Perjantaina aamupäivällä Itäkeskuksessa Puhoksen ostoskeskuksella on hiljaista. Ihmisiä ei ole liikkeellä kuin muutamia. Lähes kaikki käyttävät maskia ja pysyvät kaukana toisistaan.
Viime viikkoina ulkomaalaistaustaisten osuus koronavirustartunnoissa on lähtenyt kasvuun. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten osuus koronatartunnoista on noussut 40–50 prosenttiin, kun se oli pitkään kolmanneksen. Ilmiö on havaittu kaikissa suurissa Pohjoismaiden kaupungeissa.
Moni alue esimerkiksi Itä-Helsingissä on loistanut punaisena koronan ilmaantuvuutta esittävissä kartoissa. Vantaalla tilanne on ollut huono esimerkiksi
– Ja erityisesti metroradan nurkalla, totesi Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen sanoi torstai-iltana A-Talkissa.
Miten metroradan varrella, Puhoksen ostoskeskuksella asiaan suhtaudutaan?
Puhoksella oli perjantaina aamupäivällä hiljaista.
Yhteisöllisyyden vuoksi kontakteja voi olla enemmän
Syyksi suurille tartuntamäärille on arvioitu muun muassa ammatteja, joita ei voi tehdä etänä ja suuria perheitä.
– On selvää, että jos yksi sairastuu, melko väistämättä kaikki sairastuvat, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen sanoi aiemmin tällä viikolla.
Syyksi on esitetty myös yhteisöllistä kulttuuria, jonka vuoksi monella ulkomaalaistaustaisella sosiaalisia kontakteja voi olla paljon.
Tätä mieltä ovat muun muassa Ayah Hamada ja Nelson Elvino, jotka molemmat olivat perjantaina aamupäivällä käymässä Puhoksella.
– Ihmiset ovat yhdessä, vaikka olisi korona tai mikä vain, Espoon keskuksessa asuva, mutta äitinsä luona Itäkeskuksessa usein käyvä Hamada sanoo.
Etelä-Vuosaaressa asuvan Elvinon mukaan monilla esimerkiksi Afrikasta Suomeen tulleilla kulttuuritaustassa yhteisöllisyys korostuu.
– Esimerkiksi me afrikkalaiset olemme paljon yhdessä.
Pukinmäessä asuva Amir Abdurahman pitää ongelmana, että tartunnasta ei uskalleta kertoa muille.
Pukinmäessä asuva, niin ikään usein Puhoksella käyvä Amir Abdurahman puolestaan kertoo, että positiivisesta tuloksesta koronavirustestistä voi olla vaikea kertoa muille.
– Ihmiset eivät välttämättä pysy kotona. Se on ongelma.
Virusmuunnokset huolettavat
Rakenteelliseen syihin on vaikea vaikuttaa, mutta tietoisuutta viruksen vaarallisuudesta voi jakaa tehokkaasti. Pääkaupunkiseudulla koronavirusvalistukseen on panostettu erityisesti vieraskielisten keskuudessa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudussa valistusvideoita on tehty useilla kymmenillä kielillä.
Valistus vaikutti ainakin perjantaiaamuna tehonneen, sillä ostoskeskus Puhoksessa ihmisiä oli liikkeellä huomattavan vähän. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta maskia käyttivät kaikki.
– Aiemmin täällä oli paljon enemmän porukkaa. Nykyään on vähemmän, sanoo taukoa pitänyt taksikuski, joka ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.
Hän uskoo, että muutos johtuu siitä, että tilanteen huonontuminen on ollut julkisuudessa paljon esillä.
Ayah Hamada pitää hyvänä ideana, että alueilla, joilla tartuntatilanne on huono, ihmisiä rokotettaisiin enemmän.
Sekä Hamada että Elvino kertovat huomanneensa, että ulkomaalaistaustaiset käyttävät maskia enemmän kuin aiemmin, mutta silti maskin käyttäminen voisi olla hänen mielestään vielä yleisempää.
– Juuri takaamme kulkeneet nuoret miehet eivät käyttäneet maskia, Elvino huomauttaa kesken haastattelun.
Hamada uskoo maskin käytön lisääntymisen johtuvan muun muassa siitä, että viruksesta ja maskin käyttämisestä puhutaan ehkä enemmän kuin aiemmin.
Samaa mieltä on Elvino, joka uskoo, että mediassa esillä olleet maskipakkoa koskevat uutiset ovat vaikuttaneet ihmisten asenteisiin.
Etelä-Vuosaaressa asuva Nelson Elvino uskoo, että yhteisöllisyys vaikuttaa tartuntamäärän kasvuun.
Myös uudet virusmuunnokset saattavat näyttäytyä uhkaavina.
– Ihmiset pelkäävät vähän enemmän uutta virusmuunnosta, Hamada arvioi.
Rokotusten keskittämistä ongelma-alueille pidetään hyvänä ideana
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) päätyi torstaina suosittamaan, että rokotteiden jakelussa otettaisiin väestön määrän lisäksi tautitilanne eri alueilla. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi Itä-Helsinkiin rokotteita voitaisiin toimittaa enemmän kuin alueille, joissa tartuntoja ei ole yhtä paljon.
– Alueiden väliset erot ovat sen verran suuret, ne ovat pysyneet suurina tai pikemminkin kasvaneet, että olisi aiheellista harkita alueellista painottamista, KRAR:n puheenjohtaja Ville Peltola sano Ilta-Sanomille torstaina.
Puhoksella ajatus otetaan lähtökohtaisesti positiivisesti vastaan.
– Mielestäni se on hyvä idea, Elvino sanoo.
– Jos rokotuspakkoa ei ole, on hyvä rokottaa enemmän alueilla, joissa on paljon tartuntoja. Se kuulostaa hyvältä, Hamada toteaa.
Ilta-Sanomat noudatti tätä reportaasia tehtäessä koronaturvallisuusohjeita. Sekä kuvaaja että toimittaja käyttivät maskeja ja pitivät muihin ihmisiin etäisyyttä.
