Koronaoireet eivät aina lopukaan – tämä kaikki pitkittyneestä taudista nyt tiedetään

Potilaiden paranemista vaikeuttaa oireiden laaja kirjo ja täsmälääkityksen puute.

Pitkäkestoiseen covid-19:ään ei ole tehokasta täsmähoitoa.

2.4.2021 7:49

Miksi toiset potilaat paranevat koronataudista nopeasti? Miksi osa tartunnan saaneista joutuu kärsimään koronan oireista viikkojen tai jopa kuukausien ajan? Näihin kysymyksiin lääkärit ja tutkijat eivät vielä osaa vastata tarkasti.

Mahdollista on, että perinnölliset erot ihmisten välillä tai taustasairaudet selittävät infektion pitkäaikaisoireita.

Pitkäkestoinen covid-19 on huonosti tunnettu sairaus, jonka diagnostiset kriteerit eivät ole vielä vakiintuneet. Oireita voi olla monenlaisia, ja joskus niitä on vaikea yhdistää koronavirusinfektioon.

Pitkää koronaa voidaan epäillä, jos oireet jatkuvat pitempään kuin kolme tai neljä viikkoa taudin puhkeamisesta. Kroonisesta covid-19-taudista puhutaan silloin, jos oireet kestävät yli kolme kuukautta.

Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan yli kolme viikon ajan huonoa oloa tuntevia potilaita on noin 10 prosenttia kaikista tartunnan saaneista. Kuukausien pituiseksi oireilu venyy tätä pienemmällä osalla potilaista, kertoo lääketieteellinen British Medical Journal (BMJ) -julkaisu.

Tutkimustietoa on sittemmin tullut lisää, ja tauti alkaa näyttää huomattavasti yleisemmältä. Laajassa monikansallisessa tutkimuksessa lähes kaksi kolmasosaa potilaista koki oireita yli puoli vuotta. Yleisimmät oireet olivat uupumus, rasituksen jälkeinen huonovointisuus ja ”aivosumu”.

Oireet ovat erilaisia. Yleensä potilaat kärsivät uupumuksesta, hengitysvaikeuksista, kuumeesta, kurkkukivusta, yskästä, lihaskivuista, pahoinvoinnista, päänsärystä, haju- ja makuaistin heikentymisestä sekä muista neurologisista oireista, kertoo Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkila lääketieteellisessä aikakauskirjassa Duodecimissa. BMJ lisää listalle myös muun muassa suolistovaivat, erilaiset ihottumat, verisuonten tukkeumat, aineenvaihdunnan häiriöt ja masennuksen.

Pitkäkestoiseen covid-19:ään ei ole tehokasta täsmähoitoa. Potilaat saavat oireenmukaista hoitoa ja kuntoutusta, ja heidän elimistönsä toimintaa seurataan.

Professori Parkkilan mukaan sairautta on vaikea lähestyä vain yhden lääketieteen erikoisalan kautta.

”Näyttäisi pikemminkin siltä, että sitä potevat henkilöt tarvitsevat moniammatillista, toipumista tukevaa ja pitempiaikaista hoitoa sekä muuta tukea”, Parkkila kirjoittaa Duodecimissa.

Samoilla linjoilla on BMJ. Monet potilaat paranevat julkaisun mukaan itsestään, mutta hitaasti. He tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea toipumiseen, jolloin he voivat lisätä aktiviteettiaan vähitellen.

Brittiläiset tutkijat varoittavat BMJ:ssä myös leimasta, joka usein lyödään pitkäkestoista koronatautia sairastaviin.

”Monia potilaita ei uskota eikä heidän huonovointisuuttaan tunnisteta kuukausiin. Stigma ajaa ihmiset piiloon ja terveydenhuollon tavoittamattomiin, aiheuttaa henkistä hätää ja mielenterveyden ongelmia ja estää siten fyysisen terveyden palautumista pitkällä aikavälillä”, kirjoittavat kansanterveyden asiantuntijat Marija Pantelic ja Nisreen Alwan BMJ:n tuoreessa mielipideartikkelissa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?