AstraZenecan veritulppakysymykseen alustava selitys: näin erittäin harvinainen aivojen laskimotukos voi syntyä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

AstraZenecan veritulppa­kysymykseen alustava selitys: näin erittäin harvinainen aivojen laskimotukos voi syntyä

AstraZenecan koronarokote saattaa hyvin harvinaisena sivuvaikutuksena aiheuttaa elimistön puolustusreaktion, Husin ylilääkäri Asko Järvinen kertoo. Syy-yhteys ei ole vielä varma, ja riski on joka tapauksessa niin pieni, että Järvinen itse ottaisi rokotteen.

AstraZenecan rokotteen on havaittu harvinaisissa tapauksissa vaikuttavat elimistön puolustusjärjestelmään ja verihiutaleisiin.

27.3. 15:36

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) ylilääkäri Asko Järvisen mukaan yhteys AstraZenecan koronarokotteen ja aivon pintalaskimon veritulpan välillä ei edelleenkään ole selvä.

Epäiltyjä tapauksia on ollut maailmalla muutamia kymmeniä. AstraZenecan rokoteannoksia on annettu Suomessa lähes 200 000 annosta. Suomessa on ollut 2–3 tapausta, jossa AstraZenecan yhteyttä aivolaskimotukokseen on selvitetty.

– Selkeää tapausmääritelmää ei ole, mutta ne ovat sen verran samantyyppisiä, että minusta rupeaa vaikuttamaan siltä, että jonkinlainen yhteys rokotteen kanssa on todennäköinen, Järvinen sanoo.

AstraZenecan rokotteen yhteyttä veritulppiin on tutkittu. Maailman terveysjärjestö WHO pitää rokotetta turvallisena.

Järvinen kertoo, että tämän hetken tietojen valossa AstraZenecan rokote saattaa hyvin harvinaisena sivuvaikutuksena käynnistää puolustusvasteen elimistön verihiutaleita kohtaan.

Tällöin verihiutaleiden määrä ensin kasvaa, ja sen jälkeen ne menevät hyvin matalalle. Alkuvaiheessa syntyy veritulppa.

– Riski ei ole sen tyyppinen, että se lisäisi tavallisten veritulppien esiintymistä, Järvinen kertoo.

– Jostain syystä tämän tyyppinen mekanismi näyttäisi johtavan aivon pintalaskimon (sinus sagittalis) veritulppaan.

Aiemmin kaksi toisistaan riippumatonta tutkimusryhmää on päätynyt samankaltaiseen lopputulokseen mekanismista.

Husin tartuntatautien ylilääkäri Asko Järvinen Meilahden sairaalassa.

Tämänkaltaisen veritulpan oirekuvat ovat aika epämääräisiä. Oireisiin lukeutuu pitkittynyt päänsärky, ja lisäksi voi tulla näköhäiriöitä ja huimausta eli keskushermoston oireita.

– Tämän hetken tiedon mukaan oireet tulevat 4–14 päivän viiveellä ensimmäisestä rokotuksesta, Järvinen sanoo.

Euroopan lääkevirasto EMA kertoi viime viikon perjantaina, että AstraZenecan saaneiden verihyytymäongelmia ja aivolaskimotukoksia on esiintynyt pääsääntöisesti alle 55-vuotiailla naisilla.

Aivon pintalaskimon veritulppa näkyy huonosti tavallisessa pään tietokonekuvauksessa. Sen havaitseminen vaatii magneettikuvauksen tai pään tietokuvauksen niin, että siinä on tehostettu laskimorakennetta.

Magneettikuvaus on tapa havaita aivojen laskimotukos.

Järvisen mukaan aivon pintalaskimon veritulppa ei sinänsä ole kauhean vaarallinen, ja sitä voi hoitaa verenohennuksella.

– Mutta ongelma on se, että tuohon tilaan liittyy verenvuotoriski. Eli tulpan jälkeen saattaa tulla verenvuoto, joten tulppa pitää hyvin varoen hoitaa, Järvinen sanoo.

– Tämä tila voidaan helposti tunnistaa verenkuvasta verihiutaleiden vähyydestä, ja sitten D-dimeeri- tai FiDD -verenhyytymistuotteiden määrittelemisellä.

Tällä hetkellä ei vielä tiedetä, voiko ihmisellä olla jotakin tämänkaltaiselle veritulpalle altistavia riskitekijöitä.

– Ilmeisesti niillä, joilla on ollut veritulppa, veritulppariski tai verenohennushoito, ei ole isompaa riskiä. Tämä on ihan eri mekanismi.

Järvinen kertoi aiheesta ensimmäisenä Ylen Ykkösaamussa.

Ohjelmassa Järvinen sanoi myös, että hän itse ottaisi AstraZenecan rokotteen, sillä pian 60 vuotta täyttävä Järvinen katsoo ikänsä puolesta covid-19-taudin muodostavan suuremman uhan kuin rokote.

– Tällä iällä (vakavan tautimuodon) riski on suurempi kuin rokotteen riski, Järvinen sanoi Ylellä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) päätti keskiviikkona, että rokotukset AstraZenecan rokotteella jatkuvat Suomessa 65 vuotta täyttäneillä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?