Yksi syy selittää korkeammat korona­tartuntaluvut vieras­kielisten keskuudessa – THL:n Salminen: ”On ihan selvää, että riskit ovat silloin toisella tasolla” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Yksi syy selittää korkeammat korona­tartuntaluvut vieras­kielisten keskuudessa – THL:n Salminen: ”On ihan selvää, että riskit ovat silloin toisella tasolla”

THL kertoi tutkimustuloksista, mistä johtuu vieraskielisten suhteellisesti korkeampi osuus Suomen koronatartunnoista.

18.3. 15:57

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin syitä vieraskielisten suhteellisen suureen osuuteen Suomen tartuntaluvuissa.

THL teki aiheesta vertailututkimuksen, jossa haastateltiin muualla kuin Suomessa syntyneitä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Näitä vastauksia verrattiin koko väestöön.

Vieraskielisten osuus tautitapauksista on suhteellisesti suurempi kuin heidän osuutensa väestöstä. Samankaltainen ilmiö on havaittavissa muuallakin länsimaissa.

– Epidemian torjunnassa on tärkeää huomioida kaikki väestöryhmät, sanoi THL:n johtaja Mika Salminen aamupäivän tiedotustilaisuudessa.

Yksi syy nousi ylitse muiden: työolosuhteet.

Vieraskieliset tekevät paljon töitä, joita ei voi tehdä etänä. Tällaisia ovat esimerkiksi monet palvelualan ammatit. Vain kolmanneksella vieraskielisistä oli mahdollisuus etätyöskentelyyn.

Vieraskielisistä vastaajista puolet kertoivat, ettei heidän työssään ole mahdollista noudattaa turvavälejä.

– Kun joutuu menemään töihin joka päivä ja toimia ihmisten keskuudessa, on ihan selvää, että riskit ovat silloin toisella tasolla, Salminen sanoo.

– Tämä ei riipu maahanmuuttostatuksesta tai kieliryhmästä, vaan siitä, minkälaisessa työtehtävässä ollaan.

Tutkimuksen mukaan suurin osa sekä koko väestössä että maahan muuttaneissa kertoo noudattavansa suosituksia hyvin.

Suositusten noudattamisessa ei näkynyt juurikaan eroa kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten välillä. Molemmissa kieliryhmissä naiset noudattivat suosituksia paremmin kuin miehet.

Yksi poikkeus oli Koronavilkku-sovellus, joka oli heikommin käytössä vieraskielisillä. Tämä johtuu siitä, ettei sovellusta ole saatavilla omalla äidinkielellä.

– Tämä on yksi asia, johon pitäisi pureutua, Salminen sanoi.

Toinen poikkeus oli matkustamisen suhteen, sillä vieraskieliset kertoivat matkustaneensa enemmän kuin muut. Salminen arveli syynä olevan muissa maissa asuvat sukulaiset.

– Suositus on, että matkustamista tehtäisiin niin vähän kuin mahdollista. Meidän rajaturvallisuustoimet ovat tärkeitä: niihin liittyvät testaukset ja karanteenitoimet.

Vieraskieliset kokivat yleisesti ottaen saaneensa myös riittävän hyvin tietoa epidemiasta ja siihen liittyvistä koronarajoituksista ja suosituksista.

 

Miten sitten tilannetta voitaisiin parantaa?

Salmisen mukaan monikielinen ja monikanavainen viestintä ja neuvonta ovat tarpeen. Salmisen mukaan hyviä tuloksia ollaan saatu aikaan muun muassa pääkaupunkiseudulla yhteistyössä eri järjestöjen ja yhteisöjen kanssa.

Lisäksi matalankynnyksen jäljitys ja testaus tarvitsevat lisäkehitystä. Esimerkiksi liikkuva testaus ja liikkuvat rokotuspisteet ovat tärkeä lisä.

– Näitä varmasti tarvitaan lisää, Mika Salminen sanoi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?