Johtajaylilääkäri arvioi, mikä loi Suomen pahimman koronapesäkkeen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Johtaja­ylilääkäri arvioi, mikä loi Suomen pahimman korona­pesäkkeen

Helsingin Puotilassa ilmaantuvuusluku on noussut jo yli tuhannen.

31.3. 6:01

Puotilan ostoskeskuksen liepeillä on rauhallista tiistaina iltapäivällä. 1960-luvun kerrostalojen reunustamia katuja kulkee lähinnä koulusta palaavia lapsia ja jokunen ruokakauppaan menijä maski kasvoillaan.

Tämä raukean oloinen itähelsinkiläinen lähiö on tällä hetkellä Suomen pahin koronatartuntojen keskittymä ilmaantuvuuslukujen valossa. Eniten uusia koronavirustartuntoja suhteutettuna asukaslukuun on Helsingissä todettu Puotilan, Kontulan ja Etelä-Vuosaaren alueilla.

Ilmaantuvuusluku oli 10.–24. maaliskuun ajanjaksolla Puotilassa 1 067, Kontulan–Vesalan alueella 899 ja Etelä-Vuosaaressa 940. Ilmaantuvuus tarkoittaa tartuntojen määrää 14 vuorokauden aikana 100 000:ta asukasta kohti.

Kaikki nämä pahimmat ilmaantuvuuslukujen alueet sijaitsevat itäisessä Helsingissä. Aikaisemmin koronaluvuissa on korostunut maahanmuuttajavoittoinen Puotinharju, mutta nyt lukemat ovat korkeammalla Itäväylän toisella puolella sijaitsevan Puotilan puolella.

 Kyllä tämä on päässyt yllättämään, miksi täällä on niin paljon tartuntoja.

Puotilassa asuvat kuusikymppiset Kaija ja Sirkka-Liisa ovat ihmeissään siitä, että heidän kaupunginosansa on nyt pahin tartuntapesäke Helsingissä – ja koko maassa.

– Silloin kun alettiin seuraamaan näitä kaupunginosien tartuntalukuja, niin mehän oltiin aluksi siellä ihan alimpana, Kaija sanoo.

– Kyllä tämä on päässyt yllättämään, miksi täällä on niin paljon tartuntoja. Maahanmuuttajien keskuudessahan tartuntoja kerrotaan olleen paljon, mutta Puotilassa ei edes asu niin paljon maahanmuuttajia. Täällä on tietysti vilkas metroasema, Sirkka-Liisa sanoo.

Kaija ja Sirkka-Liisa vaihtoivat kuulumisia Puotilan ostoskeskusken takana. Kaija oli viemässä roskia ja Sirkka-Liisa ulkoiluttamassa Jade-koiraa.

Naiset kertovat, ettei tilanne kuitenkaan liiaksi huoleta. Molemmat ovat hiljattain saaneet ensimmäisen rokoteannoksen. Lisäksi he uskovat, että omilla toimilla voi vaikuttaa asioihin.

– Me tehdään se, mikä voidaan; käytetään maskeja ja pidetään turvavälejä. Eikä olla enää biletysiässä, Sirkka-Liisa naurahtaa.

Paikallinen parturiyrittäjä, 14 vuotta Puotilassa työskennellyt Al Hyali Moataz ei ole huolissaan tartunnan saamisesta. Sen sijaan hänen mieltään painaa se, kuinka liiketoiminnan käy, jos liikkumisrajoitukset astuvat voimaan.

– Jos parturi pitää laittaa moneksi viikoksi kiinni, niin kuka korvaa meille menetykset? Siitä tulee vaikeaa, Moatez sanoo.

Al Hayli Moatazilla on parturiliike Puotilan ostarilla.

Apteekkiin asioimaan menossa oleva Vesa, 78, puolestaan sanoo, että kotiseudun kovat tartuntaluvut mietityttävät.

– Kyllähän se huolestuttaa, ilman muuta.

Vesa on saanut jo rokotteen, mikä huojentaa mieltä. Hän ei osaa sanoa, miksi Puotila on nyt noussut koronatartuntojen kärkeen.

– Maahanmuuttajien tartunnoista on puhuttu, mutta heitä on enemmän Puotinharjun puolella. Ja olen huomannut, että oikein kiitettävästi maahanmuuttajat käyttävät nykyään maskeja.

Vesa on saanut jo ensimmäisen piikin koronarokotetta.

Puotilan korkeat ilmaantuvuusluvut ovat ihmetyksen aihe Helsingin kaupungin terveysviranomaisille.

– Puotila on tällä hetkellä poikkeus. Se on ainoa alue, jossa ilmaantuvuus menee yli tuhannen, terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen ihmettelee.

Lukkarinen sanoo samaan hengenvetoon, että Puotila on keskimääräistä pienempi postinumeroalue. Koronaan sairastuneita oli kahden viikon tarkastelujakson aikana 62. Pienellä alueella pienehkökin määrä nostaa herkästi ilmaantuvuuslukua.

– Jo yksittäisen isohkon perheen tartunnat voivat vaikuttaa siihen, että suhteellinen luku harppaa.

Lukkarinen katseli Puotilaa koskevasta datasta, mikä selittäisi korkeaa ilmaantuvuutta. Mitään dramaattista tekijää ei löydy.

– Puotila edustaa hyvin meidän keskimääräistä asuinaluettamme.

Puotilassa hieman yli kolmannes on muita kuin suomea ja ruotsia puhuvia. Tartunnan lähteet ovat samantyyppisiä kuin muualla. Vähän muita alueita vähemmän on perheen sisäisiä altistumisia.

 Raakadatasta voi nähdä, että seassa on esimerkiksi palveluammateissa työskenteleviä.

Ikäjakauma on Lukkarisen mukaan Puotilassa normaali. Muuntoviruksetkaan eivät selitä ilmaantuvuutta. Puolet on muuntoviruksia.

Lukkarinen muistuttaa, että tartunnat tulevat usein muualta kuin postinumeron alueelta.

Puotilassa asuu kaikenlaisia ihmisiä opiskelijasta erilaisiin soteammattilaisiin ja eläkeläisiin. On puhelinmyyjiä, parturi-kampaajia.

– Raakadatasta voi nähdä, että seassa on esimerkiksi palveluammateissa työskenteleviä.

Lukkarinen muistuttaa, että tartunnat eivät aina jakaudu tasaisesti ja tilanne elää koko ajan.

– Puotilassa ovat vielä tartunnat koholla, mutta Puotinharju on tulossa lähelle.

Puotilassa koronatartuntojen lähteet ovat yksittäisiä. Tartuntoja on saatu ala-asteelta, päiväkodista, ravintolasta.

– Ei ole tiettävästi ollut bileitä eikä toisaalta ole isoa joukkoa samaa ikäryhmää, joka bilettäisi keskenään. On nähty kavereita, ystävää tai lähipiiriä.

Paikalliset kävelivät Puotilan ostarilla.

Lukkarinen uskoo, että koronatartunnoista kertominen postinumeroiden perusteella parantaa asukkaiden kriisitietoisuutta.

– On huomattu, että korkean ilmaantuvuuden julkistamisen jälkeen maskien käyttö on lisääntynyt alueella busseissa ja kaupoissa.

Itä-Helsingin korkeita ilmaantuvuuslukuja on selitetty niin sanotuilla rakenteellisilla syillä, kuten asukkaiden sosioekonomisella asemalla. Alueella asuu paljon maahanmuuttajia, joiden keskuudessa on havaittu suhteessa enemmän tartuntoja.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) on kertonut aiemmin, että ilmaantuvuusluvut ovat suuremmat vieraskielisten suomalaisten joukossa, koska moni työskentelee ammateissa, joissa ei ole mahdollisuutta etätyöskentelyyn. Tämä pätee paitsi vieraskielisiin, myös muutenkin matalampaan sosioekonomiseen asemaan.

Lisäksi syitä Itä-Helsingin korostuneisiin ilmaantuvuuslukuihin on esitetty muita alueita suurempaa riippuvuutta joukkoliikenteen käytöstä.

THL:n asiantuntijaryhmä on suositellut koronavirusrokotusten alueellista painottamista. Suositus annettiin maaliskuun puolivälissä, koska epidemiatilannetta seurattaessa on nähty, että alueelliset erot säilyvät ja jopa kasvavat ajan myötä.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoitti maanantaina Twitterissä, että hallitus aikoo käsitellä keskiviikkona rokotteiden painottamista pahimmille epidemia-alueille. THL ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ovat valmistelleet mallia, jolla kohdentaminen voitaisiin toteuttaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?