Liikkumisrajoitukset eduskunnan syyniin – perustuslaki­asiantuntija kritisoi esitystä: ”Lyödään lekalla ruuvia” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Liikkumisrajoitukset eduskunnan syyniin – perustuslaki­asiantuntija kritisoi esitystä: ”Lyödään lekalla ruuvia”

STM:n kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan liikkumisrajoitukset ovat ”välillinen keino” rajoittaa ihmisten välisiä kohtaamisia yksityistilaisuuksissa. Pauli Rautiaisen mukaan yksityisiin juhliin voitaisiin puuttua myös tartuntatautilakia kehittämällä.

Hallintotieteiden tohtori Pauli Rautiainen näkee, että keskiviikkona julkistettu lakiluonnos ei ole niin valmis, että se menisi eduskunnassa vaivattomasti läpi.­

25.3. 20:31

Kaikki hallituspuolueet ovat näyttäneet vihreää valoa sille, että liikkumisrajoituksia koskeva esitys etenee eduskuntakäsittelyyn.

Asiaa koskeva lakiluonnos julkistettiin keskiviikkona.

Liikkumisrajoitukset astuisivat voimaan pääkaupunkiseudulla ja Turussa eli pahimmilla epidemia-alueilla, ja niillä pyrittäisiin estämään yksityisiä juhlia, kyläilyä, ylimääräistä kaupoissa käyntiä ja kauppakeskuksissa notkumista.

– Liikkumisrajoitukset kohdistuvat elämän osiin, jotka eivät ole välttämättömiä oman arjen osalta. Liikkeitä ei olla sulkemassa. Liikkumisrajoituksilla puututaan välillisesti kodin ulkopuolisiin kontakteihin. Kyse on kokonaisuudesta, joka vaikuttaa useaan kohtaan elämässämme, pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi torstain tiedotustilaisuudessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila katsoi, että liikkumisrajoitukset ovat ”välillinen keino” rajoittaa ihmisten välisiä kohtaamisia yksityistilaisuuksissa.

– Silloin ei pystytä liikkumaan näihin häihin, bileisiin ja muihin, joissa nämä tartunnat ovat viime aikoina levinneet, Varhila kommentoi.

Perustuslakiasiantuntija, hallintotieteiden tohtori Pauli Rautiainen sanoo, että ”valtiosääntöisiä ongelmia on väitetty olevan siellä, missä niitä ei välttämättä ole”.

– Esiin on nostettu, että kotirauha olisi ongelma, ja sen takia emme voi säätää yksityiseen tilaan liittyviä asioita. Jos katsomme tarkkaan tartuntatautilain 58. pykälää, joka säätelee yleisötilaisuuksia ja kokoontumisia, niin pykälässä ovat mukana asunnot. Perustuslakivaliokunta on sallinut tietyntyyppisen kotirauhaan puuttumisen tartuntataudin torjunnassa jo 2016.

Rautiaisen mukaan nyt olisi selvitettävä tartuntatautilain pykälän 58 kehittämistä. Se on pykälä, jolla voidaan sulkea muun muassa yleisötilaisuuksia ja kokoontumisia.

– Olisi syytä selvittää, voitaisiinko tartuntatautilakiin lisätä sellainen lyhyt toteamus, että myös 58 pykälän nojalla voidaan kieltää yleisötilaisuutta vastaavien muiden joukkokokoontumisten järjestäminen.

– Tämä olisi elegantimpi tie puuttua yksityisiin juhliin, eikä tässä esityksessä tuoda esiin, miksi tällaista tietä ei ole valittu. Esityksen suurin ongelma on takaperoisuus, yritetään puuttua erityisesti yksityisissä tiloissa tapahtuvaan toimintaan estämällä liikkumista julkisissa tiloissa ja rakennetaan melkoinen himmeli.

Marin on kuvaillut liikkumisrajoituksia ”lekaksi”, joka toimisi paremmin kuin ”ruuvimeisseli, jolla säädettäisiin pistemäisesti eri paikkoja”.

Rautiainen kaivaisi työkalupakista mieluummin ruuvimeisselin.

– Esitys on poikkeuksellisen ankara, tässä lukitaan ihmisiä kohtalaisen pitkälti koteihinsa. Lyödään lekalla ruuvia, joka saattaisi olla ruuvimeisselillä ruuvattavissa. Jos olisi mahdollista puuttua ruuvimeisselillä yksityistilaisuuksiin, niin onko tosiaan loppuun asti selvitetty, ettei näin voida tehdä?

Aluehallintovirasto voisi Rautiaisen mukaan yleisötilaisuuksia kieltäessään tehdä kieltopäätöksen myös yksityistilaisuuksista.

– Mikäli tämän tartuntatautilakiin luotavan yksityistilaisuuksien kiellon valvonnan suhteen tultaisiin toimeen normaaleilla poliisitoimilla, tämä järjestely voitaisiin nähdäkseni rakentaa.

Jos tilannetta ei saisi hoidettua tartuntatautilakia kehittämällä, pitäisi Rautiaisen mukaan kysyä, tarvitaanko esitystä ”oikeasti näin ankarana”.

– Eikö olisi simppelimpää aloittaa, kuten Euroopassa yleisesti ottaen on aloitettu, yöllä olevista rajoituksista. Tämä edellyttäisi vaikutusarvioita, joita luonnos ei pidä sisällään. Sen jälkeen tulee kysymys, miten aletaan taklata haavoittuviin ryhmiin, kuten lapsiin ja nuoriin, kohdistuvia vaikutuksia. Se edellyttää kokonaisvaikutusten arviointia, jota ei ole.

Hallituksen toimista nousee Rautiaisen mukaan esiin toinenkin kysymys.

– Miksi hallitus ei ole halunnut avata kertaakaan koronakriisin aikana tartuntatautilain 58 pykälää? Kun keväällä 2020 rakennettiin ravintolasulkuja, niitä ei rakennettu tämän pykälän yhteyteen, vaan ne rakennettiin erikseen. Nyt rakennettaisiin taas järjestely, jolla ei avattaisi tätä pykälää. Mikä on se perustelu, jolla katsotaan, että tämän pykälän kehittäminen ei riitä? Arvaukseni on, että tämä johtuu valmiuslakimaailmasta. Koronatoimia on ikään kuin haluttu jäsentää järeiden toimenpiteiden kautta.

Rautiainen korostaa, että ei vallitse minkäänlaista epäselvyyttä siitä, etteikö yhteiskunnassa olisi perustuslain näkökulmasta sallittua ryhtyä ankarampiin kontaktien rajoittamisiin. Varsinkin alueilla, joilla epidemia on pahentunut.

– Kysymys on yksinomaan siitä, että toimenpiteet pitää mitoittaa oikein suhteessa tavoiteltuun hyötyyn ja niiden vaikutuksiin.

Perustuslakivaliokunnasta kommentoidaan IS:lle, että liikkumisrajoituksissa olisi kyse vuosikymmeniin merkittävimmästä puuttumisesta suomalaisten perusoikeuksiin.

– Ehkä jopa merkittävin puuttuminen perusoikeuksiin sitten sotien. Perustuslakivaliokunnalla on todella herkkä paikka.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?