lykkäämään ystäväpiirin tapaamista, niin hyvä tulee. Onneksi voi tavata jo ulkona turvaetäisyyksin, Isosomppi sanoi.

Kuinka paljon ihmisten oikeustajua koettelee, jos laskevista tartunta- ja ilmaantuvuusluvuista huolimatta liikkumisrajoitukset otettaisiin käyttöön?

– On todella vaikea nähdä kahden viikon päähän, mutta jos rajoitukset katsotaan yhä tarpeellisiksi, perusteet täytyy kertoa selvästi ja avoimesti ja vastata kansalaisia askarruttaviin kysymyksiin, Isosomppi vastaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?