Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) kokoontui keskiviikkona pohtimaan muun muassa sitä, miten ja missä järjestyksessä koronarokotuksia jatketaan.
Suomessa on herännyt keskustelua, pitäisikö pahimmat tartunta-alueet rokotuttaa ensin. Rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja professori Ville Peltola pohti viime viikolla Ylen haastattelussa, että rokotteita voitaisiin suunnata maahanmuuttajille ja alueille, joissa riski on suuri.
Myös Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen on puhunut sen puolesta, että rokotusjärjestyksessä painotetaan korkean ilmantuvuuden alueita.
Vielä päätöksiä tai suosituksia ei syntynyt.
– Moni asia on vielä auki. Tarvitaan laskelmia ja perusteluja, KRAR:n sihteeri ja THL:n rokoteasiantuntija, ylilääkäri Hanna Nohynek summasi kokouksen sisällön.
Huomattavia muutoksia rokotusjärjestykseen ei ole luvassa ainakaan keskiviikkona pidetystä kokouksesta tihkuneiden tietojen perusteella.
– Kyse on lähinnä hienosäädöstä eli siitä, miten toimitaan kun rokotejärjestyksessä ensimmäisenä olevat ryhmät on saatu rokotettua, Nohynek sanoo.
Ikänsä perusteella korkeimpiin riskiryhmiin kuuluvista yli 80-vuotiaista ensimmäisen rokoteannoksen on saanut noin 75 prosenttia. Sitä mukaa, kun ikääntyneiden rokottaminen edistyy, siirtyy painopiste perussairauksiensa vuoksi nimettyihin lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien väestöryhmien rokottamiseen.
– Jos saamme maahan rokotteita nyt kerrottujen tietojen mukaisesti, riskiryhmät saavat viimeistään viikolla 17, eli huhtikuun loppuun mennessä, ensimmäiset rokoteannoksensa, Nohynek sanoo.
Keskiviikon kokouksessa pohdittiin sitä, miten vapautuvat rokotemäärät hyödynnetään mahdollisimman vaikuttavasti.
Mikäli rokotusjärjestystä olennaisesti muutetaan, vaatii se nykyisen rokoteasetuksen muuttamisen. THL:n alaisuudessa toimiva KRAR tuottaa asiantuntijalausunnon THL:lle, joka puolestaan tekee oman lausuntonsa STM:lle.
Valtioneuvosto päättää asiasta neuvoteltuaan STM:n kanssa.
